Tapahtumatiedot

A Ky:n edustaja ilmoitti sähköpostilla 29.11.2012 vakuutusyhtiön edustajalle, että kipattava materiaali oli jäätynyt vasempaan laitaan kiinni ja kuormaa kipattaessa auto kaatui vasemmalle kyljelleen. Vaihtolavalaitteen rungon sekä kipin ilmoitettiin vääntyneen ja rungon myös katkenneen yläosastaan. Vakuutusyhtiö ilmoitti korvaavansa vahingon 30.11.2012 lähetetyllä sähköpostilla.

Vahinko tarkastettiin A Ky:n hallissa 5.12.2012 ja tuolloin vahinkotarkastajan tekemien merkintöjen mukaan lavaa ylös nostettaessa oli auto alkanut kallistua vasemmalle, jolloin lavalla ollut kuorma oli rasittanut kipin runkoa, mikä oli antanut periksi hitsauksestaan. Tarkastuspöytäkirjan merkintöjen mukaan lava oli pudonnut auton vasemmalle puolelle kyljelleen, mutta auto ei ollut kaatunut. Vahinkotarkastajan 7.12.2012 tekemän merkinnän mukaan vaihtolavalaitteesta sovittiin mahdollisesti kertakorvaus. Saman päivän merkintöjen mukaan rahoitusyhtiö ei hyväksynyt kertakorvausta, vaan auto oli laitettava korjaamolla kuntoon. Vahinkotarkastajan merkintöjen mukaan 10.12.2012 oli valokuvien perusteella käyty korvauspäätöstä läpi vakuutusyhtiön käsittelijän kanssa. Tällöin oli varmistettu, että vain lava oli osunut maahan sen jälkeen, kun vaihtolavarungon etupää oli ratkennut irti. Asiakkaalle ilmoitettiin puhelimitse 21.12.2012, ettei vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös 12.4.2013

Vakuutusyhtiö katsoi uuden selvityksen saatuaan, että itse ajoneuvo ei ollut kaatunut kokonaan. A Ky:n kertomuksen mukaan ajoneuvo oli niin lähellä kaatumista, että kuljettaja olisi voinut koskettaa kädellä maata. Laajan kaskon kolarointivakuutuksesta korvattiin ajoneuvon tieltä suistumisesta tai kaatumisesta, iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneensa syystä sekä kuorman äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta kaatumisesta kuormaa laskettaessa ja purettaessa aiheutunet esinevahingot. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa ajoneuvo ei ollut kaatunut kokonaan, vaan vain kallistunut rajusti vasemmalle kuorman purkutilanteessa. Tällöin vauriot eivät olleet aiheutuneet vakuutusehtojen tarkoittamasta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta kaatumisesta kuormaa lastattaessa tai purettaessa. Vauriot eivät myöskään aiheutuneet tieltä suistumisesta tai kaatumisesta, iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta äkillisesti ja ulkoapäin aiheutuneesta syystä. Vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se korvannut vahinkoa laajan kaskovakuutuksen kolarointiosasta.

Valitus

Auto kaatui 29.11.2012 ja tästä on todisteena lommot ajoneuvon hytissä. Totaalikaatumisen esti kuorikekasaan nojautuminen (auto ei päässyt kaatumaan enempää eikä hytti voinut vaurioitua kokonaan). Ilman kuorikekasaa auto olisi kaatunut tasaisemmin ja vauriot olisivat olleet erilaiset. A Ky joutui omalla kalustollaan estämään lisävahinkojen syntymisen. Kun vaihtolavan metalliset hydrauliputket katkaistiin ja lava saatiin irti autosta, ajoneuvo kääntyi pyörilleen.

Vakuutusyhtiö ilmoitti sähköpostilla myönteisen päätöksen ja tarkastaja kävi katsomassa auton joulukuun alussa 2012. Tarkastaja ehdotti kertakorvausta autonrungon oikaisuista ja päällirakenteet olisi pitänyt maksaa itse. Päätöksessä vedotaan ruosteisiin osiin ja kuitenkin autoa kehuttiin ja ilmoitettiin, että se korjattaisiin, koska se oli hyväkuntoinen ja suhteellisen tuore. Vahinko tapahtui 29.9.2012 ja kielteinen korvauspäätös tuli 15.4.2013 useiden pyyntöjen jälkeen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vahinkotapahtumatietojen osalta vakuutusyhtiö on todennut, että vahinkoilmoituksissa ajoneuvon hyttiin ei ilmoitettu syntyneen vaurioita eikä niitä myöskään todettu vahinkotarkastuksessa. Kuorikekasan olemassaolo tuli esille vasta muutoksenhakuvaiheessa ja tämä väite on ristiriidassa vahinkotarkastajalle annetun selvityksen kanssa. Tosiasiallista kaatumista vastaan puhuu myös lausunnonpyytäjän oma selvitys, jonka mukaan ajoneuvo kääntyi pyörilleen, kun vaihtolavan hydrauliputket katkaistiin ja lava saatiin irti ajoneuvosta. Näin ei olisi tapahtunut, mikäli ajoneuvo olisi ollut kaatuneena.

30.11.2012 sähköposti-ilmoitus ei ollut korvauspäätös, vaan ohjeistus vahinkotarkastukseen ja ilmoitus siitä, että ajoneuvon vaurio korvattiin vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti. Vahinkotarkastajan kirjaaman lausunnon lisäksi valokuvat osoittivat katkenneiden runkoaisojen olleen ruosteessa ja väsymisen heikentämät.

Vakuutusyhtiö katsoi saamiensa selvitysten perusteella, ettei ajoneuvo kaatunut, vaan kallistui kipattaessa vasemmalle lavan vasempaan reunaan jäätyneen kuorman johdosta. Kipin runkoaisat eivät kestäneet kallistumisen aiheuttamaa rasitusta, vaan katkesivat ja tämän seurauksena lava putosi avoneuvon päältä sen vasemmalle puolelle. Kaikki katkenneet runkoaisat olivat ruosteessa ja väsymisen heikentämät. Näin ollen vauriot eivät aiheutuneet kaatumisesta tai muustakaan kaskovakuutusehtojen edellyttämästä vakuutuskohdetta äkillisesti  ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Vahingon syynä oli lavan reunaan jäätynyt ja sen johdosta kipattaessa epätasaisesti purkautunut kuorma eikä kaskovakuutusehtojen mukaan korvattu vahinkoa, joka aiheutui ajoneuvossa olleesta kuormasta. Vakuutusyhtiö katsoi, että vaihtolavalaitteiston ja ajoneuvon rungon vauriot eivät olleet aiheutuneet kolarointivakuutuksesta korvattavasta syystä.

Vakuutuksenottajan lisävastine

Kun A Ky:n edustaja sai sähköpostin, hän oli yhteydessä vahinkotarkastajaan, joka tuli tarkastamaan ajoneuvon. Hän oli todennut, että kyseessä oli ”tuore ja hyväkuntoinen, että kannattaa korjata”. A Ky:n edustaja katsoi, että runko tuli oikaista, laittaa kippi, vaihtolavalaitteet tuli jättää pois ja asentaa kiinteä soralava, koska niitä sai käytettynäkin ja kustannuksissa säästettäisiin. Tällöin tarkastaja sanoi, että vakuutusyhtiö korvaa rungon oikaisun, mutta vakuutuksenottajan tuli itse hoitaa päälle rakenteet. Vakuutuksenottaja vei auton korjaamolle 7.12.2012 ja ilmoitti vahinkotarkastajalle aikataulun. Raskaisiin ajoneuvoihin erikoistunut tarkastaja oli käynyt paikalla. Korjaamolta ilmoitettiin 12.12.2012, että auton runko oli oikaistu. Kun korjauslupaa ei tullut, auto jätettiin korjaamolle seisomaan. 21.12.2012 klo 15.55 vahinkotarkastaja ilmoitti puhelimitse, että oli ilmennyt uutta tietoa eikä vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa. Metallin väsyminen ja ruostevauriot eivät pitäneet paikkaansa. A Ky:n edustaja totesi vielä, ettei hän ollut pyytänyt korjaamaan auton kopin lommoja.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut

1. ajoneuvon tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta senkaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
3. kuorma-auton äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta kaatumisesta kuormaa lastattaessa tai purettaessa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 ”Rajoitukset” kohdan 6 mukaan kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut ajoneuvossa olleesta kuormasta, ellei se ole suoranainen ja välitön seuraus kohdan 5.1.1 perusteella korvattavasta tapahtumasta (esim. huolimattomasti kiinnitetty kuorma liikkuu ja aiheuttaa vahingon ajoneuvolle tai sen ikkunalasille).

Ratkaisu

Vakuutusyhtiöön sähköpostilla 29.11.2012 tulleen A Ky:n edustajan tekemän vahinkoilmoituksen mukaan ajoneuvo oli kaatunut vasemmalle kyljelleen kipattaessa vasempaan laitaan kiinnijäänyttä kuormaa. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö ilmoitti 30.11.2012 sähköpostilla korvaavansa vahingon korjaamon lähettämän ja vakuutusyhtiön hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti. Samalla A Ky:n edustajaa neuvottiin vahinkotarkastuksesta sopimisesta sekä korjaamon laskutusluvan pyytämisasiassa. Vahinkotarkastajan 5.12.2012 tekemän tarkastuksen mukaan auto oli alkanut kaatua kuormaa kipattaessa. Lava kaatui auton vasemmalle puolelle kyljelleen, kun kipin kummankin puolen runkoaisat olivat katkenneet hitsauksistaan. Auto ei ollut kaatunut. Vahinkotarkastaja oli 10.12.2012 käynyt valokuvia läpi ja tuolloin oli vielä varmistettu, että vain lava oli osunut maahan sen jälkeen, kun vaihtolavarungon etupää oli ratkennut irti. A Ky:n edustaja teki 12.12.2012 kirjallisen vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön. Tämänkin ilmoituksen mukaan auto oli kaatunut kyljelleen. Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään autosta vahinkotarkastuksessa otettuja valokuvia. Otetuissa valokuvissa autossa ei näy minkäänlaisia jälkiä siitä, että se olisi kaatunut kyljelleen.  A Ky:n edustaja on ilmoittanut valituksessaan Vakuutuslautakunnalle, että auton totaalikaatumisen esti kuorikekasa. Tästä kuorikekasasta ei ole mitään mainintaa aiemmissa vahinkoasiakirjoissa.

Vakuutusyhtiölle on ensin ilmoitettu ajoneuvon kaatuneen kyljelleen ja tämän tiedon saatuaan on vakuutusyhtiö tehnyt ensimmäisen päätöksensä vahinkojen korvattavuudesta. Kun vahinkoa on tarkastettu, on ilmennyt, ettei ajoneuvo ole kaatunut kyljelleen, vaan sen päällä ollut vaihtolava on pudonnut maahan runkoaisojen murtumisen vuoksi. Tämän tiedon saatuaan vakuutusyhtiö on tehnyt uuden kielteisen korvauspäätöksen, joka on ilmoitettu A Ky:n edustajalle puhelimitse 21.12.2012. Kirjallinen korvauspäätös on annettu 12.4.2013.

A Ky on vienyt ajoneuvon autokorjaamolle 7.12.2012 ja korjaamo on oikaissut ajoneuvon rungon, vaikkei vakuutusyhtiö ole antanut korjauslupaa.

Kaiken saamansa asiakirja-aineiston perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt kyseessä olevassa vahinkotilanteessa ajoneuvo on ensin kallistunut ja noussut takaisin pyörilleen, kun vaihtolavan metalliset hydrauliset putket on katkaistu. Ajoneuvo ei ole kaatunut maahan kyljelleen. Korvattavaksi vaaditut vahingot eivät ole muutoinkaan seurausta vakuutusehtojen mukaisesta iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta senkaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut uutta lisäselvitystä vahingosta saatuaan oikeus tehdä uusi aiemmasta päätöksestä poikkeava kielteinen korvauspäätös.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on täten pidettävä kaikilta osin asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA