Haku

VKL 271/16

Tulosta

Asianumero: VKL 271/16 (2016)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 21.12.2016

Sadevesivahinko. Äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Rankkasade. Tuliko sadeveden tunkeutuminen rakennukseen korvata?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan saaressa sijaitsevan huvilan (rv. 2009) maakellariin sijoitettu vedenkäsittelyjärjestelmä vaurioitui sadevesien päästyä kellariin 26. tai 27.5.2016. Kellarin oviaukon eteen oli asennettu ohjurilankku estämään sadevesien pääsyä kellariin ja ohjaamaan niitä alarinteen suuntaan, mutta asiakkaan mukaan vedentulo oli tällä kertaa ollut niin rajua, että sadevesi oli tulvinut ohjurilankun yli kellariin. Kellarissa se oli rikkonut merivesipumpun ja vesiautomaatin. Alueelta pois johtava oja oli osittain tukkiutunut lehdistä ja karikkeesta, mikä oli voinut vaikuttaa veden kertymiseen.

Asiakkaan mukaan vastaava vahinko oli sattunut vuonna 2009 heti huvilan valmistuttua, kun maakellarin oviaukon edessä ei vielä ollut ohjurilankkua. Lankun asentamisen jälkeen sadevesi oli ohjautunut maakellarin ohi, ja kellari oli pysynyt kuivana. Kellarissa ei milloinkaan ollut ollut pohjavettä.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vedenkäsittelyjärjestelmän korjauskustannuksia. Yhtiön mukaan kyseinen tontti oli kuvien perusteella rinteinen, ja maakellari sijaitsi notkokohdassa. Maakosteuden sekä sade- ja sulamisvesien ohjautumista kellariin ei voitu pitää ennalta arvaamattomana vaan suorastaan todennäköisenä. Kellariin sijoitetun vedenkäsittelyjärjestelmän vaurioituminen sinne kertyneen veden seurauksena ei ollut ennalta arvaamatonta.

Asiakas pyysi oikaisua vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Vahinko oli ollut äkillinen ja aiempaan kokemukseen perustuen myös odottamaton. Asiakas toimitti laskelman kyseisen kohdan hulevesimitoituksesta. Sen mukaan varastotilavuus on rankkasateellekin riittävä. Nyt sadevesi oli kuitenkin tulvinut lankun yli.

Vakuutusyhtiö katsoi, että ollakseen äkillinen vahingon on oltava ajallisesti rajattavissa ja suhteellisen lyhyt. Ennalta arvaamattomuutta puolestaan arvioidaan objektiivisesti. Valokuvien perusteella maakellarin oviaukon alareuna on ympäröivää maanpintaa alempana. Ohjurilankku näyttäisi olevan kunnossa. Huvilarakennuksen katolta vedet valuvat syöksytorvien kautta maahan, ja maanpinta näyttäisi viettävän huvilasta alaspäin kohti maakellaria.

Vakuutusyhtiö totesi, että Ilmatieteen laitoksen lähimmät mittauspisteet ovat niin kaukana kiinteistöltä, ettei niiden perusteella voida tehdä luotettavia päätelmiä sateen voimakkuudesta.

Yhtiö katsoi, että vesien kertyminen maakellariin ei ole ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Vahinko ei ollut seurausta sadevesijärjestelmän rikkoutumisesta. Vettä oli todennäköisesti satanut poikkeuksellisen paljon, mitä ei kuitenkaan Suomen sääolosuhteissa voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana. Sadevedet ohjautuvat huvilan katolta maanpinnan laskemisen takia kohti maakellaria, mikä oli ollut ennalta tiedossa vuonna 2009 sattuneen vahingon vuoksi. Yhtiö ei muuttanut päätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan molemmat rikkoutuneet pumput asennustöineen. Kustannusarvio on 1.530 euroa.

Huvilan hulevesijärjestelmä koostuu huvilan kattovesikouruista ja syöksyputkista, joista vedet johdetaan maanpinnan kallistuksilla kuivatusojaan ja edelleen maaperäimeytykseen. Vuoden 2009 vahingon johdosta asennettiin ohjurilankku ja hulevesioja johtamaan sadevedet kellarin ohi. Järjestelmä oli toiminut kevääseen 2016 saakka, eikä kellariin ollut tunkeutunut vettä. Kellarin maaperä on hyvin vettä läpäisevä, eikä siellä ole esiintynyt pohjavettä eikä sulamisvesiä.

Vedenkäsittelylaitteisto oli asennettu keväällä 2015. Sen käyttö lopetettiin marraskuussa, ja laitteisto käynnistettiin uudelleen huhtikuun puolivälissä 2016. Kellari oli kuiva, ja pumput käynnistyivät normaalisti.

Asiakkaan mukaan hulevesijärjestelmät mitoitetaan ns. mitoitussateella, joka on kerran 2 vuodessa esiintyvä maksimisade 150 l/s/hehtaari, sateen kesto 10 min, jolloin kertyvä vesimäärä on asiakkaan laskelman mukaan 427,5 litraa. Ns. rankkasade on kerran 10 vuodessa esiintyvä maksimisade 167 l/s/hehtaari kestoltaan 30 min, josta kertyvä vesimäärä nyt kyseessä olevalle alueelle on 1.427 litraa. Kellarin edustan ja hulevesiojan ns. varastotilavuudeksi on mitattu 1.500 litraa eli kolminkertainen määrä ns. mitoitussademäärään verrattuna. Järjestelmän olisi siis pitänyt riittää myös rankkasateelle. Sademäärä on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suuri, minkä vuoksi varastotilavuus oli täyttynyt ja vettä oli kulkeutunut ohjurilankun yli kellariin, jossa se oli rikkonut molemmat pumput. Vahinkoon johtanutta poikkeuksellisen kovaa rankkasadetta voidaan pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Asiakas toteaa vielä, että hulevesijärjestelmä on mitoitettu oikein ja sitä on huollettu asianmukaisesti perkaamalla ojan pohja ja ympäristö säännöllisesti. Rankkasade oli kuljettanut lehtiä ja kariketta ojaan, millä on voinut olla vaikutusta ylivuodon syntymiseen. Tämä voidaan rinnastaa järjestelmän äkilliseen rikkoutumiseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa päätöksiinsä eikä korvaa vahinkoa. Yhtiön mukaan ohjurilankun yläpinta on valokuvissa melko matalalla, ja erityisesti keväisin, kun maan pinnalla on lunta ja jäätä, sulamisvesillä on helppo reitti kellariin. Ohjurilankusta huolimatta maakellarin oviaukko on sellainen, josta sade- ja sulamisvedet pääsevät helposti sisälle. Vahinkoon on vaikuttanut pois johtavan ojan tukkeutuminen lehdillä ja karikkeella. Kokonaisuutena vesien pääsyä maakellariin ei voida pitää objektiivisesti arvioituna ennalta arvaamattomana.

Selvitykset

Lautakunnan käyttöön on toimitettu valokuvia vahinkopaikalta sekä asiakkaan hulevesijärjestelmän mitoituslaskelma. Sen perusteella kerran 10 vuodessa esiintyvän rankkasateen aiheuttama sadekertymä kyseiselle pinta-alalle on 1.427, 85 litraa 30 minuutissa, ja ojan ja painanteen muodostama varastotilavuus on yhteensä 1.500 litraa.

Lisäksi lautakunnalle on toimitettu hinta-arvio, jonka mukaan pumppujen vaihto asennustöineen ja matkakuluineen maksaisi 1.530 euroa (sis. alv).

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko sadeveden kulkeutuminen maakellariin ja tästä seurannut pumppujen rikkoutuminen laajan kotivakuutuksen perusteella korvattavaksi tuleva tapahtuma.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seu­rauksen perusteella.

Ehtojen kohdan 5.1.1 mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta

- myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta

- vesistö- tai merivesistötulvasta

- jään liikkumisesta, joka johtuu vesistö- tai merivesistötulvasta

- vakuutettuun omaisuuteen suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut mekaanisesti omaisuutta

- rankkasateesta rakennukselle ja siellä olevalle irtaimistolle

- poikkeuksellisen voimakkaasta raekuurosta.

Vakuutukseen liittyvien rajoitusehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata ehdoissa tarkemmin lueteltujen vähitellen tapahtuvien ilmiöiden aiheuttamia vahinkoja eikä myöskään maakosteudesta aiheutunutta vahinkoa.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on perustellut kieltäytymistään etupäässä äkillisyyteen ja ennalta arvaamattomuuteen liittyvällä argumentaatiolla. Lautakunta toteaa, että tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 5.1.1 muun muassa rankkasateesta rakennukselle ja siellä olevalle irtaimelle aiheutuva vahinko on nimenomaisesti mainittu vakuutuksesta korvattavaksi vahingoksi. Rankkasade, kuten muutkin ehtokohdassa korvattavaksi mainitut ilmiöt, on luonteeltaan lähtökohtaisesti äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiassa olennaista on siten sen arvioiminen, onko asiakkaan kiinteistöllä ollut rankkasade ja onko se ollut syy-yhteydessä kellarin kastumiseen.

Vahinkoajankohta on ollut toukokuun lopussa, jolloin sulamisvesiä ei ole enää esiintynyt. Asiakkaan mukaan kellarissa ei ole milloinkaan ollut pohjavettä. Muustakaan selvityksestä ei ilmene, että vahingon syynä olisi maakosteus. Kellariin päätynyt vesi on siten todennäköisesti ollut sadevettä, jota on tulvinut kellarin oviaukolle ohjurilankun yläreunan yli.

Vakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä niissä tarkoitetaan rankkasateella. Muut ehtojen kohdassa 5.1.1 korvattavaksi mainitut luonnonilmiöt huomioon ottaen lautakunta katsoo, että rankkasateena on pidettävä poikkeuksellisen voimakasta ja runsasta sadetta.

Vahinkopaikalta ei ole saatavissa sademäärämittaustietoja. Toimitetuista valokuvista tehdyt päätelmät veden kulkeutumisesta ovat epävarmoja. Asiakkaan esittämän selvityksen mukaan tilanne on kuitenkin ollut se, että ohjurilankun ym. asentamisen (2009) jälkeen kellariin ei ollut tullut sadevesiä ennen vuotta 2016. Suomen säätilojen vaihtelevuus huomioon ottaen kiinteistöllä oli epäilemättä 2010-luvun kuluessa välillä satanut runsaastikin. Myös asiakkaan esittämän hulevesijärjestelmän mitoituslaskelman perusteella järjestelmä oli mitoitettu voimakkaillekin sateille riittäväksi. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt näyttöä siitä, että kellari olisi kastunut sadevesistä toistuvasti tai että asiakkaan mitoituslaskelma taikka sen perusteet olisivat virheellisiä. Näiden seikkojen perusteella Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että kiinteistöllä vahinkoajankohtana vallinnut sade on ollut poikkeuksellisen voimakasta ja runsasta.

Vahinkoon on voinut vaikuttaa myös purkuojan osittainen tukkeutuminen lehtien ja karikkeen vaikutuksesta. Tukkeutumisen syy, ajankohta ja merkitys vahingon kannalta jäävät kuitenkin epäselväksi. Joka tapauksessa lautakunta pitää epätodennäköisenä, että vähäinen tai tavanomainen sade olisi riittänyt aiheuttamaan vahingon, vaikka oja olisikin ollut osittain tukkeutunut jo ennen sadetta.

Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että vahinkoajankohtana kiinteistöllä on vallinnut rankkasade ja että kellarin sekä pumppujen kastuminen johtuu nimenomaan tästä sateesta. Vakuutusehtojen kohtien 5.1 ja 5.1.1 mukaiset korvattavuuden edellytykset täyttyvät, eikä kyse ole ehtojen kohdassa 6.1 mainituista hitaasti vaikuttavista tekijöistä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa pumppujen vaurioitumisen luonnonilmiövahinkona vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

 

Jäsenet:

Sario

Uimonen

Vaitomaa

Vuori

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia