Tapahtumatiedot

Poliisin tutkintailmoituksen mukaan vakuutetun saharakennukseen ja pihassa olleeseen konttiin oli murtauduttu 16.–17.3.2013. Varkaat veivät kolme hitsauskonetta yhteisarvoltaan yli 10.000 euroa, kaksi moottorisahaa, 1.000 euron arvoisen mutterinvääntimen, räikkävääntimen, hylsysarjan, hitsausmaskin ja 700 euron arvoisen akkulaturin. Vakuutettu on ilmoittanut varastetuksi myös mm. paineilmaporan, korinoikaisutunkkisarjan, paineilmakiviporan, kaksi paineilmapiikkauskonetta ja kymmeniä pienempiä työkaluja. Pihassa olleen kuorma-auton tankista oli anastettu naftaa.

Vakuutusyhtiön edustajalle 3.7.2013 antamassaan selvityksessä vakuutetut kertovat, että kyseiset työkalut oli hankittu eri paikoista eri vuosina. Osan työkaluista vakuutusyhtiö oli hankkinut edellisen varkausvahingon jälkeen, osa oli ostettu itse huutokaupoista ja eri liikkeistä. Ostokuitteja ei ole tallella. Näitä tavaroita säilytetään pääasiassa kotona verstaassa, mutta osaa säilytetään tilanpuutteen vuoksi noin 200 metrin päässä eri osoitteessa sijaitsevassa saharakennuksessa. Työkaluja on sahalla myös sen vuoksi, että verstaassa ei voi tehdä tulitöitä. Työkaluja siirretään aina sinne missä niitä tarvitaan. Ne ovat välillä autossa ja peräkärryssä, välillä kotona, mökillä tai sahalla.

Alun perin työkalut oli hankittu kotiin, mutta niitä on pikkuhiljaa tarvittaessa siirretty sahalle, eikä niitä sitten ole tuotu takaisin. Vakuutetut eivät osaa sanoa, milloin nyt kyseessä olevat työkalut oli viety sahalle. Vakuutettu tekee näillä työkaluilla pääosin erilaisia korjaustöitä, mm. hitsaustöitä sahalla. Hän tekee mm. yrityksensä neljän auton pienet huollot ja korjaukset. Ennen vahinkoa hän oli tehnyt yrityksen peräkärryn remonttia ja oli myös hitsannut mökin terassin kehikkoa. Vakuutettu tekee kaikkea mahdollista käsin ja tarvitsee siksi erilaisia työkaluja näihin töihin. Vakuutettu tekee näillä työkaluilla yrityksensä kaluston korjauksia ja lisäksi lähes kaiken mahdollisen itse tarvittavan (mm. kiuas).

Tällä hetkellä verstaassa on mm. sorvi, putkityökaluja, ruohonleikkuri, painepesuri ja muita pientyökaluja. Sahalla on firman työkaluja ja vakuutetun erilaisia puusepäntyökaluja. Pakettiautossa on erilaisia työkaluja, joita vakuutetun yritys on hankkinut anastettujen tilalle. Anastettujen työkalujen ostokuitteja ei löydy yrityksen kirjanpidosta, sillä kaikki oli ostettu henkilökohtaisesti.

Sahalle ei ole myönnetty vakuutusta ilmeisesti korkean riskin vuoksi. Vakuutetun yrityksellä ei ole työkaluille mitään vakuutusta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutettu on vaatinut korvausta saharakennuksesta anastetuista työkaluista. Kotivakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainituissa paikoissa. Sahakiinteistö ei ole kotivakuutuksessa vakuutuspaikkana, joten sieltä anastettuja työkaluja ei korvata. Lisäksi nämä työkalut eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa.

Valitus

Asiakkaat kertovat, että työkalut ovat normaalisti säilytyksessä nimenomaan vakuutuspaikan verstastilassa, mutta koska tila on ahdas, työkaluja siirretään tarpeen mukaan läheiselle sahakiinteistölle. Verstas ei myöskään ole turvallisin tila hitsaamiselle.

Vakuutettu oli 16.3.2013 ollut hitsaamassa mökin terassin metallikehikkoa, ja tekeillä oli myös uusi kiuas. Työtä oli tarkoitus jatkaa 17.3., joten työkalut olivat väliaikaisesti pois kotoa. Nämä työkalut ovat asiakkaille tavanomaista koti-irtaimistoa, koska vakuutettu on lapsesta pitäen tehnyt kaiken mahdollisen käsillään, niin puu- kuin metallityötkin.

Samaan tilaan on murtauduttu aiemminkin, vuonna 2010. Nyt tuho oli suurempi, kun lukitusta oli parannettu. Edellisellä kerralla yhtiö korvasi vahingon, miksei nyt?

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa vakuutuksen voimassaoloa ja vakuutuksen kohteena olevaa koti-irtaimistoa koskeviin ehtoihin sekä vakuutuksenottajan vakuutussopimuslain 22 ja 23 §:n mukaiseen tiedonantovelvollisuuteen.

Saharakennusta ei ole merkitty vakuutuskirjaan vakuutuspaikaksi. Vahinkotarkastuksessa asiakas on kertonut, että työkaluja käytetään hänen yrityksensä kaluston korjaus- ja huoltotöihin. Sahalla olevalle omaisuudelle oli haettu yritysvakuutusta, mutta sitä ei ollut myönnetty.

Vakuutusyhtiö viittaa kohteesta otettuihin valokuviin. Niiden ja vahingon jälkeen saatujen tietojen perusteella omaisuutta ei voi pitää tavanomaisena koti-irtaimena. Lisäksi työkaluja ei ole säilytetty vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla tilapäisesti muualla kuin varsinaisessa vakuutuspaikassa, vaan pysyvästi. Kaikissa säilytyspaikoissa ei myöskään ole ollut vakuutuksen suojeluohjeiden mukaista lukitusta.

Vakuutusyhtiö katsoo vakuutuksenottajan erheellisesti ilmoittaneen varastetun omaisuuden kuuluvan koti-irtaimistoon ja hakeneen korvausta kotivakuutuksesta väärin perustein. Vahinko ei ole kotivakuutuksesta korvattava.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 20.3.2 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutettujen koti-irtaimisto, jolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, esim. huonekaluja, kodin tekstiilejä, vaatteita, taloustavaroita ja kodinkoneita.

Ehtojen kohdan 20.4 mukaan vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa paikassa. Lisäksi vakuutus on voimassa sellaisen irtaimiston osalta, joka on vakuutuskirjassa mainitusta paikasta tilapäisesti (alle vuoden) siirrettynä tai siirrettävänä muualla Pohjoismaissa tarkoituksin, että irtaimisto palautuu vakuutuskirjassa mainittuun paikkaan.

Ratkaisu

Asiassa on riitaa vakuutetun saharakennuksesta ja sahakiinteistön pihalla olleesta kontista anastettujen työkalujen korvaamisesta vakuutetun kotivakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiön viittaama vakuutussopimuslain 22 §:n mukainen tiedonantovelvollisuus koskee vakuutusta haettaessa kysyttäviä kysymyksiä ja niihin annettavia vastauksia. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole kysymys sopimuksentekovaiheessa annetuista tiedoista.

Ensi vaiheessa kysymys on siitä, olivatko anastetut työkalut vakuutuksen kohteena olevaa tavanomaista koti-irtaimistoa. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt tavanomaisen koti-irtai­mis­ton käsitettä tulkinnanvaraisena. Tarkastelijasta riippuen hyvin monenlaiset tavarat voivat olla tavanomaisia. Esimerkiksi vakuutetun lukuisat pienemmät työkalut todennäköisesti olivat sellaisia, joita voisi pitää tavanomaisena koti-irtai­mistona. Tässä tapauksessa anastettu irtain on kuitenkin ainakin arvokkaimmilta osiltaan ollut ilmeisesti ammattikäyttöön suunnattua, ja vakuutettu oli myös käyttänyt kyseisiä työkaluja liiketoiminnassaan. Suurin osa vahingon määrästä koostuu siten työkaluista, jotka eivät ole kotivakuutuksen kohteena.

Kotivakuutus on voimassa vakuutuspaikassa olevan ja vakuutuspaikasta tilapäisesti siirretyn irtaimen osalta. Sahakiinteistö ei ole ollut kotivakuutuksessa vakuutuspaikkana, jolloin ratkaisevaa on se, oliko sahakiinteistöllä oleva koti-irtain siellä vain tilapäisesti.

Vahingon jälkeen vakuutettu on kertonut, että työkaluja oli siirretty sahakiinteistölle, eikä niitä sitten ollut enää tuotu takaisin. Lisäksi tulitöitä ei voi tehdä vakuutuspaikassa olevassa verstaassa. Vakuutettu ei ole osannut kertoa, milloin nyt kyseessä olevat työkalut oli viety sahakiinteistölle. Tämän selvityksen perusteella sahalla olleet työkalut eivät olleet siellä vain tilapäisesti vaan pysyvämmin, jolloin kotivakuutus ei ole ollut voimassa niiden osalta.

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan työkalujen anastamista kotivakuutuksen perusteella. Koska vakuutusyhtiö ei ole korvausvelvollinen, yhtiön esittämää väitettä suojeluohjeen laiminlyönnistä ei ole tarpeen käsitellä.

Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA