Tapahtumatiedot

H Ky:n omistamalla kuorma-autolla oli ajettu K Oy:n huoltoaseman piha-alueella olevan pysäköintialueen ajoväylällä, kun ajoneuvon katto oli osunut viereisen rakennuksen seinästä ulkonevan lipan kulmaan. Lipassa ei ollut ajoneuvon suurinta sallittua korkeutta esittävää merkkiä.

Korvausta haettiin K Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on lausunut 6.5.2013 päivätyssä korvauspäätöksessä, että lippa ei sijainnut ajoväylällä vaan sen läheisyydessä. Kyseessä oli lisäksi piha-alue, joka ei ollut ajoradaksi kaavoitettu väylä. Lipassa ei siten tullut ollakaan ajoneuvon suurinta sallittua korkeutta osoittavaa merkkiä. Vakuutuksenottaja ei ollut vastuussa vahingosta, eikä sitä voitu korvata vastuuvakuutuksesta.

Valitus

H Ky on lausunut, että vakuutuksenottaja oli vahingosta korvausvastuussa, sillä lipassa ei ollut ajoneuvon suurinta sallittua korkeutta esittävää merkkiä. Valituksessa on todettu, että lipan alta ajamista ei ollut rajoitettu eikä aluetta ollut merkitty vain jalankulkijoille. Lisäksi lipan kulma sijaitsi aivan autopesulan kohdalla, mikä kertoi siitä, että alue oli varattu autoliikenteelle. Lipan läheisyydessä oli myös bussien pysäköintiruudut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Liikenneministeriön päätöksessä liikenteen ohjauslaitteista määrätään, että ajoneuvon suurinta sallittua korkeutta esittävää merkkiä käytetään, mikäli tiellä tai sen osalla joudutaan rajoittamaan ajoneuvon suurinta sallittua kor­keutta. Vakuutusyhtiö on lausunut, että liikenneministeriön päätöksellä tarkoitetaan lähinnä vain yleisillä teillä olevia siltoja, tunneleita ja muita vastaavankaltaisia rakenteita, jotka alittavat ajoneuvolla sallitun suurimman korkeuden ja joiden korkeutta on kuljettajan vaikea liikkeessä havaita.

Tässä tapauksessa ajoneuvolla oli ajettu piha-alueella sijaitsevan rakennuksen seinästä ulkonevaan selvästi erottuvaan lippaan. Vakuutusyhtiö on katsonut, että tämän tyyppisiä rakenteita ei tarvinnut korkeusmerkitä. Käytettävissä olevista kuvista selviää, että lippa ei ulottunut ajoväylälle, vaan se sijaitsi ajoväylän läheisyydessä, jalankulkuun rajoitetulla alueella eli jalkakäytävällä. Tässä tapauksessa jalankulkuun erotettu alue oli erotettu ajoväylästä erilaisella päällystyksellä, joka oli ollut selvästi havaittavissa. Alueella sijaitsi myös polkupyörätelineitä, mainoskylttejä ja roska-astioita, joista ilmeni, ettei alue ollut tarkoitettu ajoväyläksi. Lippa ei ylettynyt pesukadun päälle eikä muutenkaan sijainnut aivan pesulan välittömässä läheisyydessä. Parkkipaikkojen ja jalankulkuun varatun alueen väliin jäi tarpeeksi ajotilaa niin, että ei ollut välttämätöntä eikä myöskään sallittua ajaa jalankulkuun varatulla alueella. Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko ei ollut aiheutunut vakuutuksenottajan tuottamuksesta.

Vakuutusyhtiö on lausunut myös, että vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingonkärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahingonkärsinyt ei ollut varmistunut siitä, että auto mahtuu kulkemaan lipan alta. Lisäksi ajoneuvolla oli ajettu kohdassa, joka ei ole tarkoitettu ajoneuvoille, vaan jalankulkijoille. Vahingonkärsijä oli ottanut siten tietoisen riskin ja näin myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Kysymyksessä oli vakuutusyhtiön mukaan liikennevakuutuslain mukainen liikennevahinko, joka oli aiheutunut ajoneuvon kuljettajan tuottamuksesta.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajalle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa. Vakuutuksenottaja ei ole antanut vastinetta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot, lainsäädäntö ja liikenneministeriön päätös

Vastuuvakuutuksen ehtokohdan "4 Covered loss" mukaan

The insurance covers allegations of bodily injury and property damage caused to a third party in the conduct of the business insured provided that the insured is legally liable for the damage and that the damage occurs within the policy period.

Vahingonkorvauslain 1 luvun 2 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Tieliikennelain 2 §:n mukaan tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:

1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta

7) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa tai erillistä tietä.

Tieliikennelain 3 §:n mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Liikenneministeriön liikenteen ohjauslaitteista antaman päätöksen 19 §:n mukaan ajoneuvon suurinta sallittua korkeusmerkkiä käytetään, mikäli tiellä tai sen osalla joudutaan rajoittamaan ajoneuvon suurinta sallittua korkeutta.

Ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, onko vahinko aiheutunut vakuutuksenottajan tuottamuksesta sillä perusteella, että puheena olevassa lipassa ei ollut ajoneuvon suurinta sallittua korkeutta osoittavaa merkkiä.

Vakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutunut henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvelvollisuus syntyy sille, joka tahallaan tai tuottamuksellaan aiheuttaa vahingon toiselle. Tuottamuksella tarkoitetaan huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Kiinteistön omistajalla on vakiintuneesti katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että sen alueella voi turvallisesti liikkua. Vastuusta vapautuakseen kiinteistön omistajan on näytettävä menetelleensä huolellisesti.

Tässä tapauksessa kuorma-autolla on törmätty rakennuksen seinästä ulkonevaan lippaan. Lippa on selvästi erotettavissa ja se sijaitsee jalankulkuun tarkoitetun alueen yläpuolella. Lautakunnalla käytössä olevien kuvien perusteella lautakunta toteaa, että lippa ei ulotu ajoväylän yläpuolelle. Lisäksi jalankulkuun tarkoitettu alue on erotettu selvästi myös erilaisella päällystyksellä. Lautakunta toteaa, että vahinko on sattunut alueella, joka ei ole tarkoitettu ajoneuvolla ajamiseen, ja että kysymyksessä olevaa lippaa ei ole lain mukaan tarvinnut varustaa ajoneuvon suurinta sallittua korkeutta osoittavalla merkillä. Lautakunta lausuu myös, että tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta sekä varmistuttava myös itse siitä, ettei ajoneuvolla ajeta liian matalien rakenteiden alta.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on vakuutusehtojen mukainen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Makkula, Nyyssölä, Pesonen ja Sarpakunnas sekä varajäsen Vainio. Sihteerinä toimi Kantola.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA