Haku

VKL 270/15

Tulosta

Asianumero: VKL 270/15 (2015)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 20.11.2015

Henkilövahinko. Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Aivovamma.

Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt S.H. (s.1940) kaatui 18.5.2013 kauppaliikkeen tiloissa rullakon töytäisemänä seurauksin, että kaatuessaan taaksepäin hän löi päänsä lattiaan. Kaatumisen johdosta S.H. kuljettiin sairaalaan, jossa hänellä todettiin paikallinen aivovamma. Tapahtuman jälkeen S.H. kärsi muun muassa huimauksesta ja hänet siirrettiin jatkohoitoon neurologiselle osastolle. Sairaalahoidossa S.P. oli yhteensä 6 päivää.  

Korvausta S.H:lle aiheutuneista vahingoista haettiin kauppaliikkeen vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö katsoi kysymyksessä olevan vastuuvakuutuksesta korvattavan vahingon ja korvasi vahingon hoitokulut. Lisäksi yhtiö on maksanut korvausta tilapäisestä haitasta liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokan 3 perusteella yhteensä 2.960 euroa.

Asiakkaan valitus

S.H. oli tyytymätön tilapäisestä haitasta maksettuun korvaukseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

S.H. vaatii ensisijaisesti, että korvauksena tilapäisestä haitasta suoritetaan 9.000 euroa. Toissijaisesti hän vaatii, että korvaus korotetaan vähintäänkin asianmukaiselle tasolle.  Hän vaatii lisäkorvaukselle maksettavaksi viivästyskorkoa vahinkopäivästä alkaen.

S.H. viittaa häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin, joista ilmenee, että vahinkotapahtuman yhteydessä syntynyt vamma on luokiteltu paikalliseksi aivovammaksi ja lisäksi S.H:lla on epäilty petekiaalista verenvuotoa otsalohkossa. Paikallinen aivovamman on aiheuttanut S.H:lle muistinmenetystä, tasapainohäiriöitä, pahoinvointia sekä edelleen jatkuvaa päänsärkyä.

Näkemyksensä tueksi S.H. viittaa henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksiin aivovammojen osalta, jonka mukaan korvaus aivovammasta vaihtelee välillä 4.000 - 9.000 euroa ja korvaus aivoruhjeesta, jossa kallonsisäinen verenvuoto välillä 12.000 - 25.000 euroa. Lisäksi oikeuskäytännössä on tuomittu aivovammasta 4.000 euron korvaus tilapäisestä haitasta sellaisessa tilanteessa, jossa vahingonkärsijällä oli lievempi aivovamma kun S.H:lla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä tapauksessa sovellettavat vakuutusehdot.

Yhtiö toteaa, että korvauksen määrä perustuu henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen sekä sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan perusteella tehtyyn objektiiviseen kokonaisharkintaan. Liikennevahinkolautakunnan mukaan aivovammojen aiheuttamaa tilapäistä haittaa arvioitaessa on huomiota kiinnitettävä vamman alkuvaiheen vaikeusasteeseen, tutkimuslöydöksiin, tajuttomuuden syvyyteen ja kestoon, muistiaukon (amnesian) kestoon sekä mahdolliseen leikkaustarpeeseen.

Yhtiö toteaa, että S.H. ei ole ollut missään vaiheessa tajuton ja hän muistaa tapahtumat. Terveyskeskukseen vietäessä hän on ollut asiallinen ja orientoitunut, tosin takaraivossa on ollut kuhmu. S.H. siirrettiin sairaalaan, missä tehdyssä pään TT-kuvauksessa vasemmassa otsalohkossa pistemäisiä signaalimuutoksia, jotka voivat olla pistemäisiä verenpurkaumia. Löydös jäi epäselväksi, mutta lievä aivovamma on mahdollinen. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ottaen huomioon asiassa annettu lääketieteellinen selvitys suhteutettuna liikennevahinkolautakunnan normistoon ja henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksiin, on korvausta vahinkotapahtuman aiheuttamasta tilapäisestä haitasta pidettävä riittävänä.

Lopuksi yhtiö toteaa vielä S.H:n viittaaman oikeuskäytännön osalta, että siinä tapauksessa oli kysymys huomattavasti vakavammasta henkilövahingosta, jossa vahingonkärsinyt oli saanut vaikea-asteisen aivovamman, joka oli niin ikään aiheuttanut pitkäaikaisen työkyvyttömyyden.

Edellä mainituilla perusteilla vakuutusyhtiö pitää antamaansa päätöstä asianmukaisena ja maksettua korvausta riittävänä.  

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana ollut kauppaliike ei antanut asiassa lausuntoa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys S.H:lle vahinkotapahtuman johdosta kärsimän tilapäisen haitan määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/609) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

 3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

 4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 201.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikenne-vahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelu-kunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Lautakunta toteaa, että tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Korvaus tilapäisen haitan perusteella määritellään tapauskohtaisen objektiivisesti havaittavien henkilövahinkoon liittyvien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia.

Henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika antavat viitteen siitä, minkä laatuisesta ja kuinka vaikea-asteisesta henkilövahingosta on kysymys. Samanlaatuinenkin vamma tai sairaus saattaa kuitenkin vahinkoa kärsineen yksilöllisistä ominaisuuksista tai muista olosuhteista johtuen aiheuttaa erilaista hoidon tarvetta. Korvauksen määrässä voidaan ottaa korottavana tekijänä huomioon esimerkiksi se, että vamma on yksittäistapauksessa edellyttänyt pidempiaikaista sairaalahoitoa tai useampia leikkauksia kuin vastaava vamma yleensä vaatii.

Tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kunnes siitä ei enää aiheudu vahinkoa kärsineelle kipua ja särkyä tai muuta tilapäistä haittaa. Haitan kestoaika riippuu yleensä henkilövahingon laadusta ja vaikeusasteesta. Samanlaatuisen vamman paraneminen saattaa kuitenkin eri henkilöillä kestää eripituisen ajan. Tämä voi johtua esimerkiksi vammaan tai sen hoitoon liittyvistä komplikaatioista. Korvauksen määrässä voidaan tämän vuoksi ottaa korottavana tai alentavana tekijänä huomioon se, että vammasta on aiheutunut tilapäistä haittaa tavallista pidemmän tai lyhyemmän ajan. Tilapäisen haitan tavallista pidempi kestoaika pitää kuitenkin olla todettavissa objektiivisin perustein. Korvausta ei yleensä ole aiheellista määrätä tavallista suuremmaksi esimerkiksi pelkästään sen vuoksi, että vahinkoa kärsinyt itse kertoo vammasta aiheutuneen kipua pidempään kuin vamman laatu ja vaikeusaste huomioon ottaen on tavanomaista.

Vakuutusyhtiö on kivun ja säryn korvauksessa arvioinut S.H:n vamman kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat, jossa vakuutusyhtiö on maksanut 2.960 euroa. S.H. on sen sijaan vaatinut korvausta tilapäisestä haitasta 9.000 euroa.

Vammaluokkaan 3 kuuluvat muun muassa lievä aivovamma ja kyseiseen vammaluokkaan kuuluville vammoille on ominaista, että niiden hoito ei vaadi tehostettua hoitoa, vammoihin tai niiden hoitoon ei liity komplikaatioita, niiden jatkohoidossa ei tarvita korjausleikkauksia, sairaalahoitoa tarvitaan 1-3 viikkoa, toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa ja niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä. Vammaluokassa 3 korvaukset vuonna 2015 tasossa ovat 1.200 – 3.800 euroa.

Vammaluokkaan 4 (vaikeat vammat) kuuluvia vammoja ovat muun muassa keskivaikea aivovamma. Vaikeille vammoille on ominaista, että niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa, niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kallovetoa tai murtumien ulkoisia kiinnityslaitteita), vammat tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa, toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta ja vammoista jäävä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä. Tähän luokkaan kuuluvista vammoista maksettava korvaus on maksuvuonna ollut 3.800–9.000 euroa.

Tilapäisen haitan korvauksen maksuhetkellä voimassa olleiden henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (2. painos, 2011) kohdan 17.3 mukaan aivovammasta maksettava korvaus edellyttää yli 30 minuutin tajuttomuutta, sairaalahoitoa ja sitä, että siitä aiheutuu tilapäistä haittaa 1-3 kuukauden ajan. Myös pysyvä haitta on mahdollinen. Kohdan 17.2 lievä aivovamma edellyttää puolestaan alle 30 minuutin tajunnanmenetyksellä, mutta vamma saattaa aiheuttaa tilapäistä haittaa jopa 6-12 kuukauden ajan. Myös lyhyt muistikatko on mahdollinen, mutta vammasta ei aiheudu pysyvää haittaa.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan S.H:lle on vastuuvahingon 18.5.2013 seurauksena aiheutunut pään vamma, jonka johdosta S.H. on ollut sairaalahoidossa yhteensä 6 päivää.  Lausunnoissa todetaan, ettei S.H. ollut kaatumisen jälkeen menettänyt tajuntaansa. Myöskään mahdollisista muistikatkoksista ei ole lausunnoissa mainintaa. Pään TT -kuvauksessa on esiintynyt frontaalilohkossa epäily petekiaalisesta hemorragiasta. Neurokirurgin mukaan kyseessä on ollut sen verran vaatimaton löydös, ettei kontrollikuvaukselle ole tarvetta, mikäli oireisto lähtee helpottamaan. Hoitokertomuksen 23.5.2013 mukaan S.H. on sairaalassaoloaikanaan kokenut huimausta, mutta osastolla oireisto on helpottanut. S.H. on kotiutunut sairaalasta hyvävointisena 23.5.2013. Jatkohoidosta on mainittu, ettei neurologiselle seurannalle ole tarvetta. Lausunnossa 22.7.2013 on todettu vielä, että S.H. on ollut sairaalahoidossa lievän aivovamman vuoksi. Lautakunnan käytössä olevista selvityksistä ei ilmene, että S.H:lle olisi jäänyt vahingon seurauksena pysyvää haittaa.

Ottaen huomioon edellä selostetun lääketieteellisen selvityksen sekä korvattavasta tapaturmasta aiheutuneen henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja kestoajan sekä haitan kestoajan lautakunta katsoo, S.H:n, että vammat sijoittuvat liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön maksama, tämän asteikon keskikolmannekseen sijoittuva 2.960 euron korvaus tilapäisestä haitasta on riittävä ja asianmukainen myös henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten valossa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tilapäisestä haitasta asianmukaisena eikä suosita lisäkorvausta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

 

Jäsenet:

Eskuri

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Tulosta