Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajana olevan asunto-osake­yhtiön kerrostalorakennuksen (rv. 1964) löylyhuoneessa huomattiin 15.4.2005, että huoneen katosta vuotaa vettä.

 

Kuivausyhtiön 21.4.2005 laatiman mittapöytäkirjan mukaan asunnon 2 lattiakaivo oli oletettavasti tulvinut, ja vesi oli mennyt lattian halkeamasta rakenteeseen pikieristeen väliin ja sieltä seinän väliin ja edelleen asuntoon 1 sekä läpiviennin kautta alakerran saunatilaan. Asunnon 2 WC:n lattiassa oli kohonneita kosteusarvoja n. 1,5 neliömetrin alueella väliseinästä keskilattialle päin.

 

 

Kyseessä on äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti virranneen veden aiheuttama vahinko. Vahingon aiheuttaja on ollut viemäriverkosto ja vuotokohtana lattian halkeama ja läpivientireikä. Ilman viemärin tukkeumaa vesi ei olisi tulvinut ja aiheuttanut vahinkoa asunnoissa 2 ja 1 sekä alakerrassa. Talon rakennusajalta olleet vesieristeet eivät estäneet vahinkoa.

 

Taloyhtiön isännöitsijä keskusteli 18.4.2005 vahinkotarkastajan kanssa, ja tuolloin todettiin korjausjärjestys: kosteusmittaus, kuivaus, vaurioiden korjaus sekä raportti mittauksesta ja korjaustarjous toimitettaisiin vahinkotarkastajalle. Tarjouksen saatuaan vahinkotarkastaja hyväksyi korjaajan. Vahinkopaikalla tarkastaja ei käynyt. Isännöitsijälle jäi selkeä käsitys siitä, että vahinko korvattaisiin. Taloyhtiö katsoo, että vahinkotarkastaja on hyväksynyt vahingon vakuutuksesta korvattavaksi.

 

 

Viemäritukoksen syntyminen ja veden tulviminen on sinänsä voinut olla äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, mutta vahingon varsinainen syy on tapauksessa ollut vesieristyksen puutteellisuus ja lattian vaurio (halkeama). Näissä oloissa vahingon aiheutuminen ei ole ollut ennalta arvaamatonta. Kyseessä on vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu rakenteiden vesieristyksen läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotaneen veden aiheuttama vahinko, jota vakuutuksesta ei korvata.

 

Lausunnonpyytäjän mukaan vahinkotarkastajan kanssa käyty keskustelu oli ennakkopäätös korvauksen maksamisesta. Vakuutusyhtiö toteaa, että sen vahinkotarkastajat selvittävät vahingon määrän ja syntytavan, mutta he eivät tee korvauspäätöksiä. Vahinkotarkastaja on kysyttäessä kertonut, että hänelle oli puhelimitse annettu sellainen kuva, että kyse on pelkästä putkivuodosta, joita vakuutuksesta tyypillisesti korvataan. Tämän vuoksi hän oli antanut ohjeita vahingon selvittämisestä ja korvauksen hakemisesta.

 

Vakuutusyhtiö ei voi tehdä korvausratkaisua ennen kuin tarvittavat selvitykset on saatu. Yhtiölle on toimitettu selvityksiä 19.5.2005 ja vahinkoilmoitus 8.6.2005. Kuivausyhtiön raportista on käynyt ilmi erilainen vahinko kuin mikä vahinkotarkastajalle oli puhelimitse kuvattu: kyseessä ei ollutkaan korvattava putkivuoto vaan vesieristeen viallisuudesta johtunut veden pääseminen rakenteisiin, jota ei korvata.

 

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinkotarkastaja ei ole menetellyt tapauksessa virheellisesti, eikä vakuutusyhtiöllä ole tapauksessa velvollisuutta maksaa vahingonkorvausta. Vahingon jälkeen tulevasta korvauksesta annetut tiedot eivät sido vakuutusyhtiötä, joten yhtiö ei ole velvollinen myöskään maksamaan vakuutuksen vakioehtoja laajempaa vakuutuskorvausta.

 

 

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

 

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 3.1.7 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

 

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta

-         vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai

-         aineen säilytysastiasta.

 

Lisäksi vakuutuksesta korvataan asuinkiinteistön asukkaan käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että käyttölaite on liitetty johtoverkkoon hyväksytyllä liitännällä ja sulkuventtiilillä eikä kysymyksessä ole käyttäjän huolimattomuus.

 

Vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakenteiden vesieristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotanut neste.

 

Esitetyn selvityksen perusteella kiinteistövakuutuksen kohteena oleva rakennus on vaurioitunut, kun lattiakaivon tukkeuduttua vettä on noussut asunnon 2 pesutilojen lattialle, josta vesi on lattian halkeaman kautta päässyt leviämään talon rakenteisiin. Asunnon 2 pesutilojen rakennusaikainen vesieristys ei pystynyt estämään veden leviämistä.

 

Vakuutuslautakunta toteaa, että viemärin tukkeutuminen ja tulviminen on tyypillisesti sellainen tapahtuma, joka täyttää tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 3.1.7 korvattavalle vakuutustapahtumalle asettamat edellytykset. Vuotovahinko eli talon rakenteiden kastuminen on kuitenkin esitetyn selvityksen perusteella johtunut siitä, että viemäristä tulvinut vesi on vuotanut lattian halkeamasta ja vesieristyksen läpi rakenteisiin. Todennäköistä lautakunnan käsityksen mukaan on, että viemäristä tulvineen veden lisäksi muutkin asunnon 2 pesutilojen lattialle päätyneet vedet kuten pesuvedet ovat voineet päästä talon rakenteisiin samaa reittiä.

 

Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vesieristyksen läpi vuotaneen nesteen aiheuttamia vahinkoja ei korvata. Vakuutuslautakunta katsoo, että ehtojen mukaan vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan asiassa vakuutuskorvausta.

 

Lausunnonpyytäjä on vedonnut myös siihen, että vahinkotarkastaja on aluksi pitänyt vahinkoa vakuutuksesta korvattavana ja antanut ohjeita vahingon hoitamisesta. Vakuutuslautakunta toteaa kuitenkin, että vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan tällaiset vahingon jälkeen tulevasta korvauksesta annetut tiedot eivät sido vakuutusyhtiötä, vaan velvollisuus maksaa vakuutuskorvausta määräytyy annetuista tiedoista huolimatta vakuutusehtojen mukaisesti.

 

Tuottamuksellisesta väärien tietojen antamisesta voi seurata vakuutusyhtiölle vahingonkorvausvelvollisuus. Tässä tapauksessa Vakuutuslautakunta ei kuitenkaan ole voinut todeta, että taloyhtiölle olisi aiheutunut mitään lisäkustan­nuksia siitä, että vahingon luultiin aluksi olevan korvattava. Lautakunnan käsityksen mukaan vauriot olisi pitänyt joka tapauksessa korjata siitä riippu­matta, korvataanko vahinkoa vakuutuksesta vai ei. Vakuutusyhtiö on myös esittänyt, että vahinkotarkastaja piti vahinkoa korvattavana sen vuoksi, että hänen puhelimitse asiakkaalta saamansa lähtötiedot olivat väärät. Tämän perusteella asia näyttää siltä, ettei vahinkotarkastaja tietoja antaessaan menetellyt tuottamuksellisesti. Käytettävissään olevan selvityksen pohjalta Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen maksamaan asiassa vahingonkorvaustakaan.

 

Yhteenvetona lautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole kyseessä vakuutuksen vakioehtojen mukaan korvattava vahinko, vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan asiassa vakuutuksen vakioehtoja laajempaa vakuutuskorvausta, eikä vakuutusyhtiö ole velvollinen maksamaan asiassa vahingonkorvaustakaan. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita korvausta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Sario, Tuomela ja Uimonen sekä varajäsen Ilveskoski. Sihteerinä toimi Raulos.