Korvausta lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta henkilövahingosta haettiin kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtoihin ja totesi, että kyseisessä kiinteistössä on tunnistimella toimivat kääntöovet. Ovet ja tunnistin on uusittu perusparannuksen yhteydessä vuosina 2001 – 2002. Ovien automatiikassa ei ole havaittu mitään puutteita ja ne ovat toimineet alusta asti moitteettomasti.

 

Oikeuskäytännössä on katsottu, että liikekiinteistön omistajalla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että asiakkaat voivat turvallisesti käyttää kiinteistössä tarjottuja palveluja ja liikkua kiinteistössä turvallisesti. Korostuneesta huolellisuusvelvoitteesta huolimatta kiinteistönomistajan vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tämän huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Vahingonkorvausvastuu ei synny tuottamuksesta riippumatta.

 

Kyseisen kiinteistön liukuovissa on avaava tutka, joka pitää oven auki, kun tutkan vaikutusalueella on liikettä. Ovessa on sulkuvoimarajoitin, joka määrää sulkeutumisen voimaksi 50N (5 kg). Ovet ovat ns. balanssiovet, joista toisesta kuljetaan sisään kiinteistöön ja toisesta ulos. Ovet avautuvat kulkusuunnan mukaan ulospäin. Kone Oy huoltaa ovet huolto-ohjelman mukaisesti. Ovien ja tunnistimien uusimisen jälkeen ensimmäinen huolto on tehty kesäkuussa 2003 ja toinen lokakuussa 2003. Ovien automatiikassa ei ole havaittu mitään puutteita.

 

Vakuutusyhtiölle toimitettujen selvitysten perusteella ei voida katsoa vahingon aiheutuneen kiinteistön liukuovien hoidon laiminlyönnistä, vaan kysymyksessä on ollut tapaturmainen loukkaantuminen. Kiinteistönomistajalle ei näin ollen voida katsoa syntyneen lakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta aiheutuneesta vahingosta.

 

Vahinkoa kärsinyt on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa. Korvauspäätöksen mukaan liukuovissa on tutka, joka pitää oven auki, kun tutkan vaikutusalueella on liikettä. Lausunnonpyytäjä toteaa, että hänen poistuessaan kaupasta liukuovet sulkeutuivat siten, että toinen jalka oli oven ulkopuolella ja toinen jalka oven sisäpuolella. Ovessa oleva tutka ei toiminut siten kuin sen olisi pitänyt toimia, vaan ovi sulkeutui, vaikka oven välissä oli liikettä. Ovi ei olisi saanut mennä missään tapauksessa kiinni. Ovi painoi sulkeutuessaan lausunnonpyytäjää siten, että hän kaatui.

 

Lausunnonpyytäjä katsoo, että kiinteistön omistaja ei ole riittävästi huolehtinut kiinteistöllä liikkuvien turvallisuudesta.

 

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa antamiinsa päätöksiin ja katsoo edelleen, että kiinteistönomistajalle ei ole syntynyt voimassa olevaan oikeuteen perustuvaa korvausvelvollisuutta vahingosta.

 

Ovien laitetoimittajan antaman lausunnon mukaan kyseessä oleva ovi on ns. balanssiovi. Ovet avautuvat kulkusuunnan mukaan ulospäin, joten ovet eivät avaudu ovesta kulkevaa henkilöä vasten. Turvalaitteina ovessa ovat momentinrajoitin sekä yksi avaava tutka. Avaava tutka pitää oven auki, kun tutkan vaikutusalueella on liikettä. Tutkan vaikutusalue ulottuu lähes oven ulkoreunaan saakka silloin, kun ovet ovat avautuneet. Toisaalta tutkan vaikutusalueen ei tarvitsekaan ulottua tätä pidemmälle, koska ovesta kuljetaan vain yhteen suuntaan. Sulkeutumisvoimasta ei ole valmistajan antamaa tietoa, mutta voimaksi on arvioitu 50N eli 5 kg. Oven liikenopeudesta ei ole valmistajan antamaa tietoa, mutta liikenopeudeksi laitetoimittaja arvioi 0,3 – 0,4 m/s ja avautumisen ja sulkeutumisen loppuvaiheessa liikenopeus hidastuu. Oven avautuminen on jouhea ja sulkeutuminen rauhallinen.

 

Valmistaja ei ole myöskään antanut ovien aukioloaikaa, mutta laitetoimittaja arvioi tämän olevan noin kolme sekuntia. Laitetoimittajan mukaan aukioloaika on tavanomainen tai tavanomaista pidempi. Oven aukioloaikaa voidaan pitää riittävänä. Oven tutka pitää oven auki niin kauan kuin tutkan vaikutusalueella on liikettä. Edellä kerrotun mukaisesti tutkan vaikutusalue ulottuu suhteellisen pitkälle. Kun tutka ei enää tunnista liikettä, ovet pysyvät tämän jälkeen auki vielä noin kolme sekuntia. Aukioloaika on mitoitettu siten, että myös liikuntaesteisillä on turvallista kulkea ovista.

 

Kiinteistön ovia huolletaan säännöllisesti laitetoimittajan toimesta. Ovet huolletaan kiinteistönomistajan ja laitetoimittajan välisen huoltosopimuksen mukaisesti. Ensimmäinen huolto on tehty kesäkuussa 2003 ja toinen lokakuussa 2003. Kyseisille oville ei ole lakisääteistä määräaikaistarkastusvelvollisuutta, mutta ovet tarkastetaan aina huollon yhteydessä. Vahinko on tapahtunut 21.7.2003, joten viimeinen huolto ja tarkastus on tehty vain vähän ennen vahinkoa. Tämän huollon yhteydessä tai vahingon jälkeen ovien automatiikassa tai ovissa ylipäätään ei ole havaittu puutteita.

 

Kiinteistönhuoltoyhtiö on antanut lausunnon ovien toiminnasta. Sen mukaan kiinteistön ovet ja liiketunnistimet on uusittu kiinteistön perusparannuksen yhteydessä vuonna 2001 – 2002. Oven automatiikka on vahinkohetkellä toiminut normaalisti eikä vahingon jälkeen toiminnassa ole havaittu olevan puutteita.

 

Kiinteistönomistaja on laitteiden uusimisella, nykyaikaisilla turvavarusteilla sekä säännöllisellä ja asianmukaisella huollolla pyrkinyt tehokkaasti vähentämään automaattiovista asiakkaille aiheutuvaa vahinkoriskiä. Nyt sattunut vahinko on ollut kiinteistönomistajalle ennalta arvaamaton, koska edellä mainittujen toimien ansiosta vahinkoja ei kiinteistön ovissa ole aikaisemmin sattunut. Oven turvallisuutta ja kuntoa on pidetty kiinteistönomistajan toimesta niin korkeatasoisena, että vahinkojen syntyminen ei ole ollut kiinteistönomistajalle ennalta arvattavaa eikä nyt sattunutta vahinkoa olisi voitu estää huolellisemmallakaan toiminnalla.

 

Ovihelmaan olisi mahdollista asentaa lisäturvalaitteena ns. valoverho, joka tunnistaa esteen ovien välissä. Laitetoimittajalta puhelimitse saadun tiedon mukaan valoverho saattaisi toimia epävarmasti balanssiovien avautumismekanismista johtuen. Valoverhon asentaminen kyseisiin oviin ei olisi merkittävästi parantanut turvallisuutta. Tämän vuoksi valoverhon asentamatta jättämistä ei voida pitää kiinteistönomistajan huolimattomuutena. Oveen asennetut valoverhot eivät todennäköisesti olisi estäneet nyt sattunutta vahinkoa.

 

On selvää, että automaattisesti toimivia ovia ei saada millään toiminnalla tai turvavarusteilla täysin riskittömiksi. Kiinteistönomistajalta kuitenkin vaaditaan toiminnan huolellisuutta. Vakuutuslautakunta on aikaisemmissa lausunnoissaan todennut, että kiinteistönomistajan toiminta on riittävän huolellista, mikäli se on omalla toiminnallaan pyrkinyt teknisesti ja taloudellisesti kohtuullisilla toimillaan vähentämään ennakoitavissa olevaa vahinkoriskiä. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottaja on tässä tapauksessa osoittanut täyttäneensä tämän huolellisuusvelvoitteen eikä sille ole siksi syntynyt vahingonkorvausvelvollisuutta voimassa olevan oikeuden mukaan.

 

 

Lautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle kiinteistöosakeyhtiölle tilaisuuden antaa vastineensa asiassa.

 

Lausunnonpyytäjä on puhelimitse ilmoittanut lautakunnalle, että vahinko sattui kaupan ulko-ovissa lausunnonpyytäjän poistuessa kaupasta ulosmenoon tarkoitetun oven kautta. Ovi oli kiinni lausunnonpyytäjän tullessa tuulikaappiin ja ovi alkoi avautua lausunnonpyytäjän astuttua tutkan havaintoalueelle. Lausunnonpyytäjän ollessa keskellä oviaukkoa ovilehdet alkoivat jälleen sulkeutua eikä ovi reagoinut mitenkään siihen, kun ovilehdet osuivat lausunnonpyytäjään. Lausunnonpyytäjä ei kertomansa mukaan ollut pysähtynyt oviaukkoon, vaan oli liikkeessä vahingon sattuessa. Lausunnonpyytäjän mukaan kyseiset ovet ovat muulloinkin sulkeutuneet liian nopeasti.

 

Kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 322.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella, ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan.

 

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä eli virheellä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä.

 

Oikeuskäytännössä on katsottu, että erityisesti liikekiinteistön omistajalla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön rakenteet ja laitteet ovat turvallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennus on varustettava siten, ettei sen käyttöön liity sellaista tapaturman vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Riskin arvioinnissa tulee ottaa huomioon rakennuksen ennakoitu käyttö. Mikäli ennakoitavissa oleva vaara voidaan torjua teknisesti ja taloudellisesti kohtuullisin toimin, rakennuksen omistajan tulee vastuusta vapautuakseen osoittaa nämä toimet toteuttaneensa.

 

Yleisön käytössä olevien automaattiovien osalta yleisin ulkopuoliselle aiheutunut vahinko on ovilehtien osuminen ovesta kulkevaan henkilöön. Automaattiovien yleistyessä myös tämänkaltaisten vahinkojen määrä on lisääntynyt. Vahinkoriskiä voidaan vähentää erilaisilla turvalaitteilla ja ovimekanismin säädöillä. Kiinteistönomistajan tulee myös huolehtia siitä, että automaattiovet tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti.

 

Automaattiovien vahinkoriskeihin vaikuttavat oven työntövoima, sulkeutumisnopeus ja aukioloaika sekä se, kuinka nopeasti ovet avautuvat kohdatessaan esteen. Suomessa on vuonna 2001 vahvistettu konekäyttöisten ovien käyttöturvallisuutta koskeva standardi. Vaikka kyseinen standardi koskee lähinnä tavara- ja ajoneuvoliikennettä palvelevia automaattiovia, voidaan siinä esitettyjä vaatimuksia muun sääntelyn puuttuessa pitää vähimmäisvaatimuksina myös jalankulkukäyttöön tarkoitettujen ovien osalta. Kyseisen standardin mukaan vaakasuoraan liikkuvilla ovilla suurin sallittu dynaaminen voima (vaikutusaika alle 0,75 sekuntia) ei saa ylittää 400N. Dynaamisen voiman vaikutuksen jälkeinen staattinen voima ei saa ylittää 150N ja vaikutusaika on viisi sekuntia, jolloin voiman tulee laskea alle arvon 25N.

 

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa vahinko aiheutui balanssiovissa, joissa turvalaitteina on momentinrajoitin sekä yksi avaava tutka, joka pitää oven auki, kun tutkan vaikutusalueella on liikettä. Kyseiset ovet on tarkoitettu yksisuuntaiseen liikenteeseen ja tutkan vaikutusalue ulottuu kulkusuunnassa katsoen oven reunaan saakka. Ovessa ei ole ns. valoverhoa, joka tunnistaisi esteen ovien välissä. Ovien avautumismekanismista johtuen kyseinen lisäturvalaite toimisi epävarmasti. Laitetoimittajana oleva yritys huolehtii myös huolto-ohjelman mukaisesti automaattiovien huollosta. Ensimmäinen huolto oli tehty kesäkuussa 2003 ja toinen lokakuussa 2003. Laitehuoltajan lausunnon mukaan oven arvioitu sulkeutumisvoima on alle 50N (5 kg). Arvioitu liikenopeus on noin 0,3 – 0,4 m/s, sekä lopussa pieni hidastus. Aukioloaika on noin kolme sekuntia. Tutka pitää oven auki niin kauan kuin tutkan vaikutusalueella on liikettä. Kun tutka ei enää tunnista liikettä, ovet pysyvän tämän jälkeen auki vielä noin kolme sekuntia.

 

Lautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella arvioituna kyseisten automaattiovien turvallisuudesta on huolehdittu asianmukaisesti. Ovien toimintasäädöt ovat olleet asianmukaiset ja kiinteistönomistaja on osoittanut huolehtineensa myös ovien määräaikaistarkistuksista. Automaattiovia ei ole mahdollista tehdä täysin riskittömiksi, mutta lautakunnan käsityksen mukaan tässä tapauksessa kiinteistönomistaja on osoittanut toimineensa riittävän huolellisesti ovien turvallisuuden suhteen.

 

Koska vahingon ei voida katsoa aiheutuneen kiinteistönomistajan moitittavasta menettelystä, kiinteistönomistaja ei myöskään ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Tämän vuoksi lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä asianmukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen. Sihteerinä toimi Haapasaari.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA