Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja havaitsi 7.3.2014, että hänen omakotitalonsa katosta vuotaa vettä makuuhuoneeseen. Kattorakenne oli kostunut noin kuuden neliömetrin alueelta. Vahinkopäivänä oli kova tuuli ja vesisade. Korvausta on haettu laajasta kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 2.4.2014 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vahinko ei ole aiheutunut minkään vesikattoa vaurioittaneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen syyn seurauksena, vaan katolle kertynyt jää on nostanut huopakatetta saumoista ja halkeamakohdista. Rajoitusehtokohdan 2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta, eikä vakuutuksesta voida tämän vuoksi suorittaa korvausta.

Valitus

Vakuutuksenottaja katsoo 30.4.2014 päivätyssä valituksessaan, että vahinko on aiheutunut nimenomaan vahingon ilmenemispäivänä olleesta myrskystä. Tuulen nopeus on ollut tuona päivänä säähistoriatietojen mukaan keskimäärin 19 kilometriä tunnissa ja enimmillään jopa 37 kilometriä tunnissa.

Ilmatieteen laitoksen tuulen voimakkuutta kuvaavan asteikon mukaan 19 kilometrin tuntinopeus luokitellaan kovaksi tuuleksi ja sen kuvataan katkovan puiden oksia ja tekevän ulkona liikkumisesta vaikeaa. Saman taulukon mukaan 37 kilometrin tuulennopeus luokitellaan myrskyksi ja sen kuvataan aiheuttavan vahinkoa rakennuksille mm. irrottamalla kattotiiliä ja kaatavan puita. Ei ole sattumaan, että katto on alkanut vuotaa juuri tuona päivänä, vaan myrsky on vahingoittanut kattoa ja aiheuttanut vuodon.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut, kun myrsky on rikkonut rakennusta. Myrskyllä tarkoitetaan tuulta, jonka voimakkuus on ollut vähintään 20 metriä sekunnissa.

Vahinkoraportin tekijän arvio vahinkoalueen päällä vahinkohetkellä olleen jääkerroksen paksuudesta on erikoinen, kun otetaan huomioon, että lumet ja jäät oli poistettu ennen kartoituksen tekemistä. Raportin kuvista näkyy, että katolla ei ole ollut tapahtumahetkellä paksua lumi- tai jääkerrosta. Niillä alueilla, joilta lunta ja jäätä ei ole poistettu, kerros on vain muutaman sentin paksuinen. Paikoitellen lunta ja jäätä ei ollut lainkaan vaikka sitä ei olekaan poistettu. Näin ollen ei voida pitää todennäköisenä, että vahinko olisi aiheutunut lumen tai jään painosta.

Raportissa ei myöskään suoranaisesti kielletty myrskyn vaikutusta vahinkoon. Joka tapauksessa vahingon korvattavuus ei edellytä riidatonta varmuutta vahingon syntytavasta, vaan riittää, että voidaan pitää todennäköisenä, että vuodon ensisijainen syy on ollut kova tuuli tai myrsky. Kattohuovan rikkoutumisen on aiheuttanut joko myrsky tai muu ulkoapäin vaikuttanut voima.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kertonut 21.5.2014 päivätyssä vastineessaan, että kyseessä on vuonna 1975 rakennettu omakotitalo, jossa on huopakate. Vahinkoraportin kuvista ilmenee, että kattopinnoitteessa oli halkeamia. Vahinkotarkastajan mukaan huopakate oli todennäköisesti ollut saumasta hieman auki, jolloin vesi oli päässyt väliin ja jäätyessään avannut ja rikkonut saumaa. Raportin valokuvissa on nähtävissä, että kattopinnoite on ollut huonokuntoinen ja siinä on halkeamia eli kate on tullut käyttöikänsä päähän. Vahinkotarkastajan mukaan ei ole mahdollista, että tuuli pääsisi jääkerroksen alle irrottamaan huopakatetta.

Korvauksen hakijan velvollisuutena on osoittaa, että vahinko on aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta, vakuutusehtojen mukaisesta vakuutustapahtumasta. Asiassa ei ole näytetty toteen mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta ulkoista syytä joka olisi aiheuttanut vesikaton vaurioitumisen.

Vakuutuksenottajan lisävastine

Vakuutuksenottaja on katsonut 17.6.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että pitää paikkaansa, että katolla on ollut jonkin verran lunta ja jäätä vahinkohetkellä niin kuin vastaavanlaisilla katolla usein talvisin on. Edelleen pitää paikkaansa, että vakuutuksenottaja on puhdistanut lunta ja jäätä talon katolta ennen kartoituksen tekemistä. Vakuutuksenottaja on toimenpiteellä pyrkinyt helpottamaan vahinkotarkastajan työtä. Näistä seikoista ei kuitenkaan voida päätellä mitään vahingon syntymissyystä. Vakuutusyhtiö on kertonut vastineessaan, että yhtiön vahinkotarkastajan mukaan ei ole mahdollista, että tuuli pääsisi jääkerroksen alle irrottamaan huopakatetta. Tällainen väite ei kuitenkaan ilmene vahinkoraportista. On selvää, että myrskylukemiin yltävä tuuli yhdistettynä kovaan vesisateeseen laittavat minkä tahansa kattomateriaalin kovalle koetukselle. Väite siitä, että jääkerros suojaisi kattoa tällaisilta myrsky- ja vesivahingoilta on varsin erikoinen, varsinkin kun vahinkoraportin kuvista ilmenee, että katolla on ollut vain muutaman sentin paksuinen lumi- ja jääkerros.

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vahinkotarkastaja on todennut huopakatteen olleen todennäköisesti saumasta hieman auki, jolloin vesi on päässyt väliin. Tämä lausuma on vastoin edellistä väitettä, jonka mukaan jääkerros olisi suojannut kattoa tuulelta ja sateelta. Jos katolla on ollut paksu pannejääkerros, vesi ei olisi tuolloin päässyt auki olleesta saumasta rakenteisiin. Vahinkotarkastajan lausuma on myös siinä mielessä erikoinen, että siitä ei selviä, onko vahinkotarkastaja havainnut tällaisen sauman olevan auki vai ei, kun lausuman mukaan sauma on ollut todennäköisesti auki. Jos sauma on ollut auki, eikö vahinkotarkastaja olisi tällöin jättänyt sanan ”todennäköisesti” pois lausunnosta.

Vakuutuksenottajan mukaan vahingon aiheutumista myrskystä on pidettävä vähintäänkin todennäköisenä, kun otetaan huomioon myrskyn ja vahingon ilmenemispäivän ajallinen yhteys.

Selvitykset

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastuksen mukaan kattopinnoitteen päällä ollut paksu pannejääkerros on nostanut huopapinnoitetta saumoista ja halkeamakohdista ja vesisade sekä sulamisvedet ovat päässeet vesikatteen läpi rakenteisiin. Vakuutuksenottaja on puhdistanut lumet ja jäät kattopinnoitteen päältä ennen kartoituksen tekemistä. Suositeltavina toimenpiteenä pidettiin sisäkattopinnoitteen ja kastuneen yläpohjaeristeen uusimista makuuhuoneessa. Vesikatteen tiiveyden varmistaminen sekä tarvittaessa korjaavat toimenpiteet, esimerkiksi vesikattoremontti.

Vakuutuslautakunnalle on lisäksi toimitettu kuvia vahinkopaikasta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Laajan kotivakuutuksen ehtokohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa.

Ehtokohdan 2.3 mukaan irtaimiston ja rakennuksen vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta. Rajoitus ei koske jään liikkumista joka johtuu merivesitulvasta tai vesistötulvasta.

Ehtokohdan 2.15 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vesikaton vuodosta, ellei vuotoa ole aiheuttanut vesikattoa vaurioittanut myrskytuuli tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen syy.

Ratkaisu

Vakuutuksenottaja havaitsi 7.3.2014, että hänen omakotitalonsa katosta vuotaa vettä makuuhuoneeseen. Kattorakenne oli kostunut noin kuuden neliömetrin alueelta. Vahinkopäivänä oli kova tuuli ja vesisade. Vakuutuksenottajan hankkimien selvitysten mukaan tuulen nopeus on ollut tuona päivänä ollut keskimäärin 19 kilometriä tunnissa ja enimmillään jopa 37 kilometriä tunnissa. Korvausta on haettu laajasta kotivakuutuksesta.

Laajasta kotivakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vesikaton vuodosta, ellei vuotoa ole aiheuttanut vesikattoa vaurioittanut myrskytuuli tai muu äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen syy. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen vastaavasti osoittaa, että kyseessä on ollut rajoitusehdon mukainen tilanne.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastuksen mukaan kattopinnoitteen päällä ollut paksu pannejääkerros on nostanut huopapinnoitetta saumoista ja halkeamakohdista ja vesisade sekä sulamisvedet ovat päässeet vesikatteen läpi rakenteisiin. Vakuutuksenottaja on puhdistanut lumet ja jäät kattopinnoitteen päältä ennen kartoituksen tekemistä. Vahinkotarkastajan mukaan huopakate on todennäköisesti ollut saumasta hieman auki, jolloin vesi on päässyt väliin ja jäätyessään avannut ja rikkonut saumaa. Raportin valokuvissa on nähtävissä, että kattopinnoite on ollut huonokuntoinen ja siinä on ollut halkeamia. Vahinkotarkastajan mukaan ei ole mahdollista, että tuuli pääsisi jääkerroksen alle irrottamaan huopakatetta.

Vakuutuslautakunta katsoo sille esitettyjen kuvien perusteella, että on epätodennäköistä, että vesikatteen paikallinen vahinko olisi aiheutunut myrskystä. Vakuutuslautakunta pitää epätodennäköisenä, että myrsky olisi aiheuttanut kattoon ainoastaan kuuden neliömetrin kokoisen vahingon. Vakuutuslautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että vahinko on todennäköisesti aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta ja katon heikosta kunnosta. Koska vahinko ei näin ollen ole rajoitusehdon perusteella korvattava, ei Vakuutuslautakunta suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA