Haku

VKL 264/09

Tulosta

Asianumero: VKL 264/09 (2009)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 29.10.2009

Vakuutusyhtiön vastuu korjaustyön laadusta Työn valvonta

Tapahtumatiedot

Lausunnonpyytäjä on kesällä 2001 myynyt 1940-luvulla rakennetun omakotitalon T:n pariskunnalle. Rakennuksessa on v. 2006 ja 2007 tehdyissä tarkastuksissa todettu kellarikerroksen rakenteissa kosteusvaurioitumista ja mm. hometta. Vaurioitumista on todettu kellarikerroksen kaikissa huonetiloissa, ja syynä tavarantarkastuskertomuksissa on pidetty mm. maakosteutta ja virheellisiä seinärakenteita.
 
Rakennuksen kellarikerroksessa oli v. 2000 korjattu lämminvesivaraajan vuotovahinko. Vuoto oli sattunut jo noin neljä vuotta aiemmin. Vakuutusyhtiö korvasi vuotovahingon korjauksen. Vuonna 2006 ja 2007 tehtyjen tavarantarkastusten mukaan tämän vuotovahingon korjaamisessa tehtiin rakennusvirheitä, jotka ovat vaikuttaneet kosteusvaurioitumiseen.
 
T:n pariskunta oli vaatinut lausunnonpyytäjältä talon virheiden johdosta hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. Osapuolet pääsivät asiassa sovintoon, jonka käräjäoikeus vahvisti. Sopimuksen mukaan lausunnonpyytäjä maksaa T:n pariskunnalle kiinteistössä olevien virheiden ja muiden kustannusten korvauksena 26.000 euroa.
 
Vakuutuslautakunnalle esitetyssä asiassa riitaa on siitä, onko lausunnonpyytäjän kotivakuutusyhtiö, joka oli korvannut lämminvesivaraajan vuotovahingon, velvollinen korvaamaan lausunnonpyytäjälle vesivahinkoremontin virheellisestä toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset.
 
Lausunnonpyytäjän kanta
 
Lausunnonpyytäjä vaatii 26.000 euron suuruista korvausta. Lausunnonpyytäjä katsoo, että vakuutusyhtiö oli v. 2000 antanut vesivahinkoremonttityön rakennusliikkeen tehtäväksi ja oli laiminlyönyt työn valvonnan. Tästä ja työn virheellisestä toteuttamisesta on aiheutunut lausunnonpyytäjälle 26.000 euron suuruinen vahinko.
 
Lausuntopyynnössä on todettu mm., että v. 2000 todetun vesivahingon jälkeen vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli tilannut kosteuskartoitusyhtiön tutkimaan vesivahingon laajuutta (tutkimusselostus 28.12.2000). Lausunnonpyytäjä katsoo, että tämän tutkimuksen jälkeen vakuutusyhtiö antoi vesivahingon aiheuttamien rakennusvaurioiden korjaustyön rakennusliikkeelle, joka teki korjaukset. Vakuutusyhtiö maksoi korjaustyöt, lämpö- ja vesijohtotöineen yhteensä 40.715,98 markkaa.
 
Lausunnonpyytäjän mukaan tavarantarkastajan tutkimuksissa havaittiin mm., että vakuutusyhtiön v. 2000–2001 teettämää pesuhuoneen remontointia ei ole tehty tuolloin voimassa olleiden ohjeiden ja rakennusmääräysten mukaisesti. Pesuhuoneen seinistä ja lattioista puuttui yhtenäinen vedeneristys. Saunan ulkoseinällä olevassa betonisokkelissa ei havaittu vedeneristystä. Lattian vedeneristystä ei ainakaan ollut nostettu seinien alaosiin. Ulkoseinän puukoolauksen alaosa oli upotettu betonin sisään. Saunan ja pesuhuoneen ulkoseinillä on asennettu rakennusmuovi perusmuurin sisäpintaan eli rakenteen ns. kylmemmälle puolelle, jolloin sisäilman kosteus voi tiivistyä muovin sisäpintaan ja aiheuttaa kosteusvaurioitumista. Saunan ulkoseinällä on sisäpuolisena höyrysulkuna käytetty alumiinipintaista vuorauspaperia, jolloin puurakenteita on jäänyt kahden tiiviin kerroksen väliin.
 
Lausunnonpyytäjä katsoo, että vakuutusyhtiö on vastannut korjaustyöurakan antamisesta kyseiselle rakennusliikkeelle ja vesijohtoliikkeelle sekä maksanut näiden laskut. Korjaustyön valvonta on kuulunut urakanantajalle eli vakuutusyhtiölle.
 
Vakuutusyhtiö ei ole valvonut urakkaa asiantuntevasti, koska työssä ei ole noudatettu tuolloin voimassa olleita rakennusmääräyksiä ja ohjeita. Tästä on lausunnonpyytäjälle aiheutunut 26.000 euron vahinko, kun työ on jouduttu tekemään uudestaan ja lausunnonpyytäjä on sen joutunut korvaamaan T:n pariskunnalle.
 
Vuotokorjauksen tehnyt rakennusliike on v. 2006 asetettu selvitystilaan, joka on rekisteröity 4.4.2006. Liikettä ei saa vastuuseen rakennusvirheistään.
 
Lausunnonpyytäjä vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa 26.000 euroa, koska se ei ole valvonut korjaustyön asianmukaista suorittamista. Yhtiö ei ole pyynnöstäkään antanut mitään erillistä päätöstä vesivahingon korvausasiassa, mutta se on maksanut laskut ja hoitanut remontin.
 
Vakuutusyhtiön kanta

Taustaksi vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuskäytännössä vakuutusyhtiöt eivät teetä remontteja vaan korvaavat vahingosta aiheutuneita kuluja ehtojen mukaisesti. Vakuutusyhtiöillä ei ole velvollisuutta valvoa itsenäisten työnsuorittajien työtä.
 
Vahinkoselvitykseen liittyvät toimet vakuutusyhtiö hoitaa suoraan. Tässäkin tapauksessa vakuutusyhtiö on tilannut kosteuskartoituksen. Itse korjauksen tilaamisesta vastaa vakuutuksenottaja. Vakuutusyhtiön vahinkoaikaan käyttämässä vahinkotarkastuslomakkeessa tästä asiasta on ollut nimenomainen maininta. Järjestely johtuu siitä, että vakuutuksenottajalla on oikeus tilata työ haluamansa mukaisena, myös alkuperäisestä poikkeavana, mutta vakuutusyhtiö vastaa vain ehtojen mukaisesta rahakorvauksesta.
 
Lautakuntakäytännössä vastaavissa tapauksissa on katsottu olevan mahdollista, että vakuutusyhtiö tekee korvausasioissa myös sopimuksia. Näyttövelvollisuus tällaisen sopimuksen syntymisestä on vakuutuksenottajalla.
 
Käsillä olevan tapauksen osalta yhtiö toteaa, että vahinkoasiakirjoja säilytetään kuusi vuotta. Yhtiöllä on jäljellä ainoastaan tietokantaan kirjattuja tietoja, ei muita paperiasiakirjoja kuin lausuntopyynnön mukana toimitettuja. Vahinkotarkastajalla ei ole näin vanhoista asioista varmaa muistikuvaa. Hän muisteli, että kohteessa oli muitakin kosteusongelmia kuin korvatusta vuodosta johtuvia.
 
Vakuutusyhtiö toteaa, että kosteusvauriokorjauksissa betonirakenteita ei pureta vaan kuivataan koneellisesti ja desinfioidaan. Vioittuneet eristemateriaalit ja puurakenteet vaihdetaan. Esim. todettu koolauksien virheellinen sijoitus valun sisään on joko vanhempaa rakennetta tai vakuutuksenottajan samassa yhteydessä teettämää muuta työtä, joka ei ole ollut korvattavaa. Vakuutusyhtiön mielestä ei ole uskottavaa, että se olisi ottanut valvoakseen vuotovahinkoon täysin liittymättömiä töitä.
 
Kosteuskartoitusraportissa 28.12.2000 on todettu, että lämminvesivaraaja oli vuotanut neljä vuotta aiemmin ja se oli vaihdettu. Tutkimuksessa löydettiin tummuneita ja lahonneita paneelien alapäitä muttei kosteutta pintamittarilla. Klinkkerilattiaa on suositettu purettavaksi noin 2 neliömetriä ja vioittuneet puuosat on suositettu vaihdettavaksi. Lattian koneellisen kuivauksen tarvetta ei pidetty todennäköisenä. Vuotopaikka on ollut käytävässä. Vakuutusyhtiön tietokantaan kirjatun tiedon mukaan korjaustyöt on sovittu suoritettavaksi kartoittajan ohjeiden mukaan.
 
Myöhempien tavarantarkastuskertomusten (v. 2006–2007) mukaan rakennuksen salaojitusta tai perusmuurin ulkopuolista vedeneristystä ei ole peruskorjattu talon rakentamisen jälkeen. Kellaritilojen muuttamista asuinkäyttöön ei näissä oloissa kyetä toteuttamaan luotettavasti. Kertomuksen mukaan lämminvesivaraajan vuodon aiheuttamat korjaukset käytävän ulkoseinällä ovat hyvän rakennustavan vastaiset, koska lämmöneristeet ovat kiinni perusbetonissa. Virheellisistä muovieristyksistä (rakennusmuovi kiinni perusbetonissa) tehtyjen huomautusten kohdalla ei ole merkintää siitä, että ne johtuisivat vuotokorjauksesta.
 
Vuoden 2007 kertomuksen mukaan pukuhuoneen/käytävän ulkoseinä on korjattu lämminvesivaraajan vuodon vuoksi v. 2001. Saunan kohdalla tällaista merkintää ei ole. Pesuhuoneen kohdalla on merkintä, mutta siinäkin puhutaan pukuhuoneesta. Kertomuksen mukaan pesuhuoneen remontointia on tehty v. 2000/2001. Vakuutusyhtiö toteaa maksaneensa korvauksia vain helmi-maaliskuussa 2001 toimitettujen laskujen perusteella. Tavarantarkastuskertomuksessa on vielä todettu, että pukuhuoneen puukoolatun lattian vaurioitumisen syynä on todennäköisesti maakosteus.
 
Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että korvatun vuotovahingon korjauslaskut oli osoitettu maksettavaksi lausunnonpyytäjän puolisolle, ei vakuutusyhtiölle.
 
Johtopäätöksinään vakuutusyhtiö toteaa, että vuoden 2001 vuotovahingon yhteydessä on selvitetty ja todettu muitakin, lähinnä rakenteellisista syistä johtuvia kosteusongelmia. Tällaisissa tilanteissa korvausten rajanveto on usein asiakasystävällistä, mutta selvästi vuodosta johtumattomien seikkojen korjausta ei korvata. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vahingon korjaamisen aikaan tai sen yhteydessä on tehty muitakin töitä, joiden kanssa vakuutusyhtiöllä ei ole ollut mitään tekemistä. Lausuntopyynnössä mainitut virheet koskevat suurelta osin alkuperäistä kellarin muutosta asuintiloiksi, eivät vuotovahinkokorjauksen aikaisia töitä.
 
Mm. se, että laskut on osoitettu vakuutuksenottajalle, viittaa siihen ettei kyse edes ole vakuutusyhtiön tilaamasta työstä. Materiaalista ei löydy mitään perustetta sille, että vakuutusyhtiö normaalista käytännöstään poiketen olisi ottanut töiden valvonnan suorittaakseen.
 
Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa, että lausunnonpyytäjä on vaatinut koko kauppahinnan alennuksen korvaamista. Alennus on suurelta osin johtunut talon rakenteellisista ongelmista ja ennen vuotokorjausta tehdyistä töistä. Selvitystä ei ole siitä, että vakuutusyhtiö olisi erikseen sitoutunut valvomaan töitä, joihin yhtiön käsityksen mukaan on sisältynyt muutakin kuin nimenomaisesta vuotokorjauksesta johtuvia töitä.
 
Vakuutusyhtiö ei maksa vaadittua korvausta.
 
Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käyttöön on toimitettu mm. kosteusmittausraportti 24.10.2000, tutkimusselostus 28.12.2000, alkuvuodelle 2001 päivättyjä remonttilaskuja ja atk-tulosteita vakuutusyhtiön tuolloin tekemistä maksupäätöksistä, kiinteistön kauppakirja 10.7.2001, tavarantarkastuskertomukset 19.12.2006 ja 15.5.2007 liitteineen sekä oikeudenkäyntivaiheen kirjelmöintiä ja asiassa vahvistettu sovinto.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Riitakysymys
 
Vakuutuksen kohteena olevassa omakotitalossa on kiinteistönkaupan 10.7.2001 jälkeen todettu laatuvirheitä, joiden johdosta lausunnonpyytäjä on maksanut ostajapuolelle 26.000 euron korvauksen. Asiassa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan tämän menetyksen lausunnonpyytäjälle.
 
Vaatimuksen perusteet
 
Lausunnonpyytäjän vakuutusyhtiöönsä kohdistama vaade perustuu siihen, että rakennuksessa todetut virheet johtuisivat vakuutusyhtiön korvaaman lämminvesivaraajavuodon korjaustyössä v. 2001 tehdyistä laiminlyönneistä ja että vakuutusyhtiö olisi vastuussa näistä laiminlyönneistä urakanantajan ominaisuudessa ja sen vuoksi, että yhtiö olisi laiminlyönyt korjaustyön asianmukaisen valvonnan.
 
Varaajavuodon ja sen korjaustyön vaikutus
 
Varaajavuoto on loppuvuonna 2000 tehtyjen selvitysten perusteella aiheuttanut paikallista vaurioitumista käytävätilassa.
 
Vakuutuslautakunnalle esitetyssä selvityksessä rakennuksessa v. 2006–2007 todettujen kosteusvaurioiden syyksi on todettu paitsi varaajavuodon korjaustyössä v. 2001 tehdyt virheet myös tätä aiemmat laiminlyönnit kellarikerroksen tiloja asuinkäyttöön muutettaessa. Lisäksi v. 2000–2001 remontoitujen pesutilojen vedeneristyksissä on ollut puutteita. Esitetystä selvityksestä ei ilmene, että pesutiloja olisi ollut tarpeen remontoida varaajavuodon vuoksi.
 
Vakuutuslautakunnan johtopäätös esitetyn selvityksen perusteella on se, että varaajavuoto ja sen korjaustyö on vain osasyy rakennuksen kosteusvaurioiden kokonaisuudessa. Enin osa rakennuksen vaurioista johtuu todennäköisesti vakuutusyhtiöön liittymättömistä syistä.
 
Vakuutusyhtiön vastuu korjaustyöstä
 
Korvauskäytännössä vakiintunut lähtökohta on se, että vaurioituneen omaisuuden omistava vakuutuksenottaja toimii korjaustyön tilaajana ja vakuutusyhtiö korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutusyhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta itsenäisesti toimivan korjausurakoitsijan työn laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen maksamiseen.
 
Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjaustyön lopputuloksesta silloin, jos vakuutusyhtiö esim. määrää kohteessa käytettävän urakoitsijan tai muulla vastaavalla tavalla vaikuttaa määräävästi vakuutuskorvauksen käyttämiseen. Näyttötaakka tällaisesta maksajan roolista poikkeamisesta on korvausta vaativalla.
 
Vakuutuslautakunnalle ei ole esitetty mitään urakka-asiakirjoja v. 2001 vuotovahinkokorjauksesta. Vakuutusyhtiön tuolloin korvaamat laskut oli osoitettu maksettavaksi lausunnonpyytäjän puolisolle, ei vakuutusyhtiölle. Lausunnonpyytäjä ei ole voinut esittää mitään asiakirjaselvitystä sen väitteensä tueksi, että vakuutusyhtiö v. 2001 toimi vuotovahingon korjaustyön urakanantajana tai muutoin oli ottanut korjaustyön hoitaakseen.
 
Lausunnonpyytäjän vakuutusyhtiöön kohdistaman vaateen peruste jää näin toteen näyttämättä, eikä Vakuutuslautakunta suosita asiassa korvausta.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Sario ja Vaitomaa sekä varajäsenet Vuori ja Maso. Sihteerinä toimi Raulos.
 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia