Tapahtumatiedot

T.J. on As Oy K:n asunnon H hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja. T.J. huomasi 10.3.2014 olohuoneen katosta valuvan vettä. Yläpuolella sijaitsee kylpyhuone. Tarkastusraportin mukaan lattiakaivon korokerengas on vuotanut, koska viemärissä tai kaivossa oli tukos ja veden pinta padotti korokerenkaan kohdalle ja valui välipohjarakenteeseen.

T.J. toteaa vahinkoilmoituksessaan, että hän on ilmeisesti puhdistanut kaivoa liian harvoin ja huolimattomasti. Hän kertoo keränneensä irtohiuksia pois pääasiassa vain kaivon ritilän päältä ja heti ritilän alta. Itse kaivossa olleita hiuksia hän ei ole tyhjentänyt. T.J:n mukaan isännöitsijä on ollut sitä mieltä, että T.J. on vastuussa vahingosta, koska kaivossa olevat hiukset ovat T.J:n ja hänen lapsiensa.

Korvausta haetaan T.J:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vahingon korvaaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa sattuneesta vahingosta. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää, että vahinko on aiheutunut suoraan vakuutetun viaksi luettavan laiminlyönnin tai huolimattomuuden seurauksena. Tämän vahingon osalta saatujen selvitysten pohjalta T.J:llä ei voida katsoa olevan voimassa oleviin lakeihin perustuvaa vahingon­korvausvelvollisuutta tapahtuneeseen vahinkoon. Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut kiinteistön vastuulla olevasta putkistorakenteesta.

Ongelma ei ole ollut itsessään hiusten mahdollisesti aiheuttamasta tukoksessa vaan lattiakaivon korokerenkaan tiiveydessä. Vahingonkorvauslain mukaisen korvausvastuun puuttuessa vakuutusyhtiö ei ole korvannut vahingosta aiheutuvista korjauskustannuksista vastuuvakuutuksen perusteella.

Muutoksenhaussa korvauspäätökseen vakuutusyhtiö on todennut, että lattiakaivo on padottanut viemärissä olleen tukoksen vuoksi. Tukos on aiheutunut siellä olleista hiuksista. Kun vedenpinta on noussut, on vesi päässyt korokerenkaan juuresta, joka ei ole ollut niin tiivis kuin sen pitäisi olla. Mikäli lattiakaivo olisi ollut tiivis, olisi vesi noussut padotustilanteessa lattialle ja jäänyt siihen. Vahingolle on kaksi syytä, tukos ja epätiivis korokerengas.

Vakuutusyhtiö on korvannut vahingosta 1/2 taloyhtiölle, koska vahingolle on kaksi syytä eli kaksi vastuussa olevaa tahoa.

Valitus

Tapauksessa on kiistattomasti osoitettu, ettei kyseinen kaivo normaalissa suihkukäytössä ole vuosiin ennen tapahtunutta vahinkoa eikä kolmeen päivään vahingon jälkeenkään vuotanut, vaan se on vuotanut vasta viemäriputkeen hiuksista kertyneen tukoksen estäessä kaivon normaalin tyhjentymisen. Korokerenkaan tiivistyksessä käytetty massa on varmasti kuivunut ja kutistunut jo vuosia ennen vahinkotapahtumaa.

Huoneiston asukkaalla on korvausvastuu, koska hän ei ole vuosikausiin huolehtinut kyseisen kaivon kunnollisesta puhdistuksesta, joka Suomen Kiinteistöliitto ry:n toimesta julkaistun Taloyhtiön vastuunjakotaulukon mukaan kuuluu taloyhtiön osakkaalle, tässä tapauksessa T.J:lle. Taloyhtiö on tähän jakoon sitoutunut.

Vakuutusyhtiöllä on vakuutusehdoissa erilaisia varaumia, jotka rajaavat korvattavia vahinkoja. Valittaja kysyy vakuutuslautakunnalta, vapauttaako jokin varauma myös vakuutuksenottajan osakkeensa huoltovastuusta ja siirtääkö se asukkaan piittaamattomuudesta aiheuttaman vahingon korjauksesta aiheutuvat kulut yhteisvastuullisesti yhtiön muiden osakkaiden kanssa maksettavaksi. Valittaja odottaa loogiseen talonpoikaisajatteluun perustuen lautakunnalta kumoavaa päätöstä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastuuvakuutuksen perusteella voidaan suorittaa korvausta ainoastaan siinä laajuudessa, kuin vakuutussopimukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa on määritelty. Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vastuuvakuutuksen perusteella korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Mikäli vahingonaiheuttaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että hänen toiminnastaan tai laiminlyönnistään voi aiheutua vahinkoa, hän on vastuussa teon mahdollisesta seurauksesta. Vahinko on siis aiheutettu laiminlyömällä sellainen huolellisuus ja varovaisuus, joita kyseisissä olosuhteissa on voitu edellyttää.

Korvauksenhakijan (tässä tapauksessa siis lausunnonpyytäjän) lähtökohtaisena velvollisuutena on, vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisesti, esittää näyttöä vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta, tässä tapauksessa että T.J:llä olisi ollut tuottamusta vahingon syntymiseen ja hän näin ollen olisi korvausvastuussa. Lausunnonpyytäjä ei ole esittänyt näyttöä siitä, että kyseinen tukos olisi aiheutunut T.J:n ja hänen lapsiensa hiuksista. Tätä ei ole todettu myöskään muissa käytettävissä olevissa selvityksissä. Tästä on esitetty vain olettamus. Näin ollen lausunnonpyytäjän olettamus siitä, että tukoksen olisi aiheuttanut T.J:n ja hänen lapsiensa hiukset, ei riitä näytöksi siitä, että T.J:llä voitaisiin katsoa olevan voimassa oleviin lakeihin perustuva vahingonkorvausvelvollisuus tapahtuneeseen vahinkoon.

Vahinko on syntynyt, kun lattiakaivon korokerengas on vuotanut, koska viemärissä tai kaivossa oli tukos ja veden pinta padotti korokerenkaan kohdalle ja valui välipohjarakenteeseen. Raportin mukaan kun pesuhuoneen lattiakaivoon oli laskettu vettä, lattiakaivossa vedenpinta nousi ensin yli lattiakaivon korokerenkaan (melkein lattian laattapinnalle saakka), jonka jälkeen kaivosta hävisi vedet pois. Lattiakaivon havainto viittaa siihen, että viemäriputkessa on ollut osittainen tukos, joka auennut kun lattiakaivoon laskettiin vettä. Raportin mukaan samalla, kun kaivoon laskettiin vettä, alakerran katosta alkoi taas tippua vettä. Tämä tarkoittaa, että lattiakaivon korokerenkaan juuresta vettä pääsee välipohjaan, näin ollen korokerenkaan juuri ei ole tiivis. Toimenpiteinä on esitetty lattiakaivon korokerenkaan tiivistäminen. Mikäli lattiakaivon korokerengas olisi ollut tiivis, niin vesi olisi noussut padotustilanteessa lattialle ja jäänyt siihen. Nyt kun korokerenkaan juuri ei ole ollut tiivis, vesi on kulkeutunut rakenteisiin.

T.J. ei ole vastuussa lattiakaivon korokerenkaan epätiiveydestä, tämä kuuluu taloyhtiön vastuulle.

Lattiakaivo on padottanut viemärissä olleen tukoksen vuoksi. Vakuutusyhtiö on tässä tapauksessa poikkeuksellisesti ilman pitävää näyttöä hyväksynyt sen, että tukos on aiheutunut viemärissä olleista hiuksista. Kun vedenpinta on noussut, on vesi päässyt rakenteisiin korokerenkaan juuresta, joka ei ole ollut tiivis, kuten sen pitäisi olla. Jos lattiakaivon korokerengas olisi ollut tiivis, olisi vesi noussut padotustilanteessa lattialle ja jäänyt siihen, mitään kosteusvauriota ei olisi aiheutunut.

Vahingolle on kaksi syytä eli tukos ja epätiivis korokerengas. T.J. ei ole vastuussa lattiakaivon korokerenkaan epätiiveydestä. Vakuutusehtojen mukaan jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan vain se osa vahingosta, mikä vastaa vakuutetun viaksi jäävää syyllisyyttä ja hänen ehkä vakuutustapahtumasta saamaansa etua.

Lattiakaivon korokerenkaan epätiiviyden osalta vastuussa on taloyhtiö. Näin ollen vakuutusyhtiö korvaa vahingosta 1/2 lausunnonpyytäjälle. Lattiakaivon korjaustyöt rajataan vahingon ulkopuolelle, koska lattiakaivon osalta vastuu korjaamisen ja uusimisen osalta kuuluu vastuujakotaulukonkin mukaan taloyhtiölle.

Vakuutetun kannanotto

Vakuutetun T.J:n mukaan isännöitsijän maininta ”ei ole vuosikausiin huolehtinut kaivon kunnollisesta puhdistuksesta” ei pidä paikkaansa. Putkiston kuntoa ja lattiakaivon tiiviyttä T.J. ei osaa tarkistaa. Hän ei katso olevansa vastuussa koko vahingosta, koska hänen vastuulleen ei kuulu tarkkailla rakentei­den ja putkistojen kuntoa, vaan tämä tulisi suorittaa taloyhtiön taholta. Taloyhtiö on tässä kohtaa laiminlyönyt huoltovelvoitteensa tarkkailla ikääntyvän ra-
kennuksen teknistä kuntoa lvis-tekniikan osalta. Rakennus on kuitenkin jo 25 vuotta vanha.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassaolevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys vuotovahingon korvattavuudesta vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvannut puolet vahingosta.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asunnossa tehdyn tarkastuksen raportin mukaan veden valuminen oli lakannut pääsulkuventtiilin kiinni kääntämisen jälkeen, mistä on päätelty, että vuoto on käyttövesiputkessa tai sen liitoskohdassa. Viemäriputkessa on ollut osittainen tukos, joka auennut kun lattiakaivoon laskettiin vettä. Samalla kun kaivoon laskettiin vettä, alkoi alakerran katosta taas tippua vettä, mikä on viitannut siihen, että lattiakaivon korokerenkaan juuresta on päässyt vettä välipohjaan eli korokerenkaan juuri ei ole ollut tiivis.

Lausunnonpyytäjä on esittänyt, että lattiakaivon tukos on johtunut siitä, että T.J. ei ole huolehtinut lattiakaivon puhdistamisesta. Lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei kuitenkaan käy ilmi, mikä kaivon on tukkinut. Lautakunta toteaa, että märkätilojen kosteuseristyksen tulee olla sellainen, että se pitää vettä, vaikka lattiakaivo olisikin tukossa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vesi on päässyt valumaan alakertaan lattiakaivon korkorenkaan juuresta. Jos korkorenkaan juuri olisi ollut tiivis, koko vuotoa ei olisi tapahtunut. Vakuutettu T.J. ei ole vastuussa lattiakaivon korkorenkaan juuren tiiveydestä, eikä hän siten ole vastuussa aiheutuneesta vuotovahingosta.

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että perustetta lisäkorvauksen maksamiselle ei ole.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheen­johtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Mäenpää.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA