Tapahtumatiedot

Nuohoojana toimiva A (s. 1983) oli suorittamassa nuohousta vakuutettu B:n omakotikiinteistöllä. A oli työn suoritettuaan laskeutumassa alas katolta, kun lapetikkaiden kiinnitysrauta nousi harjan yli ja tikkaat lähtivät valumaan kattoa pitkin alas. Tikkaita ei ollut kiinnitetty kattoon. A luisui tikkaiden kanssa kuistin katolle ja siitä maahan ja hänelle aiheutui vammat oikeaan nilkkaan ja oikeaan olkapäähän. Korvausta A:n henkilövahingosta haettiin ensisijaisesti lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Korvausta haettiin myös B:n yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta. 

Vastuuvakuutusyhtiö katsoi, että B oli kiinteistön omistajana korvausvastuussa vahingosta. Yhtiö katsoi kuitenkin, että A oli omalla toiminnallaan myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, mikä oikeutti korvauksen sovitteluun vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n nojalla. A oli itsekin ilmoittanut tienneensä, että tikkaat olivat kiinnittämättömät. Hänen oli siten katsottava ottaneen tietoisen riskin mennessään katolle ja myötävaikuttaneen vahingon aiheutumiseen. Nuohousalan ammattilaisena ja kokeneena nuohoojana A:n oli tullut ymmärtää katolle menon riski ja olla nousematta turvattomille tikkaille. Yhtiö katsoi, että A:n ja B:n syyksi luettava huolimattomuus oli yhtä suurta ja vähensi korvauksesta A:n oman myötävaikutuksen osuutena 50 %.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, ettei vakuutusyhtiön tekemälle myötävaikutusalennukselle ole perusteita, vaan vahinko tulee korvata B:n vastuuvakuutuksesta täysimääräisesti.

A on ollut katolle mennessään tietoinen siitä, etteivät tikkaat ole täysin määräysten mukaiset. Tästä on myös useampaan kertana huomautettu B:tä. Pelastuslaitoksen valvomana nuohoojana A:n velvollisuutena on kuitenkin taata, että nuohous tulee suoritettua lain vaatimin määräajoin. Lisäksi A on käynyt samalla katolla jo muutaman kerran aiemminkin ilman, että vahinkoja olisi tapahtunut. B on aina vedonnut tikkaiden olevan turvalliset sillä perusteella, että hän on jatkanut tikkaiden harjan yli meneviä lisäjatkeita hitsaamalla niihin noin 30 cm jatkopalat. Onnettomuuspaikan tikkaat ovat alueen yleiseen tasoon nähden keskimääräistä paremmat. A on noudattanut nuohotessaan normaaleja työtapoja, eikä mikään hänen toimintansa ole aiheuttanut tikkaiden irtoamista. Turvavaljaiden käyttö omakotitaloissa ei ole edes mahdollista. Putoaminen tapahtui, kun tikkaat irtosivat A:n ollessa laskeutumassa niitä takaperin jalat ja kädet kiinni tikkaiden puolissa. A kiistää B:n vakuutusyhtiölle tekemän ilmoituksen, jonka mukaan hän olisi tullut tikkaita alas etuperin juosten.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että A:n ja hänen työnantajansa kertomukset siitä, onko B:lle ilmoitettu tikkaiden puutteellisuudesta, eroavat selkeästi B:n kertomasta. Samoin eroavaisuutta on näkemyksissä siitä, miten A on tullut tikkaita alas. Yhtiö toteaa edelleen, ettei sillä ole syytä epäillä B:n antamaa selvitystä asiassa. B:n mukaan hänelle ei ole kerrottu tikkaiden puutteellisesta kunnosta, vaan pikemminkin tikkaiden on kerrottu olevan kunnossa. Myös B:n selvitys siitä, että A on tullut tikkaat vauhdilla etuperin alas, vaikuttaa vastaavan tapahtumainkulkua, sillä tikkaat ovat aikaisemmin pysyneet hyvin paikallaan, ja jokin syy on saanut ne nyt irtoamaan katon harjalta.

Yhtiö katsoo, että B on sinänsä kiinteistön omistajana korvausvastuussa A:n henkilövahingosta. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että A on ollut tietoinen tikkaiden puutteellisesta kunnosta, mutta tästä huolimatta kiivennyt katolle. Sillä, että nuohouksen suorittaminen on lakisääteinen velvollisuus, ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta, sillä pelastuslaissa velvollisuus nuohoustyön teettämisestä on asetettu nimenomaisesti kiinteistön omistajalle. A:lla ja hänen työnantajallaan olisi ollut mahdollisuus ja myös velvollisuus kieltäytyä suorittamasta nuohousta, kunnes tikkaat ovat asianmukaisessa kunnossa. Nuohousalan ammattilaisena A:n on tullut ymmärtää turvallisuudeltaan puutteellisiin tikkaisiin liittyvä vahinkoriski.

Yhtiö katsoo lisäksi, että A on tullut tikkaat alas riskialttiilla tavalla eli rynnännyt tikkaat vauhdilla alas pitäen samalla työvälineitä käsissään. Menettelyä on pidettävä erityisen riskialttiina, kun A on tiennyt, ettei tikkaita ole kiinnitetty kattoon. B:n selvityksen mukaan tikkaat ovat aina aikaisemmin pysyneet paikallaan, joten on uskottavaa, että A on tullut tikkaita alas poikkeuksellisen vauhdikkaasti, jolloin tikkaat ovat laskeutumisesta syntyneen liikkeen ja A:n painon takia irronneet paikaltaan. Yhtiö katsoo A:n menettelyn olleen siinä määrin huolimatonta, että hänelle muutoin maksettavaa korvausta tulee alentaa 50 %. Yhtiö toteaa vielä, että jos Vakuutuslautakunta arvioisi asiassa esitettyä näyttöä poikkeavasti siitä, mikä on yhtiön näkemys tapahtuneesta, asia tulisi ottaa yhtiössä uudelleen arvioitavaksi sekä B:n että vakuutusyhtiön korvausvastuun osalta vakuutusehtoihin perustuen.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle B:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa. B on lautakunnalle lähettämässään kannanotossa ilmoittanut, että A tuli katolta etuperin juoksuaskelin toisessa kädessään nuohous- ja toisessa nokipuhallin. B on aiemmin kysynyt, onko katon kunnossa mitään huomautettavaa, ja saanut A:lta vastauksen, ettei ole.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko A:n katsoa myötävaikuttaneen henkilövahinkoonsa sillä tavalla, että B:n vastuuvakuutuksesta maksettavaa korvausta tulisi sovitella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen,

jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Lain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Pelastuslain (29.4.2011/379) 13 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että:

1) tulisijat ja savuhormit on nuohottu 59 §:n mukaisella tavalla;

2) ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa;

3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.
 
Yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 190.4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka syntyy ja todetaan vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
 
Asian arviointi
 
Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että sekä vahingonkärsinyt A että vakuutettu B ovat olleet tietoisia siitä, ettei lapetikkaita ollut kiinnitetty B:n omakotitalon kattoon. Samoin on riidatonta, että B, joka kiinteistön omistajana vastaa kiinteistön rakenteiden turvallisuudesta, on tällä perusteella korvausvastuussa A:n henkilövahingosta. Riitaa on siitä, tuleeko korvauksesta tehdä myötävaikutusalennus A:n oman menettelyn perusteella sekä siitä, millä tavoin A on tullut tikkaita alas.
 
A on ilmoittanut tulleensa katolta alas takaperin, kädet ja jalat kiinni tikkaiden puolissa. B on ilmoittanut vakuutusyhtiölle ja Vakuutuslautakunnalle, että A on tullut katolta etuperin juoksuaskelin pitäen samalla työvälineitä käsissään. Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen valokuvien perusteella kyseiset lapetikkaat ovat ns. puolatikkaat. Ottaen huomioon tikkaiden tyypin ja B:n omakotitalon katon jyrkkyyden Vakuutuslautakunta pitää epätodennäköisenä, että nuohousalan ammattilainen tulisi tällaiset tikkaat alas etuperin juosten mistään tukea ottamatta. Lautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että A olisi menetellyt tällä B:n kuvaamalla tavalla.
 
Velvollisuus huolehtia nuohouksen suorittamisesta on pelastuslain mukaan kiinteistön omistajalla, ei nuohoojalla. Näin ollen nuohouksen lakisääteisyys ei Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vaikuta vahingonkärsineen myötävaikutuksen arviointiin tässä tapauksessa. Lautakunta toteaa, että A on ollut tietoinen siitä, ettei lapetikkaita ole kiinnitetty kattoon. Lautakunta katsoo, että A:n on etenkin ammattinsa perusteella tullut olla tietoinen tällaiseen rakenteeseen liittyvästä vahinkoriskistä. A:n voidaan siten katsoa antautuneen vaaraan katolle kiivetessään. Vakuutuslautakunta katsoo tällä perusteella, että A:n voidaan katsoa omalla toiminnallaan myötävaikuttaneen vahingon syntyyn. Lautakunta katsoo, että A:lle suoritettavaa korvausta voidaan tällä perusteella alentaa yhdellä viidesosalla.
 
Lopputulos
 
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta siten, että korvauksista A:n oman myötävaikutuksen perusteella tehtävä vähennys on 1/5.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Laine
 
 
Jäsenet:

Hirviniemi

Korpiola

Rusanen