Tapahtumatiedot

Vastuuvahinkoilmoituksen 19.4.2013 mukaan vakuutettu A:n hallinnassa olevan, Asunto Oy B:ssä sijaitsevan asuinhuoneiston kylpyhuoneesta oli aikavälillä 1.3. ̶ 1.4.2013 valunut vettä alakerran asuntoon ja että isännöitsijän ilmoituksen mukaan vahinko oli johtunut tukkeutuneesta lattiakaivosta. Vahinkoilmoituksen teki A:n vuokraisäntä A:n kielivaikeuksien takia.

Vahinkokohteessa tehtiin 2.5.2013 vahinkokartoitus, jota koskevassa raportissa todettiin, että A:n hallussa olevan huoneiston suihkuseinä oli kastunut 1,2 metrin korkeudelle, kylpyhuoneen muovipinnoite oli kastunut kauttaaltaan ja oli irti alustasta lattiakaivon ympärillä ja WC:n muovimaton alla oli kosteutta kauttaaltaan. Keittiön kiviseinä oli kastunut suihkuseinän kohdalta 1,2 metrin korkeudelle ja keittiön muovimaton alla oli kosteutta 2 neliömetrin alueella. Alakerran huoneistossa havaittiin kylpyhuoneen, makuuhuoneen ja keittiön katon kastuneen, minkä lisäksi keittiön yläkaappien rungoissa oli kosteusvaurioita.

Asunto Oy B:n hallituksen puheenjohtajan muun muassa A:n vuokraisännälle osoittaman sähköpostiviestin 14.5.2013 mukaan A:n hallinnassa olevan asunnon vesi oli tulvinut suihkuhuoneesta WC:n ja jopa eteisen puolelle, eikä asukas ollut välittänyt veden tulvimisesta. Viestissä oletetaan, että sama on tapahtunut useina kertoina, kunnes vesi on tullut alakerran katosta läpi. Viemärikaivo oli täynnä hiuksia. Sähköpostiviestistä ilmenevät tiedot lisättiin täydennyksenä kosteuskartoitusraporttiin 17.5.2013. A:n vuokraisännän vakuutusyhtiölle lähettämän sähköpostiviestin 5.6.2013 mukaan vuokralaiset ovat kertoneet, että suihkua on käytetty vain suojatussa tilassa ammeessa. Viestissä korostetaan, että kosteuskartoitusraporttiin merkitty tieto vahingon sattumistavasta on peräisin taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalta eikä vuokraisännältä, ja että tämä tieto on ristiriidassa A:n kertomuksen kanssa.

Vahinkopaikalla ensimmäisenä olleen huoltomiehen sähköpostiselvityksen 15.5.2013 mukaan huoltomiehet totesivat paikalle saavuttuaan, että A:n hallinnassa olleesta asunnosta oli tulvinut vettä lattialle eteistä myöten. Vettä juoksuttaessa viemäri veti kohtuullisen hyvin. Asukkaat kertoivat tuolloin, että vettä oli mennyt suihkussa käydessä lähes eteiseen asti. Asunto Oy B:n isännöitsijän muun muassa A:n vuokraisännälle osoittaman sähköpostiviestin 15.5.2013 mukaan lattiakaivo oli likainen ja viemäri tukkoinen isännöitsijän ja hallituksen puheenjohtajan käydessä vahinkopaikalla.

Korvausta vahingosta haettiin A:n kotivakuutukseen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö piti korvauspäätöksessään vahingon todennäköisimpänä syynä kylpyhuoneen puutteellista vesieristystä, millä perusteella yhtiö katsoi, ettei A ollut vahingosta korvausvastuussa. Asia oli tämän jälkeen Vakuutuslautakunnan käsittelyssä asianumerolla VKL 39/15. Vakuutuslautakunta katsoi ratkaisusuosituksessaan 22.5.2015, ettei asiassa ollut osoitettu vahingon johtuneen A:n tuottamuksesta, millä perusteella lautakunta piti vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena. Asia oli samanaikaisesti lautakunnan käsittelyssä A:n vuokraisännän vastuuvakuutuksen osalta diaarinumerolla VKL 46/15. Myöskään tämän vakuutuksen osalta ei suositettu korvausta.

Vakuutuslautakunnan käsittelyn jälkeen Asunto Oy B vaati vahingonkorvausta A:n vuokraisännältä oikeusteitse. Käräjäoikeus on nyttemmin jo lainvoimaisessa, 9.9.2016 päivätyssä tuomiossaan katsonut, ettei A:n vuokraisäntä ole vahingosta korvausvastuussa. Käräjäoikeus on pitänyt vahingon syynä A:n poikkeuksellisen huolimattomana pidettävää vedenkäsittelyä sekä laiminlyöntiä huolehtia lattiakaivon toimivuudesta.

Asunto Oy B pyysi käräjäoikeuden tuomion jälkeen vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen A:n vastuuvakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö katsoi kuitenkin, ettei käräjäoikeuden tuomio anna aihetta arvioida asiaa A:n korvausvelvollisuuden osalta toisin. A:ta itseään, ensin paikalla käyneitä huoltomiehiä tai isännöitsijää ei ollut kuultu todistajana oikeudessa. Yhtiö ei siten muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asunto Oy B pyytää Vakuutuslautakunnalta uutta ratkaisusuositusta koskien vahingon korvattavuutta A:n vastuuvakuutuksesta. Asunto Oy B katsoo, että vahinko tulee korvata joko A:n vastuuvakuutuksesta tai yhteisvastuullisesti A:n ja vuokraisännän vastuuvakuutuksista. Asunto Oy B katsoo, että käräjäoikeuden tuomio, joka on koskenut A:n vuokraisännän vahingonkorvausvelvollisuutta, osoittaa, että A on vahingosta korvausvelvollinen. Asunto Oy B:n valitus A:n vuokraisännän vastuuvakuutuksen osalta on vireillä Vakuutuslautakunnassa diaarinumerolla VKL 283/16.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa asiassa. Yhtiö pitää edelleen todennäköisenä, että vahingon syy on ollut kylpyhuoneen puutteellinen vedeneristys, mikä on pääteltävissä vahinkokartoitusraportista. Yhtiö katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista A:n korvausvastuun arviointiin vaikuttavaa selvitystä, joka antaisi aiheen ottaa asiaa uuteen käsittelyyn Vakuutuslautakunnassa.

Mikäli vastoin yhtiön käsitystä katsottaisiin, ettei kartoitus riitä osoittamaan vahingosta vastuullista tahoa, vakuutusyhtiö katsoo, että asian luotettava arviointi edellyttäisi henkilötodistajien kuulemista. A:n vuokraisännän kertomus oikeudessa on poikennut siitä, mitä tämä on kertonut vakuutusyhtiölle: vuokraisäntä on oikeudenkäynnissä kertonut vesivahingon aiheutuneen vuokralaisen huolimattomasta veden käytöstä ja lattiakaivon puhdistuksen laiminlyönnistä. Yhtiölle hän on sitä vastoin kertonut pyytäneensä vuokralaista demonstroimaan suihkutilanteen, jolloin tämä on selvittänyt, että suihkua on käytetty normaalisti ammeessa ja että suihkuverho on ollut edessä estämässä roiskevesien leviämistä. Vahingon jälkeen huoneistossa käynyt huoltomies on kertonut, että viemäri veti hyvin eikä lattiakaivo padottanut. Yhtiö huomauttaa, että sekä Asunto Oy B:llä että vuokraisännällä on oma intressinsä osoittaa nimenomaan A vastuulliseksi vahingosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko Asunto Oy B:ssä tapahtunut vesivahinko korvata A:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2.1 (Turva vahingonkorvausvelvollisuuden varalta) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Asian arviointi

Finanssialan sopimuspohjaisen asiakasorganisaation (FINE) ohjesäännön 10 §:n mukaan Vakuutuslautakunnalla on oikeus jättää riita käsittelemättä mm. siinä tapauksessa, että riidan luotettava ratkaiseminen edellyttäisi suullisen todistelun vastaanottamista tai riita on muuten tyypiltään sellainen, että sen käsittely haittaisi vakavasti FINEn tehokasta toimintaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on eri henkilöiden toimesta ja eri aikoina esitetty toisistaan poikkeavia selvityksiä siitä, miten vahinko on sattunut. Lautakunnan käytössä ei ole vakuutettu A:n itsensä selvitystä vahingosta. A:ta ei myöskään ole kuultu todistajana käräjäoikeudessa käsiteltäessä Asunto Oy B:n ja A:n vuokraisännän välistä riita-asiaa. Lautakunta katsoo, että riidan luotettava ratkaiseminen edellyttäisi nyt käsillä olevassa tapauksessa suullisen todistelun vastaanottamista, eikä asia siten sovellu lautakuntamenettelyyn. Tällä perusteella Vakuutuslautakunta ei anna asiassa uutta ratkaisusuositusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei anna asiassa ratkaisusuositusta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Korpiola
Rantala
Rusanen
Toimi