Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja huomasi 1.1.2014, että pesuhuoneen ja saunan lattialaatat alkoivat irrota alustastaan. Laattojen epäiltiin irronneen lattian kuumennuttua liiallisesti lattialämmityksen säätölaitteiden rikkoutumisen vuoksi. Korvausta on haettu vakuutuksenottajan kiinteistövakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on katsonut 24.2.2014 päivätyssä korvauspäätöksessään, että talotekniikan rikkoutumisvahingosta korvataan koneelle tai laitteelle itselleen aiheutunut rikkoutumisvahinko. Lisäksi vakuutuksesta korvataan koneen tai laitteen vian etsimisestä ja korjaamisesta aiheutuvia rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksia. Korvausta ei voida suorittaa, koska vakuutuksesta ei korvata lämmityslaitteen rikkoutumisesta aiheutuneita lisävahinkoja.
Asiassa on muutoinkin jäänyt näyttämättä, että laattojen irtoaminen johtuisi lattian lämpenemisestä. Mitattu lämpötila oli vain muutamia asteita korkeampi kuin lattian normaali lämpötila. Vakuutusyhtiön mukaan todennäköisin syy laattojen irtoamiselle on laatoitusvaiheessa tapahtunut rakennusvirhe koska laattoja purettaessa havaittiin, ettei laatoissa ollut juurikaan kiinnityslaastia. Kiinnityslasti on voinut olla huonolaatuista tai sitä on voinut olla liian vähän tai se on voinut kuivahtaa asennusvaiheessa.
Korvausta keskuslämmityslaitteiden tai asennustyön osalta ei myöskään voitu maksaa, sillä laitteet olivat rikkoutuessaan 23 vuoden ikäisiä ja vuotuisten kuuden prosentin ikävähennysten jälkeen korvattavaa ei jäänyt.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja kertoo 23.3.2014 päivätyssä valituksessaan, että lattian lämpötila oli termostaatin rikkoutumisen vuoksi ollut yli 30 astetta, mittaushetkellä lämpötila oli 28,9 astetta. Vakuutuksenottaja kertoo viallisen termostaatin olevan edelleen tallella ja asiantuntijoiden mukaan termostaatin viallisuus on harvinaista. Vakuutuksenottajan mukaan asiassa ei ole esitetty riittävästi näyttöä siitä, että vahinko johtuisi rajoitusehdon mukaisesta rakennus-, materiaali- tai asennusvirheestä, koska vahinko on tullut ilmi noin 10-20 vuoden kuluttua asentamisesta. Vakuutuksenottajan mukaan vahinko johtuu termostaatin rikkoutumisesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on lausunut 30.6.2014 päivätyssä vastineessaan, että kiinteistölle myönnetyn talotekniikan rikkoutumisvakuutuksen kohteena ovat vakuutusehtojen mukaisesti keskuslämmityslaitteet ja näiden säätölaitteet. Vakuutukseen ei sisälly rakenteiden rikkoturvaa, josta korvattaisiin laatoituksen rikkoutuminen. Vakuutuksesta korvataan vakuutetun koneen tai laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta koneelle tai laitteelle itselleen aiheutunut suoranainen esinevahinko. Rakenteiden rikkoutumisvahinkoja korvataan laajan turvatason vakuutuksesta mm. palo-, luonnonilmiö-, vuoto- sekä murto- ja ilkivaltavakuutuksen perusteella. Mikään edellä mainituista riskeistä ei ole aiheuttanut laattojen irtoamista.
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan laattojen irtoamisen syytä ei ole ratkaistu. Lattian lämpötilanvaihtelut ja niistä aiheutuvat lämpölaajenemisen ja -supistumisen rasitusvaikutukset kuuluvat lattialämmitykseen eivätkä ole ennalta arvaamattomia ilmiöitä. Mitään erityisen poikkeuksellista lattian lämpenemistä ei ole todettu tapahtuneen. Vaikka lattian lämpötilavaihtelut olisivatkin tavanomaista suurempia, eivät ne aiheuta laatoituksen irtoamista alustastaan mikäli rakenne on suunniteltu ja toteutettu oikein. Voimakkaat lämpötilavaihtelut voivat nopeuttaa laattojen irtoamista, mutta ne eivät ole sen ensisijainen syy. Diplomi-insinööri Seppo Petrowin Vakuutuslautakunnalle antamassa asiantuntijalausunnossa ratkaisuosituksessa VKL 166/98 on todettu, että lämpötilaeron olisi oltava useita kymmeniä asteita, jotta lämpötilavaihtelu voisi aiheuttaa vahinkoja laatoitukselle.
H:lta puhelimitse saadun tiedon mukaan laatat olivat irti kiinnityslaastin ja laatan rajapinnasta, mikä tarkoittaa, ettei lattialaatoissa ollut kiinnityslaastia. Todennäköisesti laasti on ollut huonolaatuista tai se on päässyt kuivahtamaan ja nahkoittumaan ennen laattojen kiinnittämistä. Yhtenä laatoituksen irtoamisen syynä on yhtiön mukaan ollut näin ollen laatoituksessa tapahtunut työvirhe.
Selvitykset
Vakuutuksenottaja oli tilannut HTT-tavarantarkastaja H:n suorittamaan rakennuksessa kuntotarkastuksen mahdollista asuntokauppaa varten. H oli 13.2.2014 päivätyn muistion mukaan todennut 8.1.2013 suoritetussa kuntotarkastuksessaan, että asuinhuoneiston kellarissa sijaitsevia pesutiloja tarkastettaessa oli havaittavissa, että pesuhuoneen ja pukuhuoneen läheisyydessä lattialaatoitusta oli irti alustastaan noin puolentoista neliömetrin alueelta ja laatoitus antoi periksi sen yli käveltäessä. Vakuutuksenottaja kertoi havainneensa laatoituksen jouston vuodenvaihteessa. Laatoituksen saumat todettiin ehjiksi, mikä viittasi tarkastajan mukaan siihen, että laattojen kohoaminen olisi tapahtunut vakuutuksenottajan arvioimana ajankohtana. Jos irti olevien laattojen päältä olisi kävelty runsaammin, olisi se aiheuttanut laattojen saumojen rikkoutumisen.
Lattian lämpötilan todettiin olevan huomattavan korkea. Pesuhuoneen remontti aloitettiin 23.1.2014, jolloin laatoituksen todettiin olevan noin viisi millimetriä korkeammalla kuin maanvarainen lattia, mikä voi H:n mukaan johtua ainoastaan alla olevan maanvaraisen betonilattian kutistumisesta, joka ei H:n mukaan voi johtua normaalista betonin kuivaamiskutistumisesta ottaen huomioon, että rakennus oli valmistunut vuonna 1991 ja laatoitus oli ilmeisesti alkuperäinen. Kuivaamiskutistuminen tapahtuu pääosin ensimmäisen vuoden aikana rakentamisesta ja on normaalisti noin 0,5-1,5 promillea riippuen betonin laadusta ja jälkihoidosta sekä raudoitteista. Betonilaatan kutistumisen lienee aiheuttanut jokin ulkoinen tekijä, joka voisi olla esimerkiksi maanvaraisen betonilaatan lämpöliikkeet, jotka johtuvat hallitsemattomasta lattialämmityksestä.
Laatat olivat irronneet laastin ja laatan rajapinnasta eikä lattiassa ollut minkäänlaista vedeneristystä. P Oy:n sähköasentajan kävi vahinkopaikalla 10.2.2014. Hän kertoi muistiossaan alakerran vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän jakotukkien vuotaneen vettä termostaattien sähkökäyttöisille toimilaitteille aiheuttaen laitteiden rikkoutumisen, jonka seurauksena toimilaitteet eivät säätäneet lattian lämpötilaa ja lattia pääsi kuumentumaan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko laattojen irtoaminen ollut talotekniikan rikkoutumisvakuutuksesta korvattava esinevahinko.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutussopimukseen sisältyvät valitun turvatason mukaiset esinevakuutukset. Kohdassa 4 on taulukko eri turvatasoihin sisältyvistä esinevakuutuksista ja kunkin esinevakuutuksen perusteella korvattavista vahingoista.
Vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan talotekniikan rikkoutumisvakuutuksen kohteena on vain kohdassa 10.1 mainittu omaisuus. Kohdan 10.2.3 mukaisissa vakuutustapahtumissa vakuutuksen kohteena on kuitenkin kohdissa 2.1-2.5 määritelty omaisuus.
Kohdan 10.1 (Vakuutuksen kohde) mukaan talotekniikan rikkoutumisvakuutuksen kohteina ovat vakuutuskirjassa mainituissa rakennuksissa olevat sekä niiden käyttöä palvelevat
-hissit, kiinteät jäähdytys-, ilmastointi-, keskuslämmitys- ja vedenjakelulaitteet
-yhteisten tilojen pesu- ja kuivauskoneet, lingot ja mankelit
-öljysäiliöt
-sähköjohtimet ja -mittarit, rakennuksen automaattiset säätö- ja valvontalaitteet sekä sähköpääkeskukset
- putkistot kunnalliseen tai muuhun yleiseen putkiston liittymään saakka
- antennit ja lautasantennit
- vakuutuksenottajan omistamat rakennuksen käyttöä palvelevat tietokoneet, digitaalisovittimet ja muut vahvistinlaitteet.
Vakuutuksen kohteena ovat lisäksi Talotekniikan rikkoutumis-vakuutuksen kohteena olevien koneiden ja laitteiden sisältämien tietojen, tiedostojen ja alkuperäisohjelmien palauttamiskustannukset yhteensä enintään 3 000 euron määrään saakka. Korvauksen edellytyksenä on, että kustannukset ovat syntyneet suoranaisena seurauksena laitteelle aiheutuneesta tästä vakuutuksesta korvattavasta rikkoutumisvahingosta (katso kohta 13.2.9).
Vakuutuksen kohteena eivät ole
– muuratut tulisijat ja hormit
– asuinhuoneistokohtaiset koneet ja laitteet, kuten liedet, kylmäkalusteet ja kiukaat sekä kaikki osakkaan vastuulla olevat koneet ja laitteet
– pore- ja uima-allaslaitteistot
Vakuutusehtojen kohdan 10.2.1 (Koneen ja laitteen rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun koneen tai laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta koneelle tai laitteelle itselleen aiheutunut suoranainen esinevahinko.
Kohdan 10.2.2 (Sähköilmiö) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta sähköilmiöstä vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko.
Kohdan 10.3.3 (Suunnittelu-, asentamis-, käyttö- ym. virheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu suunnittelu-, valmistus-, rakentamis-, asennus-, materiaali- tai käyttövirheestä.
Asian arviointi
Vakuutuksenottajan vakuutus korvaa vakuutusehtojen kohdan 10.2.1 mukaan vakuutetun koneen tai laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta koneelle tai laitteelle itselleen aiheutuneen suoranaisen esinevahingon. Koska laatat eivät ole talotekniikan rikkoutumisvahingon kohteena, ei kyseessä ole ollut vakuutuksesta korvattava vahinko. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan rikkoutuneet laitteet olivat 23 vuoden ikäisiä ja vuotuisten kuuden prosentin ikävähennysten jälkeen vahingoista ei jäisi korvattavaa. Vakuutuslautakunta ei näin ollen suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen lattialämmityslaitteiden tai asennustyön osalta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää yhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Melander, puheenjohtaja
Nikunlassi, sihteeri
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa