Haku

VKL 26/13

Tulosta

Asianumero: VKL 26/13 (2013)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 21.11.2013

Oliko kyseessä ehtojen mukainen äkillinen vesivahinko? Viemäriputken tukkeutuminen.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja on tehnyt asunto-osakeyhtiössä vesikaton uusimistyön 31.5.–29.10.2010. Asunto-osakeyhtiön kahdessa huoneistossa (A 25 ja A 96) havaittiin kosteutta, ja ensimmäinen kosteuskartoitusselvitys tehtiin asuntoon A 25 13.9.2011. Vedet tulivat uudelleen samaan asuntoon 2.6.2012. Tuon asunnon yläpuoliseen ullakkohuoneistoon A 96 tehtiin 19.7.2012 asunnon kylpyhuoneen ja takkahuoneen seinän välisen sadevesiviemärin kuvaus. Kuvauksissa havaittiin, että katolta tuleva viemäriputki oli täysin tukossa ja kuvauksessa näkyi puuta ja villaeristettä noin 2,5 metrin matkalla. Ullakkohuoneiston A 96 purkutöiden alettua elokuussa 2012 havaittiin, että putki oli täynnä pakkaantunutta rakennusjätettä ja putken sisältä löytyi mm. kattopellin suikaleita.

Korvausta kosteusvaurioiden korjauskuluista on haettu urakoitsijan vastuuvakuutuksesta. Taloyhtiön arvio korjauskustannuksista on noin 100 000 euroa.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on 5.10.2012 päivätyssä lausunnossaan todennut, että vahinkoilmoituksen mukaan työn kohteena oli ollut rakennuksen vesikaton uusiminen eli peltikaton poistaminen ja uuden asentaminen. Peltikatteen alle oli asennettu kattovaneri ja aluskermi eli vanha ruodelaudoitus oli jätetty paikoilleen. Vastaanottotarkastus kohteessa oli suoritettu 20.12.2010.

Jos vahinko oli sattunut taloyhtiön ilmoittamalla tavalla siten, että se oli havaittu ensimmäisen kerran syyskuussa 2011 ja sen syy oli selvinnyt kesällä 2012, kun vettä oli mennyt taas asuntoon, ei vahinko ollut korvattavissa vesivahinkoja koskevan rajoitusehdon perusteella. Vakuutusyhtiö on todennut, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat kosteudesta tai vedestä, ellei kyseessä ole äkillisesti syntynyt vika laitteessa. Tapahtuma ei ole äkillinen, jos se perustuu vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen.

Valitus

Vahinkoa kärsinyt on lausunut, että vahinko oli aiheutunut ensisijaisesti urakoitsijan laiminlyötyä urakkasopimuksen mukaisen ympäristön suojelun ja raivaus- ja purkujätteen poisviemisen. Viemäriputki oli tukkeutunut muun muassa urakoitsijan katolle jättämästä rakennusjätteestä. Kyse ei siten ollut primääristä vesivahingosta. Jos urakoitsija olisi toiminut huolellisesti esimerkiksi suojaamalla viemäriputken, ei vahinkoa olisi tapahtunut. Syy vahingolle selvisi vasta 2012, koska aiemmin ei ollut syytä epäillä urakoitsijan tuottamusta. Se, että syy selvisi vasta pitkän ajan kuluessa, ei kuitenkaan osoita, että vahinko olisi syntynyt pitkän ajan kuluessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on todennut, että vahingon oli väitetty aiheutuneen sadeveden poistoputken tukkeutumisen seurauksena, kun poistoputki oli ollut tukossa ja viemäri oli tulvinut. Sen vuoksi vesi oli päässyt rakenteisiin. Laitteessa oleva vika tai puute oli siis poistoputkessa ollut tukos. Tukoksen oli väitetty syntyneen siten, että urakoitsija ei suojannut viemäriä, jolloin rakennusjätettä joutui poistoputkeen.

Oli erittäin epätodennäköistä, että rakennusjätettä olisi äkillisesti ja odottamattomasti joutunut 2,5 metrin matkalle putkeen. Todennäköisempää oli, että tukos putkessa oli syntynyt koko viiden kuukauden urakka-aikana siten, että viemäriin oli vähitellen kertynyt erilaista rakennusjätettä sitä mukaa, kun eri työvaiheita tehtiin. Laitteeseen syntynyt vika tai puute ei siis ollut äkillinen ja odottamaton ehtokohdan edellyttämällä tavalla.

Putki oli ollut tukossa lokakuusta 2010 lähtien ja viemäri oli tulvinut joka sateella. Sateen voimakkuudesta riippuen vettä oli mennyt rakenteisiin enemmän tai vähemmän. Rankkasateella vettä oli mennyt niin paljon, että se oli huomattu katon alla olevissa huoneistoissa. Kosteuskartoituksessa oli löytynyt useita kohtia, joissa oli vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä. Kartoituksessa löytynyt mikrobikasvusto viittasi siihen, että vettä oli ollut rakenteissa jo pidemmän aikaa. Kyse oli pitkän ajan kuluessa syntyneestä vahingosta, joka oli syntynyt toistuvien tukoksen aiheuttamien tulvimisten seurauksena. Kyse ei siten ollut äkillisestä vesivahingosta.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottaja ei ole antanut asiassa vastinetta.

Selvitykset

Urakoitsijayritys on 30.10.2012 päivätyssä asunto-osakeyhtiölle osoittamassaan kirjeessä kiistänyt aiheuttaneensa vauriot. Sadevesiviemäri oli suojattu asianmukaisesti remontin aikana. Putkesta löytyneet pellinpalaset ja ruuvi eivät mitenkään ole voineet tukkia putkea siten, että se ei olisi vetänyt lainkaan. Putkessa ollut materiaali oli kuvien perusteella ollut putkissa varsin kauan. Esimerkiksi messinkiruuvi ei voinut mitenkään ruostua näin lyhyessä ajassa, vaan se oli ollut putkessa pitemmän aikaa. Näin ollen oli todennäköistä, että mikäli putki oli ollut tukossa se on tukkeutunut pitkän ajan kuluessa ja muista syistä kuin urakoitsijan laiminlyönneistä. Kuvien perusteella näytti, että putkessa oli myös jotain maa-ainesta. Se ei ole voinut joutua putkeen urakoitsijan toimenpiteistä. Talossa oli tehty aiemminkin kattotöitä ja rakennettu muun muassa ullakkoasuntoja. Oli mahdollista, että vaurioiden syy johtui niissä tehdyistä virheistä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 201.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Kohdan 201.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

- kosteudesta tai vedestä

- sadeveden, sulamisveden tai viemärivesine aiheuttamasta tulvimisesta joko suoraan tai viemärien, kaivojen, kourujen, ojien taikka vastaavien täyttymisen seurauksena

Vakuutusturva korvaa kuitenkin Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta vahingon, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti.

Tapahtuma ei ole äkillinen ja odottamaton, kun se perustuu esimerkiksi

- hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen

- toistuviin tapahtumiin

- jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin

Ratkaisu

Sadevesiviemärin tukkeutuminen on aiheuttanut kosteusvauriot asunto-osakeyhtiön huoneistoissa A 25 ja A 96. Viemäriputki oli täynnä pakkaantunutta rakennusjätettä ja putken sisältä löytyi muun muassa kattopellin suikaleita. Esitetyn selvityksen mukaan erilaisen rakennusjätteen joutuminen putkeen on johtanut putken tukkeutumiseen ja kosteusvahingon syntymiseen. Sitä, mistä rakennusjäte on joutunut putkeen, voidaan pitää epäselvänä. Tapauksessa on riitaa myös siitä, voidaanko katsoa, että jäte on joutunut putkeen äkillisesti ja odottamattomasti ja siitä, onko myös vahingon syntymisen katsottava tapahtuneen äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti.

Vakuutusyhtiön mukaan oli todennäköistä, että tukos putkessa oli syntynyt koko viiden kuukauden urakka-ajan kuluessa siten, että putkeen oli vähitellen kertynyt erilaista rakennusjätettä sitä mukaan, kun eri työvaiheita oli tehty katolla. Laitteeseen syntynyt vika ei siten yhtiön mukaan ollut äkillinen ja odottamaton. Myös vahinko oli syntynyt hitaasti, pitkän ajan kuluessa, toistuvien tukoksen aiheuttamien tulvimisten seurauksena. Vahinkopaikalta oli löytynyt mikrobikasvustoa, joka viittasi siihen, että vettä oli ollut rakenteissa jo pidemmän aikaa.

Lautakunta toteaa, että tullakseen korvattavaksi on kosteusvahingon aiheuttaneen tukoksen täytynyt syntyä äkillisesti. Tukos koostuu rakennusmateriaalista, jota on kahden ja puolen metrin matkalla putkessa. Tukkeutuminen ei ole tukoksen koostumus huomioon ottaen aiheutunut äkillisesti, vaan todennäköisesti rakennusmateriaalia on päätynyt putkeen vähitellen.

Kyse on esitetyn selvityksen perusteella todennäköisesti myös hitaasti syntyneestä vahingosta. Kosteuskartoituksessa on löytynyt useita kohtia, joissa on vanhoja, jo kuivuneita kosteusjälkiä. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä ehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Pesonen ja Sarpakunnas. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta