Haku

VKL 258/15

Tulosta

Asianumero: VKL 258/15 (2016)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 18.01.2016

Vakuutuksesta korvattavat korjauskustannukset. Oman työn tuntimäärä.

Tapahtumatiedot

Vuonna 1978 rakennetussa omakotitalossa paineastia oli vuotanut kylpyhuoneen yhteydessä olevassa varastotilassa. Asiassa tuli kuitenkin erimielisyyttä omasta työstä korvattavien tuntien määrästä.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan korvauksenhakija kertoo olevansa tyytymätön ensinnäkin siihen, että vakuutusyhtiö on korvannut LVI-urakoitsijan laskun vain osittain. Korvauksenhakijan kertomuksen mukaan hän oli pyytänyt LVI-urakoitsijalta kaksi erillistä laskua, joissa toisessa oli laskutettu muutostöitä, jotka eivät kuulu vakuutuksesta korvattavaksi. Toinen, vakuutusyhtiölle osoitettu lasku, tulisi kuitenkin korvata kokonaisuudessaan, sillä putkien uusiminen tässä laajuudessa oli vahingon korjaamiseksi välttämätöntä.

Toiseksi korvauksenhakija on tyytymätön siihen, että vakuutusyhtiö on maksanut korvausta omasta työstä vain 120 tunnilta ja matkakulut tähän tuntimäärään suhteutettuna. Korvauksenhakijan esittämän selvityksen mukaan työhön on kulunut 320 tuntia ja kilometrikorvauksia tulisi maksaa 4 000 kilometriltä. Korvauksenhakija kertoo vähentäneensä tuntimäärästä jo kaiken ylimääräisen. Lisäksi hänellä on runsaasti rakentamiskokemusta, mutta korjausrakentaminen on aikaa vievää työtä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiassa ei ole tehty vahinkoilmoitusta, vaan vahinko on tullut yhtiön tietoon siten, että kartoitusliike on toimittanut vahinkotarkastajalle kartoitusraportin.

Kartoitusliikkeen 6.2.2014 tekemässä kosteuskartoituksessa todetaan, että kylpyhuoneen ja varaston seinä- ja lattiarakenteet oli kartoitusvaiheessa jo purettu. Lattian pohjabetonilaatassa todettiin kohonneita kosteusarvoja suihkusekoittajan alapuolella ja lattiakaivon ympärillä sekä varaston eteisen vastaisen seinän vieressä. Kyseisessä kohdassa väliseinän alaohjauspuu oli kastunut pieneltä alueelta. Alaohjauspuita oli osittain vaihdettu tarkastushetkellä. Varaston eteisen vastaisen seinän nurkassa oli lämminvesivaraaja. Purkuvaiheessa alapohjaeristeestä oli poistettu myös vanhat putkistot. Lattiakaivon korokerengas oli tallella, ja kuivakaivon läpivienti oli nähtävissä korokerenkaassa, läpiviennin tiiveydestä ei kuitenkaan ole tietoa. Sekoittajan kohdalla varaston puolella oli vielä jäljellä seinän lastulevypinta. Lastulevyssä ei havaittu näkyviä vaurioita ja lastulevy oli kuiva.

Yhtiön vahinkotarkastaja on käynyt paikalla 18.2.2014. Tarkastuksesta laaditussa muistiossa (liite) todetaan esimerkiksi, että korjaustöitä korvataan omana työnä tehtynä hintaan 12 €/h. Materiaaleista ja vieraasta työstä tehdään 30 % ikävähennys vakuutusehtojen mukaisesti. Myös kunnan rakennustarkastaja on käynyt paikalla. Käynnistä laaditussa muistiossa 5.2.2014 kosteusvaurioiden todennäköisimmäksi aiheuttajaksi todetaan teknisen tilan vesilaitteistoista vuotanut vesi.

Yhtiö on antanut asiassa korvauspäätöksen 6.8.2014, jonka mukaan vahingosta maksetaan korvausta 5 691,81 euroa. Korvauspäätöksen jälkeen on käynyt ilmi, että tilan alkuperäinen seinäpinnoite on ollut muovitapetti ja lattiassa maali betonin pinnassa.

Yhtiö toteaa, että purku- ja takaisinrakentamiskustannuksista on jälkikäteen tehty Bace-laskelmana vertailulaskelma, joka perustuu kustannuksiin ns. omana työnä, sillä käytännössä valtaosa töistä on tehty omatoimisesti. Laskelmaan on sisällytetty kustannukset muilta osin, paitsi sähkö- ja LVI-töiden osalta, joiden korvausperusteena olemme käyttäneet korvauksen hakijan toimittamia laskuja.

Yhtiön toteaa, että sen tekemän Bace-laskelman perusteella kustannuksiksi saadaan 4 253,00 € (sis. alv.). Kun aineista ja alihankinnoista (2.340,00 €) tehdään ehtojen mukainen 30 % vuotovahingon ikävähennys 702,00 €, omista töistä jäisi korvattavaa 3 551,00 €. Sähkö- ja LVI-urakat yhtiö maksaa esitettyjen laskujen mukaisina, ehtojen mukaisen 30 % ikävähennyksen huomioon ottaen. Sähköurakasta korvattavaa jää 286,03 € ja LVI-urakasta 2 063,01 €. Matkakuluja yhtiö korvaa 375,00 euroa. Nämä yhteen laskien korvauksen kokonaissummaksi saadaan 6 275,04 euroa, ja näin ollen yhtiö maksaa korvauksen hakijalle lisäkorvauksena tämän summan ja aikaisemmin maksetun korvauksen (5 841,81) erotuksen 443,23 euroa viivästyskorkoineen.

Yhtiö korostaa ottaneensa korvauksissa ns. asiakasystävällisen linjan. Yhtiö on siis lähtenyt korvaamaan vahinkoa kokolaajuudessaan, vaikka pääosa kylpyhuoneen puolen vahingoista on saattanut aiheutua roiskevesistä, sillä kylpyhuoneen kosteuseristys on ollut ilmeisen riittämätön. Yhtiölle ei ole myöskään tehty vahinkoilmoitusta tai varattu ajoissa mahdollisuutta tarkastaa vahinkoa. Lisäksi yhtiö huomauttaa, että rakennus on ollut alivakuutettu, vaikka korvauksen määrää ei ole tällä perusteella nyt vähennettykään.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu mm. kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristölautakunnan tarkastuskäynnin lausunto, kosteuskartoitusraportti ja vakuutusyhtiön tekemät korjauskustannuslaskelmat.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Koska vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa LVI-urakoitsijan laskun ikävähennykset huomioiden asiakkaan vaatimuksen mukaisesti, riitaa on tässä vaiheessa enää korvattavien oman työn tuntien määrästä ja niihin suhteutettavista kilometrikorvauksista. Näin ollen asiassa arvioidaan, kuinka monta tuntia vuodosta aiheutuneiden vahinkojen korjaukseen on katsottava menneen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavat vakuutusehdot kohta 5.9:

Vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan

- rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesi-, viemäri- tai lämpöjohtoverkosta, uima-altaasta, höyry-, kaasu- taikka öljyputkistosta

- rakennuksen omista yhteisissä tiloissa olevista kiinteistä käyttölaitteista

Vakuutuksesta ei korvata

- vahinkoa, jonka aiheuttaa lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai lattiakaivon ja lattian vesieristeen liitoksen tai korokerenkaan putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotanut neste

- vahinkoa, joka aiheutuu kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä tai hajusta

- johtoverkon ja käyttölaitteiden korjaus- tai uusimiskustannuksia

Sovellettavat vakuutusehdot kohta 6.2.4:

Rakennukseen asennetun johtoverkon taikka siihen liitetyn käyttölaitteen rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa katsotaan vahingon määräksi rakenteiden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset sekä vian etsimisestä ja rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuneet kustannukset, jotka otetaan vakuutuskorvauksen perusteena huomioon seuraavasti:

Putkiston tai käyttölaitteen iän ollessa alle 10 vuotta on vakuutuskorvauksen perusteena 100 % vahingon määrästä.

Jos putkiston tai käyttölaitteen ikä on 10 vuotta tai sitä enemmän, vähennetään kustannuksista ikävähennyksenä 1 % kultakin koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneelta, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneeltä kalenterivuodelta. Vähennys on kuitenkin enintään 30 % ja ikävähennyksen kokonaismäärä on enintään 3 500 euroa.

Sovellettavat vakuutusehdot kohta 10.1:

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi.

Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutuksenantajalle on varattava mahdollisuus tarkastaa vahinko.

Asian arviointi

Korvauksenhakija on esittämänsä selvityksen mukaan tehnyt 320 tuntia korjaustöitä ja vaatii korvausta 12 euroa tunnilta. Vakuutusyhtiö puolestaan katsoo, että kohtuullinen korvaus paineastian vuodosta aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tehdystä omasta työstä on korvaus 120 työtunnilta. Korvauksenhakijan ilmoitus työhön käytetyistä tunneista ja vakuutusyhtiön laskelmat työhön kuluvista tunneista ovat siis huomattavan kaukana toisistaan.

Lautakunta toteaa, että se pitää korvauksenhakijan esittämää selvitystä on työhön käytetyistä tunneista sinänsä luotettavana. Kuvien ja korvauksenhakijan selvityksen perusteella kylpyhuoneen ja sen yhteydessä olevan varastotilan remontti on kuitenkin ollut hyvin perusteellinen ja laajempi kuin mitä pelkkä vesivahinko olisi edellyttänyt. Koska yhtiölle ei ole varattu mahdollisuutta vahingon tarkastamiseen ja kosteuskartoituskin on tehty kohteessa vasta korjauksen aloittamisen jälkeen, ei vahingon vaatimien korjaustoimenpiteiden laajuutta ole voitu arvioida etukäteen. Näin ollen tarvittavien korjauksien laajuutta joudutaan arvioimaan jälkikäteen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että korvauksenhakijan tekemä remontti on ollut laajempi kuin pelkkä vahingon korjaaminen olisi edellyttänyt. Käytettävissä olevien tietojen perusteella lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön BACE-laskelmaan perustuvaa arviota kosteusvahingon korjaukseen kuluvista tunneista on pidettävä luotettavimpana selvityksenä korvattavan vahingon määrästä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksesta korvattavan kosteusvahingon korjaukseen ole näytetty käytetyn enempää kuin 120 tuntia. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä oman työn korvauksen perusteena olevasta tuntimäärästä ja siihen suhteutetuista kilometrikorvauksista asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Järvelä

 

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia