Tapahtumatiedot

A havaitsi 17.1.2011 kotiin saavuttuaan omakotitalossaan vesivuodon ja käänsi pääventtiilin kiinni. Vuotokohta paikallistui ulkoseinässä olevaan vesipostiin. Sille menevä käyttövesiputki vuoti rakenteisiin. A otti samana päivänä noin kello 19:30 yhteyttä vakuutusyhtiön hätäpalveluun. Koska asialle ei illalla voinut tehdä mitään, sovittiin, että A ottaa seuraavana päivänä yhteyttä vakuutusyhtiön korvauspalveluun.

A oli 18.1.2011 yhteydessä vakuutusyhtiön korvauspalveluun. Tällöin sovittiin, että L Oy tekee talossa kartoituksen. L Oy teki kartoituksen samana päivänä. Kartoituksessa ilmeni, että käyttövesiputki vuoti keittiön lattian eristetilassa. Lattia ja seinän alaosa olivat ulkoseinän kohdalla vesimärkiä. Kartoituksesta välitettiin tieto vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiön korvauspalvelusta ilmoitettiin samana päivänä 18.1.2011 puhelimitse A:lle, että kysymyksessä on vakuutuksesta korvattava vahinko.

Vakuutusyhtiön korvauspalvelusta oltiin 19.1.2011 uudelleen yhteydessä A:han ja ilmoitettiin, että kysymyksessä ei ole korvattava vahinko, koska vakuutussopimuksessa on vuotovahinkoja koskeva rajoitus. Yhtiö lähetti A:lle 9.2.2011 päivätyn kirjallisen korvauspäätöksen, jossa se kertoi, että vahinko ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.  Päätöksen mukaan vakuutuksen hankintahetkellä talon putkien ikä oli ollut 43 vuotta. Putkien iästä johtuen A:lle on asuinrakennuksen osalta myönnetty perusturvan tasoinen vakuutus vuotovahinkorajauksella, jolla on rajattu kaikki putkistosta aiheutuneet vuotovahingot vakuutuskorvauksen ulkopuolelle. Rajauksesta on maininta vakuutuskirjassa. A:lla on tämän johdosta ollut 40 prosentilla alennettu vakuutusmaksu. Vakuutus ei korvaa minkäänlaista putkiston vuotovahinkoa. A:lle oli vahinkoon liittyen aikaisemmin saapunut vakuutusyhtiön lähettämä 18.1.2011 päivätty kirje, jonka mukana oli toimitettu palautuskuoria laskujen lähettämistä varten.

Vuonna 1964 rakennettu omakotitalo oli vakuutettu vuonna 2007 sovitulla kotivakuutuksella, jossa korvattavat vakuutustapahtumat oli määritelty riskikohtaisesti. Rakennuksen vakuutuksen tuotenimikkeenä oli perusturva. Vakuutuskirjassa, joka koski 1.8.2010 alkavaa vakuutuskautta, oli merkintä, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata rakennukselle aiheutuvia ehtojen kohdassa 4.2.4 mainittuja vuotovahinkoja. Rakennuksen vakuutukseen ei myöskään sisältynyt yleistä tai LVI-laitteita koskevaa rikkoutumisvahinko-osaa.

Valitus

A kertoo valituksessaan asian etenemisestä. Vuodon havaitsemisen, pääventtiilin sulkemisen ja vuotokohdan paikallistamisen jälkeen hän oli 17.1.2011 yhteydessä vakuutusyhtiön hätäpalveluun noin kello 19:30.  Virkailija tiedusteli, tilaako hän putkimiehen paikalla. A:n mukaan hän ilmoitti tämän olevan tarpeetonta, koska putken korjaus olisi edellyttänyt rakenteiden avaamista. A ja virkailija sopivat, että A soittaa seuraavana aamuna vakuutusyhtiön korvauspalveluun.

A:n mukaan seuraavana aamuna 18.1.2011 korvauspalvelulla oli soitettaessa jo tieto tapahtuneesta. Tuolloin virkailija ilmoitti, että vakuutusyhtiö tilaa kosteus- ja vahinkokartoituksen L Oy:stä ja A:n tehtäväksi jää putkimiehen tilaaminen jostakin paikallisesta yrityksestä. Putkimies kävi paikalla ja totesi korjaustyön edellyttävän rakenteiden avaamista. L Oy:stä ilmoitettiin puhelimitse, että he saapuvat paikalle noin 13:30. Kun vuotokohta oli saatu tarkemmin paikallistettua, L Oy:n edustaja S kuvasi videon, jossa hän selvitti vahinkoa. Video lähetettiin vakuutusyhtiön korvauspalveluun. S kertoi soittavansa vakuutusyhtiöön, jotta kuultaisiin, saadaanko korvauspäätös saman tien. A:n mukaan S soitti vakuutusyhtiöön ja kysyi, onko video jo saapunut. Se oli saapunut ja virkailija ilmoitti, että vakuutus korvaa vahingon. Lisäksi S:llä kerrottiin, että vakuutusyhtiöstä ollaan vielä samana päivänä A:han yhteydessä. A:n mukaan puhelun päätyttyä S kertoi vakuutusyhtiön korvaavan vahingon ja ehdotti, että L Oy voisi tehdä korjaustyön. A:n mukaan hän ilmoitti harkitsevansa asiaa, mutta ajatteli voivansa purkaa itse keittiön kaappeja siltä osin, että putken korjaustyö voitaisiin tehdä. A:n mukaan S kysyi vielä tätä asiaa vakuutusyhtiöstä ja vakuutusyhtiö suhtautui asiaan hyväksyvästi.

Vakuutusyhtiöstä soitettiin A:lle 18.1.2011 noin kello 16. A:n mukaan hänelle kerrottiin, että vakuutus korvaa vahingon ja A voisi itse valita korjaustyön tekijä. Käytännön järjestelyjen osalta sovittiin muun muassa oman työn korvauksesta purkutöiden osalta siten, että tuntikorvaus olisi 12 euroa ja A merkitsisi tunnit ylös. Asumisjärjestelyjen osalta käsiteltiin korvausta siltä varalta, että A perheineen olisi asunut korjaustöiden pitkittyessä kotona. A:n mukaan vakuutusyhtiöstä luvattiin korvata jopa joku ulkona syömisestä aiheutunut kulu. Rikkoutuneen putken osuudesta virkailija ei vielä osannut sanoa, korvaako vakuutus putkimiehen työtä. Putkimiehen lausunto tapahtuneesta tulisi toimittaa vakuutusyhtiölle. A kertoo tiedustelleensa, miten korjauksen maksu hoituu. A:n mukaan hänelle kerrottiin, että hän on asiakas ja hänen tulee ensin maksaa korjauskulut. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö maksaa korvauksen hänelle. Toinen vaihtoehto oli, että A hyväksyisi allekirjoituksellaan laskut ja lähettäisi ne vakuutusyhtiöön. A:n mukaan jälkimmäinen vaihtoehto tuntui paremmalta ja siitä sovittiin.

Vakuutusyhtiöstä soitettiin 19.1.2011 kello 14.20 ja kerrottiin, että se ei kuitenkaan korvaa sattunutta vahinkoa vakuutuksessa olevan rajoituksen takia. A:n mukaan hän soitti uudelleen vakuutusyhtiön korvauspalveluun ja kysyi asiasta. Hänelle kerrottiin vakuutuksen rajoituksen tällaisessa tapauksessa estävän korvauksen. Kun A kysyi, mitä vakuutus korvaa vesivahingon osalta, virkailija ilmoitti, että se korvaa patteriputkiston ja viemärin vuodon, mutta ei tapahtunutta vahinkoa. Virkailijan mukaan kartoituksessa tehdyt reiät jäisivät A:n korjattaviksi.   

A:n mukaan vakuutusyhtiö antoi positiivisen korvauspäätöksen. Asiaa käsitteli kahdesta kolmeen virkailijaa ja kaikilla oli alkuun sama näkemys asiasta. Vuorokauden kuluttua kaikki olikin toisin. Jos korjaustyöt olisi aloitettu heti 18.1.2011, olisi A:lla iso maksu maksettavana. A huomauttaa, että hän sai 21.1.2011 vakuutusyhtiöltä viisi kappaletta kirjekuoria laskujen palauttamista varten. Itse vahinko aiheutui vesipostin messinkisen venttiilin halkeamisesta. Osan voi rinnastaa muihin käyttövesiputkistoon liitettyihin osiin, kuten keittiön hanaan, suihkusekoittajaan tai, pesukoneen venttiiliin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan A:n vakuutuksen vakuutuskirjassa mainitun rajoitusehdon mukaan asuinrakennuksen vakuutusturva ei korvaa vakuutusehtojen kohdassa 4.2.4 mainittuja vuotovahinkoja. Tämän takia korvausta vuotovahingosta ei ole maksettu.

A ilmoitti 17.1.2011 vakuutusyhtiön hätäpalveluun ja uudelleen seuraavana päivänä suoraan vakuutusyhtiöön asuinrakennuksessaan tapahtuneesta vuotovahingosta. Ilmoituksen mukaan ulkovesiposti oli alkanut vuotaa talon rakenteisiin. Vahingon syyn ja laajuuden selvittämiseksi vakuutusyhtiö tilasi L Oy:n kartoittamaan aiheutuneita vahinkoja. Kosteuskartoitusraportin perusteella A:lle on 18.1.2011 virheellisesti ilmoitettu vakuutusyhtiöstä, että todetun putkivuodon kohdalla olisi kyse vakuutuksen perusteella korvattavasta vuotovahingosta. Samassa puhelinkeskustelussa on keskusteltu vahingon korjaustoimenpiteistä vakuutuksenottajan omana työnä sekä muista vahinkoon liittyvistä kustannuksista. Seuraavana päivänä tämä virheellinen tieto on korjattu puhelimitse, kun A:lle on ilmoitettu, että kyseistä vuotovahinkoa ei voida vakuutuskirjassa mainitun rajoitusehdon johdosta vakuutuksesta korvata. Samalla on kerrottu, että hänen asuinrakennustaan kohtaavista vuotovahingoista vakuutuksen perusteella korvattavia ovat vakuutusehtojen kohdassa "Vuoto" luetelluista vahinkotapahtumista muut kuin käyttövesiputkiston vuotovahingot. Vakuutuskirjassa mainittu rajoitusehto johtuu siitä, että asuinrakennuksen käyttövesiputkiston korkean iän vuoksi sille ei ole voitu myöntää vakuutusturvaa, joka korvaisi käyttövesiputkiston vuotovahinkoja.

Vastineen mukaan A on tehnyt vakuutussopimuksen vuonna 2007. Sopimuksessa vakuutettu asuinrakennus on rakennettu vuonna 196[4], eikä sen käyttövesiputkistoja ole uusittu ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Tästä syystä asuinrakennuksen vakuutusturvaksi myönnettyyn perusturvaan sisältyy vuotovahinkoja koskeva rajoitusehto, joka on kirjoitettu vakuutuskirjaan seuraavasti: Vakuutuksesta ei korvata rakennukselle aiheutuvia ehtojen kohdassa 4.2.4 mainittuja vuotovahinkoja. Vakuutusyhtiön mukaan sen ja A:n välisen vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen yhtiö on lieventänyt mainitun rajoitusehdon tulkintaa siten, että perusturvan tasoisen vakuutuksen perusteella korvataan vakuutuksen ehtojen kohdassa "Vuoto" korvattavaksi mainittuja muita vuotovahinkoja, mutta käyttövesiputkiston vuotovahingot on edelleen rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Tämä muutos on tullut voimaan ehtouudistuksen yhteydessä 1.1.2009 alkaen. Samalla vakuutuksen ehtonumerointia on muutettu niin, että kyseisen ehtokohdan numero on 3.2.4. Perusturvan tasoinen vakuutus korvaa vakuutusehdoissa erikseen mainittuja vahinkotapahtumia. Korvattaviin vahinkotapahtumiin ei sisälly rakennuksen LVIS-­laitteiden äkillinen rikkoutuminen, joten vuotaneen ulkovesipostin korjaaminen ja tähän liittyvät rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset eivät vakuutusehtojen mukaan kuulu vakuutuksesta korvattavaksi.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuskirjasta ilmenee, että puheena oleva rajoitusehto on ollut A:n tiedossa jo vakuutussopimuksen solmimisesta asti eli paljon ennen nyt käsiteltävänä olevan käyttövesiputkiston vuotovahinkoa. Tästä syystä vuotovahingon tapahtumisen jälkeen vakuutusyhtiöstä virheellisesti annetulla tiedolla vahingon korvattavuudesta ei ole enää ollut merkitystä. Virheellisen tiedon antamisesta ei myöskään ole aiheutunut A:lle mitään ylimääräisiä kustannuksia, joista vakuutusyhtiö olisi korvausvastuussa, sillä hän on alun perinkin ilmoittanut hoitavansa aiheutuneen vuotovahingon korjauksen omana työnä.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella vahinkotapahtuman sattumisen jälkeen tulevasta korvauksesta annettu virheellinen tieto ei muuta vakuutussopimuksen sisältöä. A:lle annettu virheellinen tieto johtuu tässä tapauksessa inhimillisestä erheestä, joka on oikaistu pikimmiten, heti seuraavana päivänä. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan mainitulla vakuutussopimuslain 9 §:n säännöksellä tarkoitetaan juuri sellaisia tilanteita, josta tässä on kyse. Korvattavuutta koskeva ratkaisu ei ole perustunut vakuutusyhtiön ja A:nvahingon jälkeen tekemään sopimukseen, vaan kyse on ollut vakuutusyhtiön yksipuolisesta, puhelinkeskustelun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoittamasta kannanotosta, jolla ei ole ollut tarkoitus muuttaa vakuutuskirjasta ilmenevää vakuutussopimuksen sisältöä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutuskirjan merkinnät ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 3.2.4 Vuoto mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on vuotanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen kiinteästä johtoverkostosta, sisäpuolisesta sadevesiputkistosta, kiinteistä käyttölaitteista tai pesukoneesta.

Vakuutuskirjaan (päiväys 8.6.2010, vakuuskausi 1.8.2010 alkaen) asuinrakennuksen vakuutuksen kohdalle tehdyn merkinnän mukaan vakuutuksesta ei korvata rakennukselle aiheutuvia ehtojen kohdassa 4.2.4 mainittuja vuotovahinkoja.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö antanut A:lle vuotovahingon korvaamista koskevan sitovan korvauspäätöksen. Vakuutuskirjan perusteella vuotovahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutuslautakunta pitää asiassa riidattomana, että rakennukselle aiheutunut vuotovahinko rajautuisi vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen osoittaman vakuutussopimuksen sisällön perusteella vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Lautakunta huomauttaa, että A ei ole väittänyt saaneensa virheellistä käsitystä vakuutussopimuksen sisällöstä vakuutusehtojen muuttuneen numeroinnin johdosta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella tulevasta korvauksesta annetut ennakkotiedot eivät sido vakuutusyhtiötä siten, että vakuutuskorvaus tulisi suorittaa ennakkotietojen mukaisesti. Jos vakuutusyhtiön ennakkotietoja koskeva menettely aiheuttaa vakuutuksenottajalle vahinkoa, arvioidaan vakuutusyhtiön mahdollista korvausvastuuta vahingonkorvausta sopimussuhteissa koskevien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti.

Vakuutuskorvausta koskevina ennakkotietoina voidaan yleensä pitää esimerkiksi vahinkotarkastuksen tai vahingon selvittelyn yhteydessä esitettyjä arvioita vahingon mahdollisesta korvattavuudesta tai tulevan korvauksen määrästä. Tulevaa korvausta koskevilla ennakkotiedoilla ei tarkoiteta vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo tahdonilmaisuna lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä voimassa olevan sopimusoikeuden ja hyvän vakuutustavan perusteella. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella.

Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, millaista tahdonilmausta pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Korvaustoiminnassa on kirjallisten korvauspäätösten antamisen ohella omaksuttu kasvavassa määrin palvelumalleja, joissa korvauskäsittely kokonaisuudessaan hoidetaan puhelimitse tai esimerkiksi sähköpostin välityksellä.  Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiötä sopimusoikeudellisesti ja hyvän vakuutustavan perusteella sitova korvausratkaisu voidaan antaa myös puhelimella tai sähköisesti. Lautakunta korostaa, että vahinkotarkastuksen ja korvauskäsittelyn yhteydessä tulevasta korvauksesta annetut kannanotot tulee arvioida vakuutussopimuslain 9 §:n ennakkotietoja koskevan oikeusohjeen ja mahdollisesti sopimussuhteita koskevien vahingonkorvausperiaatteiden mukaisesti. Vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on taas kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa vahinkoa koskevasta korvausratkaisustaan.

Nyt tarkasteltava olevassa tapauksessa on riidatonta, että vakuutusyhtiö on itse ilmoittanut A:lle puhelimitse 18.1.2011, että se korvaa vuotovahingon. Osapuolet ovat sopineet tuolloin myös korvausmenettelyyn liittyvistä käytännöistä siten, että korvaukset suoritettaisiin A:n tarkastamien ja vakuutusyhtiölle toimittamien laskujen perusteella. Vakuutusyhtiö on lähettänyt A:lle kirjekuoria tätä varten.

Vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen sisällön perusteella vuotovahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö on kuitenkin ilmoittanut muuttaneensa noin kaksi vuotta ennen tämän vahingon sattumista vuotovahinkorajoitusta koskevaa käytäntöään siten, että rajoitus koskisi vain käyttövesiputkia.  Selvityksestä ei tarkemmin ilmene, miten A on ollut tietoinen muuttuneesta käytännöstä. Korvausmenettelystä saadun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää kuitenkin todennäköisenä, että A ei ole ollut tietoinen tämän vahingon rajautumisesta vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiön on taas lautakunnan näkemyksen mukaan palveluntarjoajana tullut olla tietoinen myöntämänsä vakuutuksen sisällöstä.

Vakuutusyhtiö on ollut 18.1.2011 tietoinen, minkälaisesta vahingosta on kysymys. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on antanut asiassa 18.1.2011 sitä sitovan korvauspäätöksen. Koska asiassa ei ole ilmennyt sellaista perustetta, jonka voisi katsoa kumoavan korvauspäätöksen sitovuuden, Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lle vuotovahingon vakuutussopimukseen sovellettavien korvaussäännösten mukaisesti.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA