Tapahtumatiedot
A (s. 1937) liukastui 25.10.2014 asunto-osakeyhtiön piha-alueella ja löi päänsä. Sittemmin A:lla on todettu useita aivoverenvuotoja, joiden seurausten takia hän tarvitsee pitkäaikaishoitoa. Korvausta oireiston johdosta tarpeellisista tutkimuksista ja hoidoista sekä haittakorvauksia on haettu asunto-osakeyhtiön vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että liukastuminen 25.10.2014 on asunto-osakeyhtiön vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Yhtiö on korvannut A:n hoitokuluja 31.5.2015 saakka ja maksanut kivun, säryn sekä muun tilapäisen haitan korvausta 1520 euroa. Yhtiö on kuitenkin pitänyt aivoverenvuotoja sairausperäisinä ja hylännyt hoitokuluhakemuksen 31.5.2015 jälkeen syntyneiden kulujen osalta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A on 25.10.2014 kaatunut peilikirkkaalla jäällä, iskenyt päänsä pihaan ja satuttanut jalkansa. Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikuttanut siltä, ettei lääkärin hoitoa tarvita. A:n vasen puoli puutui 29.10.2014, mutta oireet menivät lepäämällä ohi. A:n oma lääkäri soitti 31.10.2014 A:lle muuhun asiaan liittyen, jolloin A mainitsi tapahtuneesta ja lääkäri kehotti A:ta hakeutumaan tutkittavaksi keskussairaalaan, jossa A oli seuraavan yön tarkkailussa. Tätä seuraavana päivänä A:n puhe oli puuroutunut ja koko vasen puoli mennyt tunnottomaksi. A:lle tuli neljä aivoverenvuotoa, joiden seurauksena hänen molemmat jalkansa ja vasen kätensä ovat lopullisesti halvaantuneet.
A ihmettelee vakuutusyhtiön muuttunutta kantaa. Vahingon jälkeen maksettiin korvauksia hoitojaksoilta, jotka ovat johtuneet aivoverenvuodosta. Sittemmin yhtiö on kuitenkin katsonut, etteivät aivoverenvuodot johtuisikaan liukastumisvahingosta. A katsoo, että aivoverenvuodot ovat seurausta vahingosta ja vaatii korvausta pysyvästä haitasta sekä hoivakotimaksujen korvaamista loppuelämänsä ajan.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. A:n pitkäaikaishoidon tarve ei johdu tapaturmasta, vaan sen syynä on aivoverenvuoto. Yhtiö toteaa, että näyttötaakka syy-yhteydestä vahinkotapahtuman ja ilmenneen oireilun välillä on korvausta vaativalla.
A on ensimmäisen kerran tapaturman jälkeen hakeutunut lääkärin hoitoon 31.10.2014, jolloin hänet on terveyskeskuksen päivystyksestä lähetetty keskussairaalan päivystykseen. Keskussairaalan päivystyksessä A:n neurologinen tilanne on ollut normaali: pään tietokonekerroskuvauksessa ei ole ollut vuotoa eikä vammalöydöksiä. A on aivoverenkiertohäiriöepäilyn vuoksi otettu seurantaan neurologiselle osastolle, jossa seuraavana päivänä on akuutisti kehittynyt vasemmanpuoleinen halvausoireisto ja tietokonekerroskuvauksessa on todettu tuore aivojen sisäinen verenvuoto oikealla puolella. Uusia aivoverenvuotoja on todettu sittemmin 17.1.2015, 16.2.2015 ja 13.3.2015. Yhtiö pitää todennäköisenä, että kyseessä ovat toistuvat spontaanit aivoverenvuodot, jollaisten riski lisääntyy iän myötä. Lisäksi merkittäviä vuodolle altistavia tekijöitä ovat A:n sairastamat verenpainetauti ja diabetes.
Koska yhtiö pitää syy-yhteyttä kaatumisen ja aivoverenvuotojen välillä epätodennäköisenä, se katsoo myös, ettei aivoverenvuotojen vuoksi tarpeellista pitkäaikaishoitoa eikä niistä aiheutunutta pysyvää haittaa tule korvata vastuuvakuutuksesta.
Vakuutetun kuuleminen
Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle asunto-osakeyhtiölle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa. Asunto-osakeyhtiön puolesta on ilmoitettu lautakunnalle, ettei asunto-osakeyhtiöllä ole asiaan lisättävää.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään E-lausunto 10.11.2015 ja sairauskertomustekstejä ajalta 22.10.2014–8.9.2015.
Keskussairaalan neurologian päivystyksen sairauskertomustekstien 31.10.2014 mukaan A on tullut päivystykseen perusterveydenhuollon lähetteellä. Illalla 29.10.2014 hänelle on tullut vasemman yläraajan puutumistunne ja mahdollisesti lievää heikkoutta lihasvoimissa. Tutkittaessa A:n neurologinen status on ollut normaali. Pään tietokonekerroskuvauksessa ei ole todettu vuotoja. A on otettu päivystysosastolle seurantaan TIA-epäilyn takia. Sairauskertomustekstien 1.11.2014 mukaan A:ta ollaan oltu kotiuttamassa sairaalasta, kun hänellä on ilmennyt akuuttia puheen puuroutumista ja vasemman käden halvausoireita. Tehdyssä pään tietokonekerroskuvauksesssa on todettu tuore aivoverenvuoto oikealla. Epikriisin 10.11.2014 mukaan A on ollut keskussairaalassa hoidettavana 10.11.2014 saakka ja siirtynyt tämän jälkeen terveyskeskukseen jatkohoitoon. Myöhempien sairauskertomustekstien mukaan A:lla on todettu uudet aivoverenvuodot 17.1.2015, 16.2.2015 ja 13.3.2015.
E-lääkärinlausunnon 10.11.2015 mukaan A:lle on aivoverenvuotojen seurauksena jäänyt vasemmanpuoleinen halvausoireisto, käsi on jäänyt koukkuun vetäytyneeksi ja on jäykkä ja molemmat jalat ovat jäykistyneet koukkuasentoon. A on 10.4.2015 siirtynyt vanhainkodin pitkäaikaishoidon osastolle.
Asiakirjojen perusteella A:lla on aikaisempina sairauksina ollut verenpainetauti, tyypin 2 diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja polymyalgia reumatica, jonka hoidossa on käytetty kortikosteroidilääkitystä.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa professori Juha Öhmanilta. Öhman viittaa lausunnossaan A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin ja toteaa, ettei A:lla ole liukastumistapaturman 25.10.2014 jälkeen todettu mitään tapaturmaperäisiä vammoja tai löydöksiä. Öhman katsoo, että liukastumistapaturma on täysin erillinen A:n sairauden kulusta eikä A ole tapaturman seurauksena saanut minkäänlaisia kallonsisäisiä vammoja.
A:n aivoverenvuodot johtuvat mitä suurimmalla todennäköisyydellä amyloidista angiopatiasta eli pienten suonten rappeumataudista. Lisäksi mikään A:lla todetuista aivoverenvuodosta ei sovi vamman aiheuttamaksi vuodoksi. Amyloidin angiopatian kehitykseen vaikuttavat monet syyt, kuten A:n sairastama polymyalgia reumatica ja siihen käytetty kortikosteroidihoito sekä verenpainetauti. Öhman pitää erittäin todennäköisenä, että A:lle olisi kehittynyt spontaani eli itsesyntyinen aivoverenvuoto myös ilman kaatumistapaturmaa. Pitkäaikaishoidon tarve ei johdu liukastumistapaturmasta eikä A:lle ole jäänyt vahingon seurauksena pysyvää haittaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko A:lla oikeus vaatimiinsa korvauksiin hoitokuluista ja pysyvästä haitasta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan Korvattavat vahingot mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. (…)
Asian arviointi
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Vastuuvakuutuksessa korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että korvausvaatimuksen perusteena olevan tilan ja hoidon tarpeen voidaan todeta olevan lääketieteellisessä syy-yhteydessä vastuuvakuutuksesta korvattavaan vahinkotapahtumaan. Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A on 25.10.2014 liukastunut vakuutettuna olevan asunto-osakeyhtiön piha-alueella ja lyönyt päänsä. A on ensimmäisen kerran vahingon jälkeen ollut lääkärin tutkittavana 31.10.2014, jolloin keskussairaalan neurologian päivystyksessä on todettu normaali neurologinen status ja normaali tietokonekerroskuvauslöydös. A:lla on 1.11.2014 todettu aivoverenvuoto ja tämän jälkeen kolme uutta aivoverenvuotoa. Aivoverenvuotojen seurausten vuoksi A tarvitsee pitkäaikaishoitoa.
Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota liukastumistapaturman jälkeisen ensimmäisen lääkärikäynnin tutkimuslöydöksiin ja hankkimaansa asiantuntijalausuntoon. Lautakunta pitää epätodennäköisenä, että A:lla todetut toistuvat aivoverenvuodot olisivat syy-yhteydessä 25.10.2014 sattuneeseen tapaturmaan. A:lla ei selvitysten perusteella ole todettu mitään tapaturmaperäisiä löydöksiä. Lautakunta katsoo, ettei asiassa ole aihetta suosittaa maksettavaksi korvausta vakuutusyhtiön jo maksamaa ylittävältä osin.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Toimi