Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan 12.2.2016 oli todettu, että sulamisvedet olivat valuneet vakuutuksenottajan omakotitalon (rv. 2003) rakenteisiin väärään suuntaan johtavien pihan kaatojen ja mahdollisten puutteellisten seinärakenteiden eristysten johdosta. Seinänvierustaa ei vielä ollut kaivettu auki. Myöhemmässä lisäselvityksessään vakuutuksenottaja kertoi, että tutkimuksissa oli havaittu rikkoutunut sadevesi-/salaojaputki, joka oli todennäköisesti ollut vesivahingon pääsyy.

Kohteessa tehtiin 25.2.2016 vahinkokartoitus. Raportin mukaan pihaa auki kaivettaessa talon takapihan puoleisen terassin kulmalta oli todettu salaojaviemäri, jonka putki oli ollut poikki. Raportin mukaan vuotovesi oli valunut talon kulmalta terassin anturaa pitkin suoraan kellarikerroksessa olevan pesuhuoneen ja saunan suuntaan ja kastellut ulkoseinärakennetta. Seinärakenteena pesuhuoneen puolella oli patolevy (ISODRÄN 19), lecaharkko, vedeneriste ja laatoitus; saunassa harkkokerroksen päällä oli koolaus, vaneri, foliopaperi, rima ja paneeli. Kastuneeksi alueeksi on merkitty pesuhuoneen ja saunan seinä, ja myös saunan lattialle oli tullut vettä. Kostuneen alueen laajuus oli noin 5 m2. Pohjakuvan perusteella vuotokohdan ja pesutilojen kastuneen seinän välinen matka oli noin 3,5 metriä.

Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa. Yhtiön mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Tässä tapauksessa vahingon syynä on ulkopuolisten vesien aiheuttama kosteusvaurio. Syynä ei ole mikään tietty äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, vaan ulkopuolinen sade- ja sulamisvesi on pitkän ajan kuluessa päässyt rakenteisiin.

Asiakas vaati oikaisua vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Kosteus­rasitus ei ole ollut pitkäaikaista, sillä purettaessa saunan puurakenteiden ja villaeristeen todettiin olevan kastuneita mutta muutoin täysin kunnossa, siis ei laho- tai homevaurioituneita. Tämän totesi myös vahinkokartoittaja. Vahinkotapahtuma oli siten äkillinen.

Kotivakuutusehdoista ei ilmene, että korvaukseen oikeuttavan ”putkiston” olisi oltava nimenomaan käyttövesiputkistoa tai muuten paineistettua. Asiakkaan mukaan useat rakennusalan ammattilaiset olivat yksimielisesti pitäneet sadevesiputkistoa nimenomaan kiinteänä rakennusta palvelevana putkistona, jonka asentaminen on rakentamismääräysten mukaan pakollista omakotitaloa rakennettaessa.

Vahinko oli syntynyt siten, että kelien voimakkaasti lämmetessä sade- ja sulamisvedet olivat kulkeutuneet asianmukaisesti talon sadevesijärjestelmään ja siitä rikkoutuneen sadevesiputken kautta rakennuksen seinää vasten, mistä oli seurannut vesivahinko kylpyhuone- ja saunatiloihin. Vesivahingon ovat sinänsä aiheuttaneet korvauspäätöksessä mainitut ”ulkoiset vedet”, mutta vakuutuksen rajoitusehdoissa ei ole ”ulkoisia vesiä” koskevia ehtoja. Vahinko tulisi korvata.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään. Vesi ei ollut virrannut ehtojen edellyttämällä tavalla suoraan putkistosta, vaan vuotovesi oli imeytynyt maahan ja valunut seinäeristeiden läpi kellarin sauna- ja pesutilaan. Vuotokohdasta oli yli kolmen metrin matka kastuneeseen seinään. Maan alla oleva seinäpinta tulisi eristää niin hyvin, että ulkopuoliset kosteudet eivät pääse sisätiloihin. Vahingon syynä on ollut ulkoseinän puutteellinen kosteuseristys.

Lisäksi rajoitusehtojen mukaan kiinteistön salaojaputkisto ei ole vakuutuksen kohteena, vaikka se onkin uudisrakennuksissa pakollinen. Salaojajärjestelmä ei ole vakuutusehtojen mukainen rakennuksen oma tai sen käyttöä palveleva kiinteä putkisto.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii korvausta vuotovahingosta oikaisupyyntönsä mukaisilla perusteilla. Sadevesiputken rikkoutumisen syy on jäänyt epäselväksi, mutta kyse voi olla lämpötilojen voimakkaasta vaihtelusta; putkeen valuneet sulamisvedet olivat jäätyneet ja nopeasti sulaessaan laajentuneet rikkoen putken. Seudulla oli ollut viikkojen ajan -20–30 asteen pakkasia, minkä jälkeen sää lämpeni alle vuorokaudessa plus-asteille. Tässä tilanteessa ei ole todennäköistä, että putkesta virrannut vesi olisi imeytynyt maahan ja siitä pitkän ajan kuluessa seinärakenteisiin. Säätilan muuttumisen ja vahingon havaitsemisen välillä oli vajaa vuorokausi, jolloin tuskin voidaan puhua maakosteudesta. Vuorokauden sisällä sattunutta vahinkoa on myös pidettävä äkillisenä.

Kyse ei myöskään ole ollut alkuperäisessä vahinkoilmoituksessa arvioiduista virheellisistä kaadoista tai puutteista eristyksissä. Kun piha oli kaivettu auki, rakennuksen kosteuseristykset oli todettu asianmukaisiksi. Terassin antura on kiinteästi rakennuksen seinää vasten, jota pitkin valuessaan vesi kulkeutui rakennuksen maanpaineseinää vasten. Näin ollen maanpaineseinään asennetut ISODRÄN-eristelevyt eivät kyenneet ohjaamaan virtaavaa vesimäärää pois. Maanpaineseinän eristyslevyjen ei ole tarkoituskaan kyetä estämään tällaisten vesimäärien pääsyä rakenteisiin, vaan siihen tarvitaan ehjä sadevesijärjestelmä.

Asiakas painottaa, että kyse ei ole ollut vakuutuksen ulkopuolelle rajatusta salaojaputkesta vaan sadevesiputkesta, mikä ilmenee raportin valokuvistakin. Alkuperäisessä vahinkoilmoituksessa puhuttiin sadevesi-/salaojaputkesta, koska varmuutta vuotokohdasta ei vielä ollut. Kyse on kahdesta täysin erillisestä järjestelmästä.

Ehtojen kohdan 4.1 mukaan rakennuksen vakuutuksessa vakuutettuna ovat myös vakuutetun rakennuksen käyttöä palvelevat, rakennuksessa tai samalla kiinteistöllä olevat putkistot kunnalliseen tai muuhun yleiseen liittymään saakka. Putkistot siis ovat vakuutuksen turvan piirissä, paitsi salaojaputkisto, jota koskee oma rajoituksensa. Jos vakuutuksesta oli tarkoitus rajata pois sekä salaojaputkisto että sadevesiputkisto, miksi sitä ei ole mainittu rajoitusehdoissa? Lisäksi yhtiö on katsonut, ettei vesi olisi virrannut suoraan putkistosta. Tästä saa käsityksen, että kaikkien kiinteistön putkien olisi kuljettava rakennuksen sisällä tai jatkuvassa fyysisessä kosketuksessa rakennukseen. Kuitenkin ehtojen mukaan vakuutus korvaa vahingot putkistojen osalta kunnalliseen tai muuhun liittymään saakka.

Yhtiö on kiinnittänyt huomiota vuotokohdan ja kastuneen seinän väliseen etäisyyteen. Vakuutusehdoissa ei kuitenkaan ole mitään etäisyysmääreitä. Rikkoutunut sadevesiputki on terassin nurkalla, mutta piirustuksesta ilmenevin tavoin terassin antura/sokkeli on kiinteästi yhteydessä itse rakennukseen. Tämä antura/sokkeli siis myös kastui kyseisessä vahingossa, mutta terassin alla ei ole asuintilaa, joka olisi pesutilojen tavoin kastunut. Vesi kulkeutui suoraan rakennuksen rakenteisiin terassin anturaa pitkin, vahinko vain huomattiin vuotokohdasta kolmen metrin päässä olevassa seinässä. Jos terassin alla olisi ollut asuintilaa, jossa vahinko olisi huomattu, olisiko vakuutusyhtiön kanta ollut erilainen? Tällöin etäisyyttä vuotokohtaan olisi voinut olla esimerkiksi 20 cm.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksesta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta kiinteästä putkistosta virrannut neste. Rakennuksen omalla tai sen käyttöä palvelevalla putkistolla tarkoitetaan vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistoja, jotka on asennettu palvelemaan rakennuksen käyttöä. Ehtokohdan 4.1 perusteella salaojajärjestelmä ei ole rakennuksen oma tai sen käyttöä palveleva kiinteä putkisto.

Tapauksessa vesi ei ole virrannut suoraan rakennuksen putkistosta, vaan sulamis­vesi ja rikkoutuneesta sadevesi-/salaojaputkesta virrannut vesi on imeytynyt maahan ja valunut sitä kautta seinärakenteisiin pihan virheellisten kaatojen ja seinärakenteiden eristyksessä mahdollisesti olevien puutteellisuuksien johdosta. Repeämästä on yli kolmen metrin matka kastuneeseen seinään. Maakosteudesta aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa rikkoutuneesta sadevesiputkesta virranneen sade- ja sulamisveden rakennukselle aiheuttaman vahingon korvaamisesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen (1.1.2015) kohdan 4.1 mukaan kun rakennus on vakuutettu, vakuutettuna ovat myös sen käyttöä palvelevat kiinteät koneet ja laitteet sekä vakuutetun rakennuksen käyttöä palvelevat, rakennuksessa tai samalla kiinteistöllä olevat
- sähkö- ja muut kaapelit sekä johtimet ja putkistot kunnalliseen tai muuhun yleiseen liittymään saakka
[…]

Rajoituksia:
Vakuutettuna ei ole laituri eivätkä esimerkiksi rantarakennelma tai –rakenne. Vakuutettuna ei ole myöskään rakennuksen ulkopuolella oleva uima-allas, suihkukaivo, näiden laitteistot eikä kiinteistön salaojaputkisto.

Korvattavia tapahtumia koskevien ehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seu­rauksen perusteella.

Ehtojen kohdan 5.1.4 mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Vakuutukseen liittyvien rajoitusehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen […] homehtumisesta, lahoamisesta […] tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Vakuutuksesta ei korvata myöskään maakosteudesta aiheutunutta vahinkoa.

Asian arviointi

Vuotanut putki ja vahinkotapahtuman kulku

Kartoitusraportin valokuvan perusteella kyseinen putki on talon kulmalla olevan syöksytorven alla sijaitsevan sadevesikaivon kohdalla. Putki on liian lähellä maanpintaa ollakseen salaoja, sillä salaojaputki sijaitsee talon rakenneleikkauksen perusteella talon anturan alapuolella, syvemmällä kuin mihin asti kuvassa oli kaivettu. Kyseessä on ollut asiakkaan kuvaamin tavoin sadevesiviemäriputki.

Raportin valokuvissa putkessa on todettavissa halkeama tai repeämä. Putki on rikkoutunut mekaanisesti ja alkanut vuotaa.

Vahinkotapahtuma on selvityksen mukaan ajoittunut tilanteeseen, jossa viikkoja jatkuneen kovan pakkasen jälkeen lämpötila oli helmikuussa vuorokauden kuluessa noussut plus-asteille. Valokuvien perusteella lumipeite talon ympärillä ei ole ollut kovinkaan paksu. Kerrotussa tilanteessa Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että sadevesiputken rikkoutuessa sitä ympäröivä maa-aines on ollut jäässä, jolloin vuotovesi ei ole juurikaan päässyt imeytymään vuotokohdan ympäristöön, vaan se on kartoitusraportissa kuvatulla tavalla valunut vuotokohdan välittömästä läheisyydestä terassin kulmalta talon seinän suuntaisesti anturaa pitkin kulmakohdassa olevaa kellarikerroksen ulkoseinää päin. Siitä vuotovesi on päässyt seinärakenteeseen.

Veden kulkureitti huomioon ottaen on todennäköistä, että myös terassin sokkeli-/kiviseinärakenne on kastunut, kuten asiakas on selostanut. Sillä kohtaa talossa ei kuitenkaan ole kellarikerrostiloja, joten asialla ei ole merkitystä nyt käsillä olevan vahingon kannalta.

Vahingon korvattavuus

Lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohta 4.1 koskee sitä, mitkä rakennuksen osat ja laitteet ovat vakuutuksen kohteena. Ehdossa määritellään sitä, mille omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja vakuutus korvaa. Sen sijaan tässä ehdossa ei määritellä sitä, mitkä laitteet tai putket voivat olla vuotovakuutuksesta korvattavan vahingon aiheuttajia. Vuotovakuutuksesta korvattavat tapahtumat ja korvaukseen oikeuttavat vuotolähteet määritellään ehtojen kohdassa 5.1 ja sen alakohdassa 5.1.4. Lisäksi yhtiö on vedonnut vakuutuksen rajoitusehtojen kohtaan 6.1.

Putken äkillinen mekaaninen rikkoutuminen ja tästä johtuva vuoto täyttää lähtökohtaisesti ehtojen kohtien 5.1 ja 5.1.4 mukaiset edellytykset äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusehdoissa ei ole nimenomaisia rajoituksia, joilla sadevesiputken vuotamisesta aiheutuneet vahingot olisi rajattu vakuutuskorvauksen ulkopuolelle. Sadevesiviemäröinti on pysyvä osa rakennuksen kosteudenhallintaa. Nämä seikat ja yleinen kielenkäyttö huomioon ottaen lautakunta katsoo, että kyseinen sadevesiputki on ollut osa ehtojen kohdan 5.1.4 mukaista rakennuksen omaa tai sen käyttöä palvelevaa kiinteää putkistoa.

Vakuutusyhtiö on perustellut kieltäytymistään hitaasti syntyviä vahinkoja ja maa­kosteutta koskevilla rajoituksilla sekä seinärakenteen ja pihan kaatojen mahdollisella puutteellisuudella. Yhtiön mukaan kyse ei ole ollut suoraan putkesta virranneen nesteen aiheuttamista vaurioista.

Lautakunta toteaa, että kartoitusraportin valokuvien ja asiakkaan selostuksen perusteella vahinkoalueelta puretut puurakenteet ja eristeet olivat kastuneita mutta muuten kunnossa. Jos seinän läpi olisi tullut esimerkiksi sade- tai sulamisvesistä johtuvaa kosteutta jo pitkään, siitä olisi todennäköisesti seurannut lahoa, homehtumista tai muuta vastaavaa pitkäaikaista vaurioitumista seinäpintaa vasten olevissa puuosissa. Näiden jälkien puuttuminen tukee sitä näkemystä, että seinä on kastunut äkillisesti, rikkoutuneesta sadevesiputkesta virranneesta vuotovedestä. Kyse ei ole ollut hitaasti kehittyneestä vahingosta.

Talvioloissa vuotovesi ei todennäköisesti ollut päässyt imeytymään maa-ainek­seen, kuten edeltä ilmenee, vaan se oli valunut vauriokohdan välittömästä läheisyydestä talon rakenteita pitkin. Kyse ei siten ole ollut maakosteuden aiheuttamasta vaurioitumisesta vaan putkesta suoraan virranneen nesteen aiheuttamasta vahingosta, vaikka putki onkin tässä tapauksessa sijainnut rakennuksen ulkopuolella. Maakosteutta koskevan rajoituksen sijainti hitaasti kehittyviä vahinkoja koskevan rajoitusehdon yhteydessä viittaa siihen, ettei maakosteusrajoitus muutenkaan tule kyseeseen nopeasti syntyneissä vuodon tyyppisissä kastumisvahingoissa.

Lautakunta katsoo vielä, ettei talon pihamaan kaatoja tai seinärakennetta ole osoitettu puutteelliseksi. Mitään nimenomaista vikaa tai puutetta seinän rakenteessa ei ole yksilöity, vahinkotilanteessa seinään oli kohdistunut normaalia suurempi kosteusrasitus vuotoveden johdosta, eikä merkkejä pitkäaikaisesta vaurioitumisesta ole ollut.

Lopputulos

Kerrotuilla perusteilla lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa putkivuoto­vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Raulos

Jäsenet:
Rantala
Sario
Uimonen
Vaitomaa