Haku

VKL 294/12

Tulosta

Asianumero: VKL 294/12 (2013)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 27.02.2013

Lakipykälät: 31, 33, 34

Samastaminen Suojeluohjeiden laiminlyönti Korjaamolta anastettu auto Voitiinko korjaamon henkilökunta samastaa auton omistajaan?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan Mitsubishi Outlander –henkilöauton vaihdelaatikko vaurioitui 7.11.2011 kesken ajon. Vakuutuksenottaja tilasi autolle hinauksen lähimmälle autokorjaamolle. 10.11.2011 auto anastettiin yöaikaan korjaamon pihalta auton omilla avaimilla. Auto vaurioitui lunastuskuntoon, ja vakuutuksenottaja vaati korvausta.

 

Vakuutusyhtiön päätös

Yhtiö ilmoitti korvaavansa vahingon 1/3:lla alennettuna suojeluohjeen laiminlyöntiin ja samastamiseen vedoten.

Korjaamon edustaja on kertonut poliisille, että ajoneuvon avaimet olivat todennäköisesti jääneet korjaamon tiskille, josta joku on ne varastanut. On myös mahdollista, että avaimet olivat jääneet autoon. Vakuutusyhtiön mukaan auton avaimet oli siten suojeluohjeiden vastaisesti jätetty paikkaan, josta sivullisen oli helppo huomata ne. Laiminlyönnillä on selvä syy-yhteys vahinkoon.

Samastamisen osalta vakuutusyhtiö katsoo, että ajoneuvon ja sen avaimen luovuttaminen korjaamon käyttöön on vakuutussopimuslain esitöissä tarkoitettua ajoneuvon luovuttamista muuhun käyttöön kuin kuljettamiseen. Korjaamo on siten ollut vakuutuksenottajan suostumuksella vastuussa ajoneuvosta, joten korjaamo voidaan samastaa vakuutuksenottajaan, ja vakuutuksenottajalle maksettavaa korvausta voidaan alentaa.

 

Valitus

Vakuutuksenottaja katsoo, että korvauksen alentaminen ei ole perusteltua. Hän on toiminut vahingon satuttua täysin asianmukaisesti eikä ole laiminlyönyt suojeluohjeita. Vakuutuksenottaja ei ole toiminut vastuuttomasti auton avainten suhteen. Kyseinen korjaamo on toiminut samalla paikalla yli 40 vuotta, eikä heiltä ole aiemmin viety yhtään autoa.

Vakuutuksenottaja kritisoi sitä, että suojeluohjeen laiminlyöntiin perustuva korvauksen alentaminen on tullut puheeksi vasta yli kaksi kuukautta vahingon jälkeen eli vaiheessa, jossa vahingon määrästä oli jo tehty sopimus ja asiakas oli allekirjoittanut auton rekisteriotteen luovutusosan. Sitä asiakas ei olisi tehnyt, jos hänellä olisi ollut pienikään epäilys siitä, että täyttä korvausta ei makseta. Asian ilmettyä asiakas on kieltänyt auton myymisen toistaiseksi.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa korvauspäätökseensä. Avaimia on säilytetty suojeluohjeen vastaisesti. Korjaamolle ei ole murtauduttu, joten kyse ei ole esim. avainten varastamisesta lukitusta tilasta. Laiminlyöntiä ei voi pitää vähäisenä, koska auto on ollut pysäköitynä pihassa ja se on ollut helppo tunnistaa avaimen perusteella. Avainten huolellinen säilyttäminen olisi todennäköisesti estänyt vahingon syntymisen, ja olosuhteet huomioon ottaen 1/3:n suuruinen alennus on perusteltu.

Yhtiö katsoo lisäksi, että korjaamon henkilökunta voidaan samastaa vakuutuksenottajaan. Korjaamo on tilanteessa ollut ehtojen ja vakuutussopimuslain tarkoittamalla tavalla vastuussa moottorikäyttöisestä ajoneuvosta, jolloin korjaamon menettely aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutuksenottajan oma menettely.

Vakuutussopimuslain esitöiden mukaan suostumuksella tarkoitetaan vakuutetun antamaa lupaa kulkuvälineen kuljettamiseen tai muuhun käyttämiseen. Autoa ei ole pelkästään korjattu korjaamolla, vaan korjaamo on myös siirtänyt ajoneuvoa kuljettamalla ja pysäköinyt sen ulkoalueelle, mitä on pidettävä olennaisesti ajoneuvon käyttönä sille ominaiseen tarkoitukseen. Tässä suhteessa tapaus eroaa Vakuutuslautakunnan aiemmasta ratkaisusta VKL 357/99.

Vakuutuksenottaja ei kertomansa mukaan olisi allekirjoittanut lunastussopimusta, jos hän olisi tiennyt, että korvausta tullaan alentamaan 1/3:lla. Lunastussopimuksessa on nimenomaisesti mainittu, että vakuutusyhtiö alentaa tästä korvauksen määrästä korvauksen mahdollisen epäämisen tai alentamisen. Vakuutuksenottajaa ei siten ole harhautettu allekirjoittamaan lunastussopimusta.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Lain 33 §:n mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:
 

  1. joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
  2. joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai
  3. joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeiden noudattamisesta.

Lain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen suojeluohjeiden kohdan 6.7.4 mukaan ajoneuvon, luvattoman käytön estävien laitteiden, ajoneuvon säilytyssuojan ja ajoneuvon varusteiden säilytyssuojan avaimia ei saa säilyttää näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen voi ennalta olettaa niiden olevan.

Ajoneuvon rekisteriotteen ilmoitusosaa, avaimia ja avaimien valmistamiseen tarvittavia tietoja ei saa säilyttää ajoneuvossa, vaikka ajoneuvon kaikki ovet ja tavaratila on lukittu ja ikkunat suljettu. Avaimissa ei saa olla ajoneuvon tai sen omistus- ja hallintasuhteisiin liittyviä yksilöintitietoja.

Ratkaisu

Esitetyn selvityksen perusteella vakuutuksenottajan auto otettiin korjaamon pihalta luvatta käyttöön sen omilla avaimilla, jotka olivat olleet joko ajoneuvossa tai korjaamon tiskillä saatavilla. Tällainen avainten säilyttäminen on suojeluohjeiden kohdan 6.7.4 vastaista. Laiminlyönti osoittaa vähäistä suurempaa huolimattomuutta ja on syy-yhteydessä auton varkausvahinkoon.

Tapauksessa vakuutuksenottaja itse ei ole ollut lainkaan huolimaton, vaan kyse on korjaamon henkilökunnan toiminnasta ja sen vaikutuksesta korvaukseen. Sen vuoksi keskeistä on kysymys siitä, täyttyvätkö vakuutussopimuslain 31 §:n mukaiset samastamisen edellytykset vakuutuksenottajan ja korjaamon ja sen henkilökunnan välillä.

Vakuutusyhtiö on perustanut samastamisen lain 31 §:n 1 momentin 1) kohtaan eli siihen, että korjaamo ja sen henkilökunta ovat vakuutuksenottajan suostumuksella olleet vastuussa hänen autostaan. Vakuutussopimuslain esitöissä (HE 114/1993 vp.) todetaan tämän lainkohdan osalta mm., että vakuutetun suostumuksella tarkoitetaan vakuutetun antamaa lupaa ajoneuvon kuljettamiseen tai muuhun käyttämiseen. Vakuutetun suostumuksesta on yleensä kysymys esimerkiksi silloin, kun toinen perheenjäsen käyttää toisen omistamaa kulkuneuvoa. Lupa voi ilmetä olosuhteista, ja se voidaan antaa myös siten, että vakuutettu esim. vuokraa tai lainaa omaisuuttaan toiselle.

Korkein oikeus on mm. ennakkopäätöksessään KKO 2002:89 todennut, että samastamista koskeva lainkohta on vakuutuksenottajan hyväksi pakottavaa oikeutta ja poikkeus periaatteesta, jonka mukaan sopimus on merkityksellinen vain sopijapuolten väillä. Tämän vuoksi lainkohtaa ei voi tulkita laventavasti vakuutuksenantajan eduksi. Tässä ennakkopäätöksessä sekä samastamista koskevissa ennakkopäätöksissä KKO 2001:52 ja KKO 2005:100 ajoneuvon käyttämisestä on puhuttu tilanteissa, joissa autoa on kuljetettu tieliikenteessä.

Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisussaan VKL 357/99 katsonut, että ajoneuvoa ei ollut annettu toiselle kuljetettavaksi tai käyttöön, kun se oli ollut toisen henkilön autotallissa kuivumassa, ja tämä toinen oli kuivattanut autoa koneellisesti.

Näiden seikkojen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutussopimuslain 31 §:n 1 momentin 1) kohdan mukainen vakuutetun suostumus tarkoittaa sellaisia tilanteita, joissa kulkuväline luovutetaan toiselle hyödynnettäväksi jollain sellaisella tavalla, joka on kyseiselle kulkuvälineelle ominaista käyttöä.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutuksenottaja oli luovuttanut autonsa korjaamolle korjattavaksi, ei siinä tarkoituksessa että korjaamohenkilökunta kuljettaisi autoa tai käyttäisi sitä muuten. Tämä ja ennakkopäätöksessä KKO 2002:89 todettu periaate huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei auton siirtäminen korjauksen yhteydessä korjaamotiloista pihamaalle ole ollut sellaista luvalla tapahtuvaa auton kuljettamista tai muuta käyttämistä, että samastamisen edellytykset sen johdosta tässä tapauksessa täyttyisivät.

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei voi samastaa korjaamoa tai sen henkilökuntaa vakuutuksenottajaan, minkä vuoksi yhtiö ei voi alentaa vakuutuksenottajalle maksettavaa korvausta korjaamon menettelyn perusteella. Lautakunta suosittaa, että yhtiö maksaa vakuutusehtojen mukaisen korvauksen alentamattomana.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Sario ja Uimonen. Jäsenten Laapotti ja Vaitomaa eriävä mielipide on liitteenä. Sihteerinä toimi Raulos.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Jäsenten Laapotti ja Vaitomaa eriävä mielipide

Samastaminen koskee lain sanamuodon mukaan sellaisen henkilön toimintaa, joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa ko. ajoneuvosta. Laissa on siis käytetty laajaa määritelmää vastuussa olemisesta, eikä samastamista ole rajattu esimerkiksi sen mukaan miksi taho on ajoneuvosta vastuussa, saatikka niin että samastaminen rajoittuisi vain ajoneuvon tietynlaiseen käyttämiseen. Jos näin olisi tarkoitettu, se ilmenisi säännöksen sanamuodosta.

Lautakunnan enemmistön viittaamassa lain esitöissä on mainittu että ”Suostumuksella tarkoitetaan vakuutetun antamaa lupaa kohdassa tarkoitetun kulkuvälineen kuljettamiseen tai muuhun käyttämiseen.” Tällä lauseella on tarkoitettu selittää sitä mitä tarkoitetaan suostumuksella, ei sitä että ajoneuvon käyttötapa jotenkin rajaisi samastamista. Toisaalta ”muu käyttäminen” on laaja ja avoin käsite, eli senkään perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä että samastaminen rajoittuisi vain tiettyihin käyttötapoihin.

Samastamisen määräytyminen sen mukaan mitä ajoneuvolla tai ajoneuvolle on tehty johtaisi myös siihen että yhdellä ja samalla vakuutetun suostumuksella henkilön autoon kohdistamista tekemisistä osa olisi samastamisen piirissä ja osa taas ei. Kuitenkin samastamista koskevan lainkohdan tarkoitus on määritellä vain se ketkä ovat ne tahot joiden toiminta samastetaan vakuutetun toimintaan.

Lisäksi on todettava että toisaalta autoa on säännöllisesti huollettava ja joskus myös korjattava, ja toisaalta tässä nyt kyseessä olevassa auton siirtämisessä ja pysäköinnissä on sinällään kyse tyypillisestä auton käytöstä, joten tästäkään syystä ei ole kyse samastamisen tulkitsemisesta laajentavasti.

Korjaamon edustajien toiminta on siis samastettavissa vakuutetun toimintaan, ja yhtiöllä on näin ollen oikeus alentaa korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin takia.

 

Tulosta