Tapahtumatiedot
A (s. 1956) kaatui 16.3.2012 portaissa saaden olkaluun päähän pirstaleisen murtuman, joka hoidettiin konservatiivisesti. Kivun hoitoon määrättiin Burana 600 mg ja Paramax Forte 1000 mg tarvittaessa. 5.4.2012 A hakeutui kirurgian päivystyspoliklinikalle yleistilan laskun vuoksi. A:lla todettiin pohjukaissuolihaava, jonka vuoksi hän oli osastohoidossa 5.−10.4.2012 ja uudelleen 13.−16.4.2012. Pohjukaissuolihaavan syyksi epäiltiin A:n käyttämää tulehduskipulääke Buranaa. A haki vahingosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asian käsittely vakuutusyhtiössä
Vakuutusyhtiö katsoi, että kysymyksessä on korvattava lääkevahinko ja maksoi 3.10.2012 A:lle korvauksen vahingosta aiheutuneista kuluista sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta.
16.11.2012 A toimitti vakuutusyhtiölle korvaushakemuksen vahingon aiheuttamasta pysyvästä haitasta. Yhtiö antoi tältä osin päätöksen 15.2.2013. Yhtiö katsoi, ettei A:lle ollut jäänyt lääkevahingosta pysyvää haittaa. A:lla tähystyksessä 28.9.2012 oli todettu mahalaukun alaosassa atrofista gastriittia ja pohjukaissuolen takaseinässä parantunut haavan arpi. Yhtiö katsoi, ettei atrofinen gastriitti ollut lääkevahingon todennäköinen seuraus. Haettua haittakorvausta ei siten maksettu.
Valitus
Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A vaatii korvausta vahingosta aiheutuneesta pysyvästä haitasta. A kertoo, että hänelle on aiheutunut vahingosta ruokatorven kirvelyä, jonka vuoksi hän ei enää pysty juomaan kahvia kuumana. Lääkkeitä on pitänyt karsia, koska niissä on samoja vaikuttavia aineita kuin Buranassa, joka aiheutti vahingon. A on vuosikausia käyttänyt Primaspan-verenohennuslääkettä, jota hän ei nyt enää voi lääkeaineallergian vuoksi käyttää. A:lla on vatsaoireita ja polttavia kipuja oikealla puolella, jos hän syö rasvaisia ruokia. Kipulääkkeinä hän voi käyttää ainoastaan Panadolia ja Panacodia.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan 15.2.2013 päivättyyn korvauspäätökseensä.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat selvitykset:
- A:n valitus Vakuutuslautakunnalle 12.3.2013
- A:n sairauskertomustekstit 16.3.−30.11.2012
- vahinkoilmoitus 8.6.2012
- vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin lausunto 10.8.2012
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 15.8.2012
- korvaushakemus vahingosta aiheutuneista kuluista (päiväämätön)
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 3.10.2012
- korvaushakemus pysyvästä haitasta 16.11.2012
- vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin kannanotto 14.2.2013
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 15.2.2013
- vakuutusyhtiön vastine 17.6.2013
- vakuutusehdot
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot ja lainsäädäntö
Lääkevahinkovakuutuksen yleiset ehdot, voimassa 1.1.2012 alkaen
4. Lääkevahinko
Lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
(…)
7. Vahingon määrä
Korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvasulain (412/1974) 5 luvun 2, 2a−2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.
(…)
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412)
2 § (16.6.2004/509)
Henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen
- tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
- ansionmenetyksestä;
- kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
- pysyvästä haitasta.
Ratkaisusuositus
Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle korvauksia lääkevahingosta aiheutuneista kuluista sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Nyt asiassa on kyse pysyvän haitan korvaamisesta.
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Aiheutunut henkilövahinko osoitetaan käytännössä lääkärinlausunnoilla. Pelkkä vahingonkärsineen oma ilmoitus ei riitä selvitykseksi aiheutuneesta vahingosta.
Lääkevahinkovakuutuksen tarkoitus on korvata Suomessa myytävien tai kulutukseen luovutettujen lääkkeiden käyttäjille aiheutuneita yllättäviä haittavaikutuksia. Vakuutusyhtiön korvausvastuu lääkevahingoissa perustuu lääkkeen käytön ja haittavaikutuksen väliseen todennäköiseen lääketieteelliseen syy-yhteyteen. Lääkkeen käytön tulee olla todennäköisin vahingon syy, kun kaikki syyt otetaan kokonaisuutena huomioon. Mikäli syy-yhteys arvioidaan ainoastaan mahdolliseksi, jolloin vahinkoon on monta mahdollista syytä eikä lääkkeen käyttö ole niistä muita todennäköisempi, vahinkoa ei korvata.
Henkilövahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota henkilövahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi henkilövahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen, A:ta koskevien lääketieteellisten selvitysten mukaan A hakeutui 5.4.2012 kirurgian päivystyspoliklinikalle yleistilan laskun vuoksi. A:lle tehtiin tähystystutkimus 5.4.2012 ja todettiin ruokatorven loppuosassa tulehdus ja haavaumia. Toisessa tähystystutkimuksessa 8.4.2012 havaittiin pohjukaissuolen haavauma. A kotiutettiin 10.4.2012 hemoglobiiniarvon parannuttua, mutta hän tuli uudelleen päivystykseen 13.4.2012 arvon lähdettyä uudelleen laskuun. A otettiin uudelleen osastohoitoon. 16.4.2012 tehdyssä tähystystutkimuksessa todettiin edelleen haavauma pohjukaissuolessa. Helikobakteeri todettiin positiiviseksi ja aloitettiin häätökuuri. A kotiutui 16.4.2012. A:lla todettiin 29.8.2012 tehdyssä kontrollitähystystutkimuksessa mahalaukussa lievää kroonista ja aktiivista tulehdusta, atrofista gastrtiittia. A:lle suositeltiin kontrollitähystystutkimusta noin viiden vuoden kuluttua. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A ole muilta osin esittänyt lääketieteellistä selvitystä valituksessaan kuvailemistaan haitoista.
Atrofinen gastriitti on mahan limakalvon tulehdussairaus, joka johtaa mahan limakalvon surkastumiseen ja sen seurauksena madaltuneeseen mahahapon eritykseen. Se on ikääntymiseen, helikobakteeri-infektioon, joihinkin lääkkeisiin ja autoimmuunitauteihin liittyvä tila. A:n henkilövahingon aiheuttanut Burana 600 mg on tulehduskipulääke, jonka vaikuttava aine on ibuprofeeni ja jota käytetään mm. kivun hoitoon vammojen jälkitiloissa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että henkilövahingon on tullakseen korvattavaksi lääkevahinkona oltava todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. Lääkkeen käytön on oltava vahingon todennäköisin syy kaikki mahdolliset syyt huomioon ottaen. Asiassa on sinänsä riidatonta, että A:lle on aiheutunut Burana 600 mg -lääkkeen käytöstä pohjukaissuolen haavauma. Nyt on kyse siitä, onko A osoittanut, että hänelle olisi jäänyt vahingosta pysyvää haittaa. A:lla todetun atrofisen gastriitin syynä voi olla esimerkiksi helikobakteeri-infektio tai jonkin lääkkeen käyttö. Lautakunta toteaa, että A:lla on todettu helikobakteeri-infektio, joka on mahdollisesti aiheuttanut atrofisen gastriitin. Lautakunnan käsityksen mukaan on jäänyt selvittämättä, että atrofinen gastriitti olisi todennäköisesti johtunut Burana-lääkkeen käytöstä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön pysyvän haitan osalta antamaa kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita muutosta yhtiön päätökseen.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norio-Timonen sekä jäsenet Jokelainen, Järvinen, Paakkari ja Soinila. Sihteerinä toimi Laine.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA