Tapahtumatiedot

Laajalla kotivakuutuksella vakuutetun omakotitalon vesikaton oli 4.2.2016 huomattu vuotaneen. Rakennus oli rakennettu vuonna 1964 ja siihen oli tehty laajennusosa 1974. Vahinkotarkastusraportin mukaan rakennuksen katto on alkuperäinen eli vahinkoajankohdaltaan 42 ja 52 vuoden ikäinen.

Toinen vakuutuksenottajista on 4.2.2016 ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiölle puhelimitse. Vakuutusyhtiö on toimittanut keskustelusta Vakuutuslautakunnalle kirjallisen selvityksen. Aluksi asiakas ja korvausratkaisija olivat keskustelleet tuhoeläinten aiheuttamista vahingoista. Kun korvausratkaisija oli kertonut, ettei vakuutuksesta korvata tuhoeläinvahinkoja, asiakas oli kysynyt ”miten [korvataan] katosta tuleva vuoto, kun vuodon syytä ei tiedetä tai vuotokohtaa ei ole pystytty paikantamaan.” Asiakas on myös ilmoittanut, että ”katto oli silminnähden märkä, vaikkei kovin laajalta alueelta.” Korvausratkaisija on kertonut, että vahingon kartoittamiseksi vakuutus­yhtiö tilaa kosteuskartoituksen, ja että vahingon korvattavuuteen ei voida ottaa kantaa ennen kartoitusta. Kartoitus on tehty 9.2.2016 vakuutusyhtiön toimeksiannosta.

Vakuutusyhtiö on 1.7.2016 päivätyssä korvauspäätöksessä katsonut, että vahingosta saatujen tietojen mukaan vuotovahinko ei ole aiheutunut mistään äkillisestä ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta. Vahinko on aiheutunut alkuperäisen vesikaton läpivientien epätiiveydestä.

Vakuutuksenottajien uudelleenkäsittelypyynnön jälkeen 16.8.2016 antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko on seurausta antennin läpiviennin puutteellisesta tiivistyksestä. Korvausta ei voida maksaa vakuutuksen perusteella, koska kyse ei ole vakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottajat katsovat, ettei vakuutusyhtiön päätös ole vakuutusehtojen mukainen. Kysymys ei ole rakennusvirheestä, koska katto ei ole vuotanut vuoden 1963 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Vakuutustapahtuma on vakuutusehtojen mukainen, eivätkä vakuutuksen rajoitusehdot sovellu nyt kysymyksessä olevaan tilanteeseen. Vakuutusehtoa on tulkittava laatijansa eli vakuutusyhtiön kannalta ankarasti.

Vakuutuksenottajat ovat vaatineet vakuutusyhtiötä korvaamaan vuotovahingon aiheuttamia kuluja 12.500 euroa. Korvausvaatimus kohdistuu vain siihen osaan talon katon uusimiskustannuksista, jossa vuoto havaittiin. Katto on vuodon vuoksi uusittu kokonaisuudessaan.

Laajan kotivakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Korvauspäätös, jonka mukaan viitteitä äkillisestä vuodon aiheuttajasta ei ole havaittu, ei ole vakuutusalan vuotovahinkokorvauskäytännön mukainen. Vakuutuksenottajat korostavat, että vuoto on aina äkillinen. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, sen tulee osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen. Rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti ja sanamuotonsa mukaisesti sekä laatijansa vahingoksi.

Vakuutusalalla erilaisia vuotovahinkoja pidetään vakiintuneesti laajojen vakuutusehtojen mukaisina äkillisinä ja ennalta arvaamattomina vahinkotapahtumina. Usein korvattava vuotovahinko syntyy esimerkiksi siitä, että putki kuluu puhki tai syöpyy puhki ennen käyttöikänsä päättymistä. Näissä tilanteissa vuotovahinkoa on edeltänyt hidas, vuosia jatkunut kehitys, mutta kastumista pidetään silti lähtökohtaisesti korvattavana. Kulumisesta ja syöpymisestä seuraavat vuodot ovat usein aluksi pieniä, ja ne voivat jatkua huomaamatta pitkäänkin. Tämäkään ei poista vahingon korvattavuutta. Vakuutuksenottajat viittaavat Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin VKL 4/14 ja 44/14.

Vakuutuksenottajat kertovat vielä, että talon katto on tehty 1963 korkealaatuisista rakennustarvikkeista. Alusta alkaen vakuutuskohteessa on käytetty alan ammattilaisia kustannuksia säästelemättä. Myös talon laajennuksessa 1974 kaikki taloon liittyvät asiat suunniteltiin arvostetun arkkitehdin johdolla ja rakennusalan ammattilaiset ovat tehneet rakennustyöt. Vesikaton läpiviennit ja niiden tiivistys on tehty parhaalla mahdollisella ammattitaidolla. Kyse ei ole siitä, että läpivienti olisi ollut epäasianmukainen tai virheellinen. Katossa ei vuoteen 2016 asti ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Antennin asentoa on katolla muutettu vuonna 1991.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemät korvausratkaisut ovat vakuutusehtojen ja vakuutusyhtiön yleisen korvauslinjan mukaisia. Asiassa ei ole esitetty syytä korvauslinjasta poikkeamiseen.

Vakuutuksen tarkoituksena on korvata äkillisiä ennalta arvaamattomia vahinkotapahtumia. Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka siitä, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava vahinko, kuuluu vakuutuskorvausta hakevalle. Jos vakuutusyhtiö tämän jälkeen haluaa vedota vakuutussopimuksen rajoitusehtoon, vakuutusyhtiön tulee näyttää rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vakuutusyhtiö toteaa, että vesikaton on kestettävä vuotamatta ilmastorasitukset, lumen ja jään aiheuttamat kuormitukset sekä huoltotoimien vaatima liikkuminen katolla. Asiassa ei ole yksilöity mitään sellaista selkeää, äkillistä tapahtumaa, josta katon vuotaminen olisi voinut aiheutua. Katon ei ole kerrottu rikkoutuneen myrskyn tai muun ulkoisen tekijän seurauksena. Kartoitusraportin mukaan vesi on vuotanut katon epätiiviistä läpiviennistä. Läpiviennissä on myös merkkejä maalivaurioista, jotka ovat vakuutuksenottajan kertoman mukaan aiheutuneet lumen kolaamisesta katolta joskus aiemmassa vaiheessa. Aluskatteen puuttuminen on edesauttanut vuotovahingon syntymistä. Havaittujen laho- ja mikrobivaurioiden perusteella vuoto on jatkunut jo pidemmän aikaa.

Vakuutuksenottajien korvauskäytäntöesimerkkeinä mainitsemat lautakuntaratkaisut koskevat kiinteistövakuutusten korvauspiiriin liittyviä putkistovuotovahinkoja, kuten patteriventtiilin vuotoa tai vesijohtoputken liitoksen irtoamista. Niissä ei käsitellä vesikattovuotoja, joiden äkillisyyttä arvioidaan eri kriteerein.

Vakuutusyhtiö viittaa viiteen lautakuntaratkaisuun (VKL 144/96, VKL 38/98, VKL 910/02, VKL 62/04 ja VKL 635/13), jotka kertovat, että vesikaton vuotoa ilman ulkoisesta syystä aiheutunutta rikkoutumista ei yleensä pidetä äkillisenä vahinkotapahtumana. Jotta vahinko olisi vakuutuksesta korvattava, vakuutuksenottajan tulee pystyä osoittamaan, miten ja mistä syystä katto on vakuutusehtojen mukaisesti äkillisesti rikkoutunut.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut tarkastusraportti 9.2.2016 tehdystä vahinkokartoituksesta. Raportin kohdassa ”Mikä aiheutti vahingon ja miksi” todetaan, että kartoitushetkellä on todettu ainakin vesikaton antennin läpiviennistä tulevan vettä ja että ”Ei viitteitä äkillisestä vuodonaiheuttajasta”. Kohdan ”Vahingon laajuus” mukaan ”OL – ET katossa n. 0,2 m2 alueella rakenteellinen kosteusvaurio, vesikaton puurakenteet vaurioituneet, yläpohjan purueristys”.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä,

1. ovatko vakuutuksenottajat osoittaneet, että katto on rikkoutunut äkillisen ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena.
2. Jos äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman on osoitettu aiheuttaneen katon rikkoutumisen ja siitä seuranneen rakenteiden kastumisen, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että sillä on peruste vedota vakuutuksen rajoitusehtoon korvauksen epäämiseksi.
    

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Laajan kotivakuutuksen ehtojen
- kohdan 21.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
- kohdan 21.2.3 kohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aiheen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
- kohdan 21.2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu pakkasesta (hallasta), sateesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajien mainitsemissa ratkaisuissa on ollut kyse kiinteistövakuutuksen ehdoista ja putkistovuodoista. Vakuutusyhtiön mainitsemat neljä (VKL 144/96, VKL 38/98, VKL 910/02 ja VKL 62/04) kattovuotovahinkoa poikkeavat ratkaistavana olevasta tapauksesta siinä, että viitattuihin ratkaisuihin liittyvissä kiinteistövakuutuksissa on ollut kattovuotovahinkoja koskeva ehto. Ratkaistavassa asiassa on kyse laajasta kotivakuutuksesta, jonka vakuutusehdoissa on määritelty korvattavaksi vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutusalalla vakiintuneen käytännön mukaan kattorakenteiden kastumisvahingot eivät ole vuotovahinkoja. Ne eivät aiheudu putkistoista virtaavasta nesteestä, vaan usein vahingon on aiheuttanut kulumisesta aiheutuva rikkoutuminen tai virheellinen rakentaminen. Katteet ovat kylmyyden, lämmön, sateiden, tuulen ja auringon vaikutuksen alaisia ja hitaasti kuluvia rakenteita. Sen sijaan vuotovahingosta on kyse silloin, kun neste vuotaa jostakin rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta taikka sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, käyttölaitteista, pesukoneista tai kiinteästi liitetyistä vesikalusteista. Muualta kuin edellä mainituista laitteista tai putkistoista tulevan nesteen katsotaan aiheuttavan kosteusvahingon, joka ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

Tarkastusraportin mukaan kartoitushetkellä oli todettu ainakin vesikaton antennin läpiviennistä tulleen vettä. Vesikate oli tarkastelun perusteella alkuperäinen, eikä tarkastuksessa ollut todettu viitteitä äkillisestä vuodonaiheuttajasta. Lisäksi raportista ilmenee, että vesikatolla ei ole ollut aluskatetta ja että rakennuksen katto on ollut alkuperäinen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutuksenottajan on voitava näyttää toteen, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Esillä olevassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että vakuutuksenottajan on voitava näyttää toteen vahingon aiheutuneen rakennuksen katon äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole esitetty selvitystä mistään äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka olisi aiheuttanut katon rikkoutumisen. Selvityksen mukaan vahingon syynä on ollut se, että vettä on päässyt antennin läpiviennin kautta valumaan rakenteisiin.

Lopputulos

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kastumisvahinko tule korvattavaksi vakuutuksenottajien laajasta kotivakuutuksesta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa