Tapahtumatiedot

A:n omakotitalossa (peruskorjausvuosi 1999) havaittiin marraskuussa 2012 vesivahinko. L Oy:n tarkastusraportin mukaan kodinhoitohuoneessa sijaitseva viemärin poistovesiputki oli irronnut lattiakaivon pohjasta ja viemärivettä oli joutunut alapohjaeristeisiin. Raportin mukaan vahingon oli aiheuttanut viemärin tuennan pettäminen. Viemäri oli asennettu peruskorjauksen yhteydessä. Kor­vausta haettiin laajasta kotivakuutuksesta.

Korvauskäsittely

Ensimmäinen päätös

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan viemäriputki on päässyt tipahtamaan puutteellisen asennuksen johdosta. Putken tuenta on ollut puutteellinen. Vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajautuvasta asennusvirheestä.

A:n kirjelmä

A:n kirjelmän mukaan vakuutusyhtiön päätös perustuu vakuutusehtojen virheelliseen tulkintaan. Kirjelmän mukaan kysymyksessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton nestevuoto, jonka lähteenä on pesukone. Putkiliitoksen irtoaminen on aina äkillinen tapahtuma. Putkisto on tuettu rakentamismääräysten mukaisesti tasaisen peruskallion päälle. Tuennan siirtymiseen tai rikkoutumiseen tarvittava ulkoinen voima on osoitettavissa. Asuinalueella on lukuisia lapsiperheitä, joten ilkivallan mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Alueella on havaittu myös nuorison tunkeutumista rakennuksiin ja tunkeutumisiin liittyviä ilkivallan tekoja. Kunnan rakennustarkastajan aikanaan hyväksymät rakenteet ovat toimineet ilman moitteita yli kymmenen vuoden ajan. Tämä osoittaa, että rakenteet ovat olleet asianmukaiset. Kymmenen vuotta on myös asuntokauppalain mukainen vastuuaika.

Rakentamisaikana on ollut voimassa Suomen rakentamismääräyskokoelma D1 kiinteistö­jen vesi- ja viemärilaitteistot vuodelta 1987. Viemäröinti on rakennettu sen määräysten mukaisesti. Putkisto on ollut tuettuna rakennuksen välipohjaan sekä alapuolisilla kannakkeilla rakennuksen alla olevalle peruskalliolle. Tämä ilmenee tarkastusraportin sivun 9 alemmasta kuvasta. Tämä kiinnitys ja tuenta täyttävät määräyksen ehdot painauman tai lämpölaajenemisen osalta. Määräyksen mukaista virtausvoimaa jä­tevesiputkeen ei ole kohdistunut, koska sen kautta on poistunut ai­noastaan pesukoneen tyhjennysvesi. Rakennustavassa on otettu huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket normaa­lioloissa altistuvat. Rakennustieto Oy:n LVI-rakentamista ja putkiston kannakointia koskevia ohjeita ei tule huomioida asian arvioinnissa, sillä ne ovat kaupallisia julkaisuja eikä niille ole virallista oikeuslähdeasemaa.

Toinen päätös

Vakuutusyhtiön toisen päätöksen mukaan vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneita vahinkoja. Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi rakennus- tai asennusvirheen aiheuttamia vahinkoja.

Päätöksen mukaan Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (Määräykset ja ohjeet 1987, kohta 3.4.2 Sijoittaminen) mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painaumaa, ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, on viemäri määräyksen mukaan ankkuroitava. Ohjeena todetaan. että viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Tämä koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.

Yhtiön mukaan LVI-rakentamisen yleisten laatuvaatimusten (LVI-RYL 92, kohta 23.121 Viemäreiden kiinnitys, kannakointi) mukaan viemärit kannakoidaan valmistajan ohjeen mukaisesti. Kun pystyviemäri muuttuu vaakaviemäriksi tai tekee mutkan, kulmakappale tuetaan. Myös hyvää asennustapaa edustavassa kortissa (LVI 12-10210, Putkistojen kannakointi, 1993) ohjeistetaan, että kannakoinnin on kestettävä putkien, venttiilien, nesteen (yleensä veden), eristeen ja mahdollisten ulkoisten kuormitusten paino sekä lämpöliikkeen, virtaavan nesteen ja syövyttävien olosuhteiden aiheuttamat vaikutukset. Muoviviemäreiden muhviputket, haara- ja kulmayhteet kiinnitetään kiintokannakkeilla, jotka sijoitetaan välittömästi muhvin juureen. Kantavan alapohjan alapuolelle asennettavat viemärit kannakoidaan kierretanko- tai vannekannakointina. Uponor HTP -käsikirjassa vuodelta 1998 neuvotaan viemäriverkoston kannakoinnista rakennuksessa, että viemäriverkoston kiinnittämisessä on käytettävä ainoastaan sellaisia muovisille viemäriputkille tarkoitettuja pitimiä, jotka ympäröivät putken kokonaan. Koukkujen ja vastaavien käyttäminen on kielletty. Pitimen on estettävä vaakaviemärin pystysuuntainen liike. Kiintopitimen tehtävänä on kiinnittää putki rakenteisiin siten, että lämpölaajenemisesta johtuva liike pitimen kohdalla estyy. Muhviputkien kiintopitimet sijoitetaan välittömästi muhvin juureen ja pystyviemärin pohjakulma kannakoidaan.

Vakuutusyhtiön mukaan kartoitusraportin kuvasta on havaittavissa, että tämä lattiakaivolta tuleva viemäri oli tuettu alapohjatilassa Leca-harkoilla tai muulla sellaisella. Vaikka viemärin lopullinen irtoaminen on voinut tapahtua äkillisesti, vahinkotapahtuman perussyy ei ole vakuutusyhtiön mukaan äkillinen eikä ennalta arvaamaton. Tuenta pelkästään kallion varaan ilman minkäänlaista sidontaa ei ole rakentamista koskevien määräysten ja -ohjeiden eikä hyvän asennustavan mukaista. Kartoitusraportin perusteella arvioituna viemäri ainoastaan lepää kalliota vasten. Kuvasta käy ilmi, että kallio on kyseisessä kohdassa jopa hieman kallellaan. Pelkästään se, että viemäri on pysynyt paikoillaan yli kymmenen vuotta, ei osoita, että asennus olisi toteutettu voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaisesti. Mitään asianmukaista kannakointia tai pidintä viemärin mutkan läheisyydessä ei ole havaittavissa. Leca-harkko ei sellainen ole. Pesukoneen poistovesien lämpötilavaihtelu on saanut viemärissä aikaan liikettä, minkä seurauksena viemäri on vähän kerrassaan irronnut lattiakaivosta ja alkanut vuotaa. Mitään ulkoista tapahtumaa, kuten ilkivaltaa, ei ole osoitettu viemärin irtoamisen syyksi.

Päätöksen mukaan Rakennustieto Oy:n RT- ja LVI-korttien tulkitaan rakennusalalla vallitsevan yleisen käsityksen mukaan esittävän viranomaismääräysten mukaisia, käytännössä toimiviksi todettuja, hyvää rakennustapaa edustavia ratkaisuvaihtoehtoja.

Viemärin asentamishetkellä vuonna 1999 rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet sekä hyvä asennustapa ovat edellyttäneet viemärin kiinnittämistä rakenteisiin siten, että se ei pääse irtoamaan esimerkiksi lämpöliikkeiden seurauksena. Kun pystyviemäri muuttuu vaakaviemäriksi tai tekee mutkan, kulmakappale on tuettava. Kyseistä viemäriä ei ollut mutkakohdastaan alapohjatilassa tuettu tai kiinnitetty asianmukaisesti pysty-, pituus- eikä sivuttaissuunnassa. Vahinko on johtunut asennusvirheestä, eikä sitä korvata vakuutuksesta.

Valitus

A esittää valituksenaan edellä kerrotun kirjelmän.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineenaan toisessa päätöksessä esitettyyn.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

3.1 Laaja turva

Laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

3.5 Korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata

- vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen

     - suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä

     - rakenne-, valmistus- tai aineviasta

     - perustamis- tai rakennusvirheestä.

Rakennukseen katsotaan kuuluvaksi sekä koko rakennus että kohdassa 2.2.1 mainittu rakennuksen käyttöä palveleva omaisuus.

Vakuutuksesta ei esimerkiksi korvata rakennusvahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon ja sen korokerenkaan vuotamisesta, märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen vuotamisesta.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys siitä, tuleeko viemärin alapohjatilaan johdetun poistoputken irtoamisen seurauksena aiheutunut vuotovahinko korvattavaksi kotivakuutuksesta. A:n mukaan irtoaminen on aiheutunut ulkopuolisen voiman johdosta ja viemäriputki on toteutettu rakentamismääräysten mukaisesti. Vakuutusyhtiö katsoo, että putken irtoaminen ei ole aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan irtoaminen on yhtiön mukaan seurausta puutteellisesta tuennasta ja kannakoinnista.

A:n kotivakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusehdoissa on muun muassa asennus- ja rakennusvirheestä aiheutuneita vahinkoja koskeva rajoitus.

Valokuvien perusteella ryömintätilassa kulkeva viemärilinja oli sijoitettu suoraan kallion päälle. Pystyasennossa olevan putken ja vaakatasossa olevan viemärin osan yhdistävän kulmaliitoksen vieressä on irtonainen pala Leca-harkkoa, joka on mahdollisesti tukenut viemäriputkea. Valokuvissa ei ole havaittavissa kallion päällä muita tuentoja eikä betonisessa alapohjassa tai muualla ryömintätilassa näy viemäriputken kannakointeja.

Vakuutuslautakunnalle on jäänyt epäselväksi, mikä A:n tarkoittama ulkoinen vaikutus olisi aiheuttanut viemäriputken irtoamisen. Selvityksestä ei ilmene, että viemäriputki tai jokin siihen liittyvä osa olisi rikkoutunut mekaanisesti. Selvityksestä ei myöskään ilmene yksittäistä tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut viemäriputken irtoamisen. Käytettävissä oleva selvitys huomioiden putken irtoaminen on aiheutunut vähitellen vaikuttavasta syystä, johon on todennäköisemmin vaikuttanut ainakin viemäputkessa kulkevasta aineesta johtuva rasitus. Putken irtoaminen on saadun selvityksen perusteella tullut mahdolliseksi sen johdosta, että ryömintätilassa viemäriputkea ei ole kannakoitu tai tuettu asianmukaisesti. Vuotovahinko on seurausta viemäriputken virheellisestä asennuksesta. Vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen asennusvirhettä koskevan rajoituksen perusteella. Vahinkoa ei tee korvattavaksi se, että viemäri on näin toteutettuna toiminut ja pysynyt ehjänä yli kymmenen vuotta talon rakentamisesta lukien. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA