Tapahtumatiedot

A Oy:n toiminta oli keskeytynyt 20.5.2015 ravintolassa aiheutuneen vuotovahingon takia. Korvausta toiminnan keskeytymisestä oli suoritettu keskeytysvakuutuksesta, joka oli tullut voimaan 11.4.2015. Keskeytysvakuutuksella oli vakuutettu vahingoittuneen ravintolan lisäksi erillinen ravintolalaiva. Liikevaihdon ja vakuutusmäärän perusteella alivakuutussuhteeksi oli määritelty 0,54. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin päätöksillään 11.3.2016 ja 5.4.2016 suorittanut korvausta siten, että korvaus maksettiin 68 prosentin mukaisesti.

Asiakkaan valitus

A Oy on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen ilman alivakuutuksen perusteella tehtyä vähennystä. A Oy:n mukaan vakuutusmäärä perustui vakuutuksenantajan edustajan antamaan arvioon 500 000 euron keskeytysvakuutuskatteesta. A Oy oli vaihtanut vakuutukset, kun edellisessä vakuutusyhtiössä työskennellyt myyntipäällikkö B oli siirtynyt nyt kyseessä olevaan vakuutusyhtiöön. Siirtoa oli edeltänyt B:n yhteydenotto. B oli luvannut tehdä A Oy:lle edullisemmat ja paremmat vakuutukset kuin edellisessä vakuutusyhtiössä. A Oy oli lähettänyt B:lle sähköpostitse edellisen vakuutusyhtiön vakuutuskirjat vakuutustarjouksen tekemistä varten. A Oy:n mukaan B ilmoitti tapaamisessa, ettei keskeytysvakuutuksen ehtoja olisi tarvetta käydä läpi, koska ehdot olivat kaikissa vakuutusyhtiöissä käytännössä samat. Näin ollen oli selvää, ettei neuvotteluissa käyty erikseen läpi miltään osin vakuutuksen turvatasoja tai muita seikkoja.

Keskustelussa B:n kanssa ei ollut puhetta liikevaihdosta eikä A Oy:ltä pyydetty tietoja liikevaihdosta. Keskusteluja käytiin vain korvauksen riittävyydestä vahinkotilanteessa. Toiminnan keskeytymisvakuutus oli edellisessä vakuutusyhtiössä koskenut vain ravintolan tiloja ja tuolloin vakuutusmääräksi oli merkitty 500 000 euroa. Edellisen vakuutusyhtiön vakuutuskirjassa ei ollut mainintaa liikevaihdosta.

A Oy on lisäksi vaatinut korvausta markkinoinnissa annettujen tietojen perusteella. Vakuutusyhtiö oli verkkosivuillaan tapahtuneessa keskeytysvakuutuksen markkinoinnissa kuvannut keskeytysvakuutusta seuraavasti: ”keskeytyksen syynä on oltava vakuutussuojasi mukainen korvauskelpoinen omaisuusvahinko. Voit saada korvausta muun muassa vuokrista, palkoista, palkan sivukuluista, yrittäjätulosta, koroista, veroista ja vastaavista kustannuksista.” A Oy on vedonnut vakuutusyhtiön markkinoinnissa antamiin tietoihin ja vaatinut korvausta edellä mainituista kulueristä keskeytysvakuutuskatekorvauksen lisäksi. A Oy:llä oli ollut aihetta käsittää, että korvausta suoritetaan markkinoinnissa annettujen tietojen perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että B:n antaman selvityksen perusteella keskeytysvakuutus oli käyty läpi A Oy:n edustajan kanssa vakuutuksentekotilanteessa, eikä vakuutusyhtiö ollut yksipuolisesti määritellyt tarjouksessa ilmoitettua vakuutusmäärää.

A Oy:lle toimitettiin vakuutuksen voimaantulon jälkeen vakuutuskirja, josta kävi ilmi keskeytysvakuutuskate. A Oy:n olisi tullut tarkistaa tiedot ja ilmoittaa vakuutusyhtiölle, etteivät luvut vastanneet todellista tilannetta.

Vakuutusyhtiön edustaja, myyntipäällikkö B oli kertonut 2.4.2017 päivätyssä selvityksessään, että ensimmäinen tapaaminen vastasi normaalia myyntitilannetta. Tapaamisessa käytiin läpi turvatasot, vakuutusmäärät ja omavastuu. Tässä yhteydessä A Oy:n edustaja oli toimittanut edellisen vakuutusyhtiön vakuutuskirjan, joka oli päivätty 14.1.2015.

A Oy:n edellisessä vakuutusyhtiössä oli käytäntönä, että asiakkaalta pyydettiin tietoja yritystoiminnan tunnusluvuista joka vuosi vakuutuksen uudistuksen yhteydessä. Tämän vuoksi B oletti, että 14.1.2015 päivätyn vakuutuskirjan tiedot olivat oikeat ja ajantasaiset. B oli kertonut, että toisessa tapaamisessa käytiin läpi vakuutustarjouksen vakuutusmäärät, ehdot ja turvatasot. B oli lähettänyt tarjouksen aikaisemmin A Oy:n edustajalle tutustuttavaksi. B on katsonut, ettei hän olisi voinut toimia tilanteessa eri tavalla.

Vakuutusyhtiön mukaan A Oy:n edustaja oli ilmoittanut vakuutusyhtiötä vaihtaessaan, että hän halusi keskeytysvakuutuskatteen vastaavan vanhan vakuutuksen katteen määrää. Keskeytysvakuutuskate ja vakuutuksen toimintaperiaate eivät näin ollen olleet vakuutuksenottajalle vieraita.

Lisäkorvausvaatimuksen osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että kotisivuilla esitetty teksti oli yksinkertaistettu kuvaus keskeytysvakuutuksesta, jonka tehtävänä oli antaa lukijalle yleinen kuva vakuutuksen tarkoituksesta. Keskeytysvakuutuskate vastasi pitkälti yleistä tapaa laskea myyntikate. Myyntikate on se rahamäärä, jolla yrityksen on tarkoitus maksaa tilikauden kiinteät kulut. Myyntikatteeseen sisältyy myös odotettu nettovoitto. Keskeytysvakuutukseen sisältyvät siten ne kirjanpidon kuluerät, joilla kiinteät kulut maksetaan.

A Oy oli menetetyn myyntikatteen lisäksi vaatinut korvausta erikseen vuokrista, palkoista, palkan sivukuluista, yrittäjätulosta, koroista, veroista ja vastaavista kustannuksista. Kaikki nämä kuluerät olivat kuitenkin kiinteitä kuluja, eli ne sisältyivät myyntikatteeseen. Siten A Oy oli jo saanut korvauksen vaatimistaan kulueristä menetetyn keskeytysvakuutuskatteen muodossa eikä siten voinut saada samoista kuluista korvausta kahteen kertaan. Jos yrityksen liiketoiminnassaan saavuttama myyntikate ei riittänyt kattamaan toiminnasta syntyneitä kiinteitä kuluja, vakuutuksesta ei voinut saada vahinkotilanteessa korvausta, jonka ansiosta liiketoiminta muuttuisi kannattavaksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusmäärä perustunut vakuutuksenantajan edustajan antamaan arvioon ja oliko vakuutusyhtiöllä oikeus alentaa korvausta alivakuutuksen perusteella. Asiassa on lisäksi kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiö antanut markkinoinnissa vakuutuksesta virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, ja oliko vakuutusyhtiöllä sen perusteella velvollisuus suorittaa maksetun keskeytysvakuutuskatteen lisäksi korvausta vuokrista, palkoista, palkan sivukuluista, yrittäjätulosta, koroista, veroista ja vastaavista kustannuksista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Vakuutussopimuslain 58 §:n 1 momentin mukaan omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa pienempi.

Vakuutussopimuslain 58 §:n 2 momentin mukaan vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena

27.1.3.1 Keskeytysvakuutuskate
27.1.3.1.1 Vakuutusarvo on vakuutuskauden alusta laskettava yhden vuoden budjetoitu keskeytysvakuutuskate. Vakuutusarvo vastaa rahamäärää sellaisena kuin se olisi toteutunut ilman keskeytysvahinkoa.

27.1.3.1.2 Keskeytysvakuutuskate lasketaan siten, että liikevaihdosta vähennetään materiaalit, tarvikkeet ja tavarat, ostetut palvelut ottaen varastomuutokset huomioon.

27.1.6 Keskeytysvahinko ja vahingonkorvaus
27.1.6.1 Vahinkomäärä on keskeytysvakuutuskatteen menetys siltä ajalta, kun vahinkotapahtuma on aiheuttanut keskeytysvakuutuskatteen alenemisen. Korvaus käsittää myös liiketaloudellisesti perustellut kiirehtimiskulut ja muut keskeytyksen rajoittamisen toimenpidekulut, jotka ovat alentaneet vakuutusyhtiön korvausta ja sen toimitusta, joista oli etukäteen sovittu vakuutusyhtiön kanssa ja jotka vakuutusyhtiö oli määritellyt.

27.1.6.2 Keskeytysvahingon korvausmäärä on enintään vakuutuskirjassa mainittu vakuutusmäärä korkeintaan 12 kuukauden vastuuajalta (ellei toisin ole sovittu ja siitä tehty merkintä vakuutuskirjaan) vähennettynä omavastuulla.

27.1.7 Ali- ja ylivakuutus
Jos vakuutusmäärä on alempi tai korkeampi kuin vakuutusarvo, sovelletaan korvausmäärään Yritysvakuutusehtojen määräyksiä ali- ja ylivakuutuksesta.

26.1.4.1 Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa pienempi, omaisuus on alivakuutettu, jolloin vakuutuksesta korvataan vain niin suuren osan omavastuun määrästä vähennetystä vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja vakuutusarvon suhde osoittaa.

Asian arviointi

Alivakuutus

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vakuutuksenottaja oli pyytänyt edellistä vakuutusta vastaavan vakuutuksen. Vakuutusyhtiön edustajan tiedossa oli, että uudessa vakuutusyhtiössä vakuutettava liiketoiminta kattoi ravintolan lisäksi myös ravintolalaivan, jolla ei ollut keskeytysvakuutusta aikaisemmassa vakuutusyhtiössä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on esitetty ristiriitaisia tietoja siitä, oliko vakuutusyhtiön edustaja käynyt läpi vakuutuksen sisällön vakuutuksenottajan kanssa. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että myyjä oli määrittänyt vakuutusmäärän edellisen vakuutusyhtiön vakuutuskirjan tietojen perusteella. Asiassa ei ole väitetty, että vakuutuksenottajalta olisi pyydetty tietoja liikevaihdosta. Tähän yhtiöllä oli ollut velvollisuus siihen nähden, että vakuutuksen piiriin oli otettu myös uusi kohde eli ravintola-alus. Yhtiön asiana oli ollut tiedustella tämän lisäyksen mahdollisesti aiheuttamaa muutosta vakuutusturvaan. Koska vakuutusmäärä on perustunut olennaisesti vakuutuksenantajan edustajan antamaan arvioon, korvaus on vakuutussopimuslain 58 §:n 2 momentin perusteella suoritettava vahingon määräisenä.

Vakuutuksesta markkinoinnissa annetut tiedot

Vakuutusehtojen mukaan keskeytysvakuutuskate lasketaan siten, että liikevaihdosta vähennetään materiaalit, tarvikkeet ja tavarat, ostetut palvelut ottaen varastomuutokset huomioon. Vakuutuslautakunta toteaa, että liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.

Vakuutusyhtiön verkkosivuilla antaman markkinointitiedon mukaan vakuutuksesta on mahdollista saada korvausta muun muassa vuokrista, palkoista, palkan sivukuluista, yrittäjätulosta, koroista, veroista ja vastaavista kustannuksista. Vakuutuslautakunta katsoo, että keskeytysvakuutuskatteena korvattava liikevaihto sisältää korvauksen edellä mainituista kustannuseristä ja katsoo, ettei markkinoinnissa ole annettu harhaanjohtavia tietoja vakuutuksen sisällöstä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen keskeytysvakuutuskatteesta ilman alivakuutuksen perusteella tehtyä alennusta. Muilta osin Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas