Haku

VKL 296/16

Tulosta

Asianumero: VKL 296/16 (2017)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 09.05.2017

Vuotovahinko. Korvataanko märkätilan vedeneristyksen uusiminen kokonaisuudessaan kiinteistövakuutuksesta? Vahingosta vakuutusyhtiölle annetut tiedot.

Tapahtumatiedot

Vakuutetun 2-kerroksisen, vuonna 2004 valmistuneen rivitalon eräässä asunnossa oli 2.9.2016 havaittu keittiön tiskikaapistoon vuotaneen vettä. Huoltoyritys oli havainnut, että putkiliitos oli viemäriin asti aivan irti. Samassa asunnossa oli 4.9.2016 huomattu wc:n kynnyksen olevan märkä. Paikan päällä huoltoyritys oli havainnut, että wc:n kynnyksen ja lattian välissä oli kosteutta. Lämminvesisulusta oli alkanut roiskuta vettä, kun sulkuja oli koetettu laittaa kiinni. Huoltoyrityksen 5.9.2016 päiväämän sähköpostiviestin mukaan vesi oli luultavasti vuotanut pitkin putkea lattian alle lämpimän veden suojaputken liitoskohdasta. Huoltoyritys on sähköpostiviestissään yksilöinyt vahingot 1 ja 2 sekä käyttänyt monikkomuotoa ”B8 vesivahingot”.

Vakuutusmeklariyritys on 9.9.2016 toimittanut vakuutusyhtiölle Vahinkoilmoitus / Seurantaraportti -asiakirjan, jossa vahinkopäiväksi on merkitty 2.9.2016 ja vahinkotapahtumaksi merkitty: ”Putkimies todennut kylmässä käyttövesiputkessa vuodon. Putki tulee jakotukilta lattian alla keittiöön, putkimies irroittanut putken ja vuoto on lakannut.”

Vakuutusyhtiö on 4.11.2016 päivätyssä sähköpostiviestissä ilmoittanut, että vahinko voidaan korvata asunto-osakeyhtiön isännöitsijän esittämän korjausvaihtoehdon 1 mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa on kyse siitä, että vedeneriste paikataan ja purettu alue laatoitetaan kodinhoitohuoneessa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottajan puolesta toimiva vakuutusmeklari esittää 1.12.2016 päivätyssä lausuntopyynnössä, että yhtenäisen vedeneristyksen teosta kodinhoito- ja kylpyhuoneeseen sekä saunaan johtuvat kulut seurannaistoimenpiteineen pitäisi katsoa kiinteistövakuutuksesta korvattaviksi. Vedeneristyksen liitos heikentää märkätilojen tasoa vahinkoa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Nyt puheena ollut vedeneriste on ollut yli 10 vuotta vanha, ja RT-kortiston (Asuntojen märkätilojen korjaus, RT 84-11093, kohta 6.2) mukaan vain alle 10 vuotta vanha vedeneristys voidaan uusia osakorjauksena.

Vastauksissaan vakuutusyhtiön vastineisiin vakuutuksenottaja selostaa vahingon korvattavuuteen liittyviä näkökohtia keittiön tiskialtaan putkiliitoksen irtoamisesta ja lämpimän käyttöveden putkivuodosta aiheutuneiden vahinkojen osalta.  Vakuutuksenottaja toteaa, että se hyväksyy keittiön ja eteisen väliin tulevan kynnyksen, mutta ei hyväksy sitä, että märkätiloihin (kodinhoitohuone, kylpyhuone ja sauna) laitettaisiin kynnyksiä tai että märkätilan vedeneristystä ei korjattaisi kokonaisuudessaan.

Vastauksissaan vakuutuksenottaja myös kiistää, että sen tarkoituksena olisi ollut erehdyttää vakuutusyhtiötä vahinkojen määrän suhteen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa 24.1.2017 päivätyssä vastineessaan, että se on asian uudelleen käsittelyssä perehtynyt kaikkiin asiassa toimitettuihin selvityksiin. Selvityksistä ilmenee, että kyseessä on 2 erillistä vahinkoa.

  • Keittiön kosteusvaurio on aiheutunut paikoiltaan irronneesta pesualtaan poistoputkesta.
  • WC:ssä/kodinhoitohuoneessa todettu vuotovahinko on aiheutunut jo rakennusvaiheessa vaurioitetusta pex-putkesta. Vahinko on tapahtunut märkätilassa, jossa on vedeneriste. Vettä on huoltoyhtiön selvityksen mukaan päässyt lattiarakenteen sisälle suojaputken läpiviennin kohdalta. Vakuutusehtojen (kohta 6.6.2) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vedeneristeen läpivientien kautta rakenteisiin valuneesta nesteestä, eikä myöskään vahinkoa, joka aiheutuu rakennus- tai asennusvirheestä.

 

Vakuutusyhtiö ilmoittaa, että se on antanut asiassa myönteisen korvauspäätöksen katsottuaan, että kyseessä on vakuutusehtojen mukaan korvattava vuotovahinko. Tämän vuoksi se ei peri maksamiaan korvauksia takaisin.

Toisessa vastineessaan (1.3.2017) vakuutusyhtiö ihmettelee, miksi ja missä vaiheessa tieto kahdesta vuotovahingosta on muuttunut yhdeksi vuotovahingoksi ja lämpimän käyttövesiputken vuoto kylmän käyttövesiputken vuodoksi? Vakuutusyhtiö ilmoittaa jättävänsä Vakuutuslautakunnan ratkaistavaksi kysymyksen siitä, voidaanko katsoa, että vakuutusyhtiölle on annettu vääriä ja puutteellisia tietoja ja näin on haluttu välttää kaksi omavastuuta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vuonna 2004 rakennetun rakennuksen vedeneristykseen käytettävä tieto tulisi olla helposti tarkastettavissa. Rakennuksella tulee olla käyttö- ja huolto-ohjeet, joissa on kerrottu rakennukseen käytetyt materiaalit ja aineet. Vedeneristyksen osakorjauksella tarkoitetaan vakuutusyhtiön mielestä yhden huoneen sisällä tapahtuvaa korjausta, ei kahden erillisen huoneen vedeneristyksen liittämistä toisiinsa.

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemä korvauspäätös on vakuutusalalla vuosia käytössä olleen yleisen korvauskäytännön mukainen. Pesuhuone ja sauna eivät ole vahingoittuneet vahinkotapahtumassa eikä niiden vedeneristyksen uusiminen kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Jos pesuhuoneen ja saunan vedeneristystä uusitaan, kustannuksista on vastuussa taloyhtiö.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä ovat olleet:
-Saneerausyrityksen 9.9.2016 päivätty ensikäyntiraportti 6.9.2016 tehdystä kartoituksesta ja 28.9.2016 päivätty väliraportti 23.9.2016 suoritetusta vesivahingon laajuuden lisäselvityksestä.
-STIO Suomen Tekninen Isännöinti Oy:n 21.11.2016 päivätty muistio 11.11.2016 pidetystä vesivahingon suunnittelukatselmuksesta. Katselmus oli järjestetty korjauksen laajuuden ja korjaustavan suunnittelua varten.
-Edellä mainittuihin raportteihin sisältyvät valokuvat vahingoittuneista tiloista ja niiden pohjapiirroksia.

Asiakirjoihin on sisällytetty myös Suomen rakentamismääräyskokoelman seuraavat ohjeet:
-Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje; Määräykset ja ohjeet 2000. A4.
-Rakennusmääräykset ja –ohjeet C2; RakMKC2 1998, kohta 8.1 Laitteistojen suunnitteluperiaatteet ja vesivuodon havaitseminen.
-Ympäristöministeriön julkaiseman oppaan ”Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa (Ympäristöopas 111)” sivulla 17 oleva kuva 23 jakotukkikaapin sijoittamisesta.

Lisäksi asiakirjoihin on liitetty osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa, johon sisältyy myös vakuutusyhtiön korvauspäätös.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko kodinhoitohuoneen lisäksi myös kylpyhuoneen ja saunan vedeneristyksen uusiminen kiinteistövakuutuksen ehtojen mukaan korvattava suoranainen esinevahinko.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistön All Risks -vakuutuksesta (YT 132, kohta 6.1) korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Vakuutussopimuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 10.1 mukaan korvauksen hakijan on annettava [vakuutusyhtiölle] sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen [vakuutusyhtiön] vastuun selvittämiseksi.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on antanut asiassa myönteisen korvauspäätöksen ja katsonut vahingon kiinteistövakuutuksen ehtojen mukaan korvattavaksi vuotovahingoksi. Asiassa ei ole osapuolten kesken kiistaa keittiön putkiliitoksen vuotoon liittyvästä vahingosta. Asiassa on kyse siitä, tuleeko kiinteistövakuutuksesta korvata myös saunan ja kylpyhuoneen vedeneristyksen uusiminen, vaikka näiden huonetilojen lattiaan ei ole aiheutunut kosteusvaurioita lämpimän veden putken vuodon vuoksi.

Vakuutusmeklarin 9.9.2016 vakuutusyhtiölle toimittamaan vahinkoilmoitukseen on liitetty muun ohessa ”huollon selvitys”. Asiakirjoista on pääteltävissä, että vakuutusyhtiössä on 12.9.2016 välitetty sähköpostiviestejä, joihin on sisältynyt mm. huollon kahta eri päivystyskäyntiä koskenut viesti. Tämän viestin aihe-kentässä on merkintä: [taloyhtiö] ”B8 vesivahingot”.  Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan sekä vakuutusmeklarilla että vakuutusyhtiöllä on viimeistään 12.9.2016 ollut käytettävissään tieto kahdesta putkivuodosta. Vakuutuslautakunta katsoo, että ristiriitaisten tietojen vuoksi vakuutusyhtiön olisi edellä mainitun päivämäärän jälkeen pitänyt ottaa vahinkojen lukumäärän selvittämiseksi vakuutusmeklariin yhteyttä. Vakuutuksenottajan ei voida katsoa pyrkineen välttämään toista omavastuuta.

Asiakirjoista ilmenee, että vuonna 2004 rakennetussa talossa on ollut asianmukainen vedeneriste. Selvitystä ei ole siitä, millaista vedeneristysainetta on käytetty rakennusta rakennettaessa.

21.11.2016 päivättyyn muistioon sisältyvässä asiantuntijan kannanotossa todetaan, että kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen välillä ei ole kynnystä vaan tila on yhtenäistä märkätilaa. Uuden kynnyksen rakentaminen kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen väliin ei ole luotettavasti mahdollista, koska se aiheuttaisi vesieristeen epäjatkuvuuskohdan pesuhuoneen puolelle. Tämä korjaustapa jättäisi vuotoriskin märkätilan lattiaan. Pelkän kodinhoitohuoneen korjaamista ei voi suositella. Asiantuntija suosittelee, että kodinhoitohuoneen, kylpyhuoneen ja saunan laatoitetut rakenteet korjataan kokonaisuudessaan. Vanhat laatoitukset ja vesieristeet puretaan ja tiloihin tehdään uusi siveltävä vesieriste sekä laatoitus yhtenäisenä rakenteena.

Vakuutuslautakunta toteaa, että RT-kortin ohjeen mukaan alle 10 vuotta vanha vedeneristys voidaan uusia osakorjauksena, esimerkiksi yksittäisten laattojen korjauksen yhteydessä tai kun lattiakaivon ja vedeneristyksen liitos korjataan. Tällöin oletetaan vedeneristyksen muualla täyttävän nykyiset vaatimukset. Vaikka RT-kortti ei ole sitova määräys, sen voidaan katsoa kuvastavan hyvää rakentamistapaa.

Asiantuntijan näkemyksen ja RT-kortin perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa yli 10 vuotta vanhalle vedeneristeelle ei ole voinut tehdä osakorjausta.  Kyseessä on rakenteeltaan yksi tekninen kokonaisuus, joka ulottuu kolmen huonetilan alueelle. Alueella tehtävä osakorjaus voisi aiheuttaa vedeneristyksen epäjatkuvuustilan, joka muodostaisi riskin uudelle vuotovahingolle.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiakirjoissa ole ollut selvitystä vahingon euromääräisestä suuruudesta tai siitä, kuinka paljon vedeneristeen uusiminen kokonaisuudessaan on maksanut ja kuinka suuri osa siitä on ollut vakuutusyhtiön korvattavaksi hyväksymää kodinhoitohuoneen vedeneristyksen osakorjausta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa kodinhoitohuoneen, kylpyhuoneen ja saunan vedeneristeen sekä laatoituksen uusimisen kokonaisuudessaan kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Yrttiaho