Haku

VKL 258/09

Tulosta

Asianumero: VKL 258/09 (2009)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 22.10.2009

Pelaajasopimukseen perustuva korvausriita Kohtuulliset oikeudenkäyntikulut Käräjäoikeuden vahvistama sovinto

Vakuutuksenottaja P ry:n toimitusjohtajan J.K:n allekirjoittaman vahinkoilmoituksen 14.5.2007 perusteella vakuutuksenottajayhdistys haki kantajana oikeusturvaetua pelaajasopimusta koskevaan B:n käräjäoikeudessa käytävään korvausriitaan vastaaja P.J:n kanssa. Yhdistys velkoi P.J:ltä 3.496,81 euroa. Vakuutuksenottajan asiamiehenä toimi OTK V.O. A:n kaupungista. 

Vakuutusyhtiön päätös
Päätöksessään 12.6.2007 vakuutusyhtiö totesi korvaavansa oikeusturvavakuutuksen perusteella riita-asian hoidosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut vakuutusehtojen mukaisesti.
 
Asiassa sovelletaan 1.11.2000 voimaantulleita yrityksen vakuutuksen oikeusturvavakuutusehtoja. Vakuutusmäärä on 16.819 euroa. Vakuutuksesta korvattavien kustannusten määrä voi siten olla enintään 19.787,06 euroa, josta vähennetään 15 %:n omavastuu, kuitenkin vähintään 505 euroa.
 
Lisätietoina päätöksessä todetaan mm., että vakuutuksesta ei korvata vakuutetun ajanhukkaa tai omia kuluja. Lisäksi vakuutetun on oikeudenkäynnissä ja sovintoneuvotteluissa vaadittava vastapuolelta korvausta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista. Ennen mahdollisen sovintosopimuksen tekemistä vakuutusyhtiö pyytää ottamaan yhteyttä korvauksen saamisen varmistamiseksi.
 
Jatkokäsittely
B:n käräjäoikeus on vahvistanut 19.1.2009 riitaosapuolten sovinnon asiassa. Käräjäoikeuden pöytäkirjaan sisältyvässä asiaselostuksessa todetaan, että puheenjohtajan otettua esille sovintomahdollisuuden, ovat asiamiehet neuvotelleet keskenään ja ilmoittaneet tämän jälkeen, että sovinto on mahdollinen. Tämän jälkeen ovat asiamiehet esittäneet oikeudelle oikeudenkäyntikululaskunsa, josta kantajan arvonlisäverollinen yksilöity lasku päätyi 16.150,44 euron kokonaissummaan (alv-osuus 2.656,55 euroa) ja vastaajan vastaava lasku 7.832,40 euron kokonaissummaan. Laskuja ei riitautettu, mutta käräjäoikeus totesi ne kohtuullisiksi lukuun ottamatta sitä, että asia ei edennyt neljän tunnin pääkäsittelyyn, josta kantaja oli laskuttanut 720 euroa. Asianosaiset ilmoittivat tämän jälkeen, että vastaaja on valmis maksamaan puolet vaaditusta summasta eli 1.749,40 euroa 15 %:n korkoineen. Käräjäoikeuden puolesta ilmoitettiin, että tällaisessa tilanteessa on oikein kuitata kulut. Asianosaiset pyysivät sovinnon vahvistamista ja ilmoittivat vielä sopineensa, että vahvistetusta sovinnosta ei voida valittaa.
 
Sovinnon vahvistamisen jälkeen vakuutuksenottaja P ry:n asiamies OTK V.O. on lähettänyt oikeuden pöytäkirjassa mainitun suuruisen oikeudenkäyntikululaskunsa vakuutusyhtiön maksettavaksi.
 
Päätöksessään 11.2.2009 vakuutusyhtiö toteaa vastaanottaneensa asiamiehen laskun. Vakuutusyhtiö ei hyväksy laskua kokonaisuudessaan, vaan on kohtuullistanut sitä.
 
Vakuutusyhtiö myönsi asiakkaalleen oikeusturvaedun 12.6.2007 saatavaa koskevaan riita-asiaan. Vakuutetulla ja vastaaja P.J:llä oli riitaa noin 3.500 euron suuruisesta saatavasta. Asianosaiset ovat neuvotelleet sovinnosta ja riita-asia päättyi B:n käräjäoikeuden vahvistamaan sovintoon, jonka mukaan vastaaja maksaa vakuutetulle noin 1.750 euroa vaaditusta määrästä.
 
Asiamiehen lasku on syntynyt ajalla 13.2.2007–19.1.2009.
 
Oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuneet vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Vakuutustapahtumalla tarkoitetaan asian riitautumista. Vakuutusyhtiöön toimitettujen selvitysten perusteella asia on riitautunut 8.4.2007, joten kyseistä ajankohtaa edeltävät toimenpiteet eivät kuulu oikeusturvavakuutuksesta korvattavaksi. Näin ollen vakuutusyhtiö ei korvaa vakuutuksesta 13.2.2007 ja 20.3.2007 aiheutuneista ensimmäisen vaatimuskirjeen laatimisesta aiheutuvia kustannuksia (ilman alv:tä 630 euroa).
 
Käräjäoikeuden vahvistaman sovinnon mukaan asiamies on laskuttanut neljän tunnin pääkäsittelystä 720 euroa. Riita-asian käsittely ei edennyt pääkäsittelyyn, joten vakuutusyhtiö ei luonnollisesti korvaa laskuun sisältynyttä pääkäsittelyä käräjäoikeudessa 720 euroa.
 
Asiamiehen laskun toimenpide-erittelyyn on kulujen ja maksujen kohtaan lisätty toimitusjohtaja J.K:n asianosaiskulut 1.000 euroa. Oikeusturvavakuutuksesta ei korvata vakuutetun omia kuluja tai ajanhukkaa, joten toimitusjohtajan asianosaiskuluja ei korvata oikeusturvavakuutuksesta.
 
Vakuutetun oikeudenkäyntikulut ovat olleet yli 16.000 euroa, kun taas riidanalainen intressi on ollut määrältään noin 3.500 euroa. Asia ei vakuutusyhtiöön toimitettujen selvitysten perusteella ole ollut poikkeuksellisen vaikea ja haastehakemuksen laatimiseen ym. on käytetty paljon aikaa. Aiheutuneiden kulujen ja riidanalaisen intressin pitäisi olla järkevässä suhteessa toisiinsa.
 
Vakuutusehtojen mukaan palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomion riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Vakuutusyhtiö katsoo, että aiheutuneiden kulujen ja vakuutetun intressin välillä vallitsee epäsuhta ja asian hoitoon käytettyjen tuntien määrä on liiallinen. Vakuutusyhtiö on siltä osin tehnyt laskutetuista palkkioista 2.000 euron suuruisen vähennyksen.
 
Ennen korvauksen laskemista asiamiehen laskusta tehty vähennys on siten palkkioiden osalta 630 + 720 + 2.000 = 3.350 euroa; alv:n osalta 737 euroa ja kulujen osalta 1.000 euroa. Vähennykset ovat yhteensä 5.087 euroa.
 
Vakuutuksenottajan asiamiehelle V.O:lle 19.3.2009 osoittamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö toteaa käsitelleensä asiamiehen oikaisupyynnön koskien vakuutusyhtiön 11.2.2009 antamaa korvauspäätöstä.
 
Oikaisupyynnössään asiamies toteaa, että vakuutuksesta tulee maksaa peruuntuneesta pääkäsittelystä B:n käräjäoikeudessa 19.1.2009 odotusajan mukainen korvaus. Lisäksi asiamies pyytää korvattavaksi ennen riitaa syntyneet kulut 630 euroa, koska asiamiehen mielestä toimenpiteet 630 euron osalta kuuluvat kanteen kehittelyyn. Vakuutusyhtiön tekemän yleiskohtuullistamisen sekä 630 euron osalta asiamies vetoaa myös siihen, että hänelle on ilmoitettu etukäteen, että jos käräjäoikeus katsoo kulut kohtuullisiksi, vakuutus korvaa kulut. Käräjäoikeus on todennut kulut kohtuullisiksi lukuun ottamatta sitä, että asia ei edennyt pääkäsittelyyn. Pääkäsittelystä asiamies on laskuttanut 720 euroa.
 
Oikeusturvavakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Siltä osin, kuin korvausta on vähennetty 630 euroa ennen riitaa syntyneinä kuluina, vakuutusyhtiö maksaa lisäkorvauksen omavastuulla vähennettynä. Tässä tapauksessa syntyneitä toimenpiteitä voidaan pitää kanteen kehittelyyn liittyvinä toimenpiteinä.
 
Kun vakuutusyhtiöstä tiedustellaan lupaa oikeusturva-asiassa tehtävään sovintoon, ottaa yhtiö kantaa siihen, voiko asian sopia siten, että kumpikin asianosainen kärsii omat kulunsa. Tässä tapauksessa kuluista kokonaan luopumiselle ei ole annettu lupaa, vaan yhtiö on pyytänyt jättämään kulukysymyksen oikeuden ratkaistavaksi. Vakuutuskorvauksen määrä voidaan arvioida vasta, kun asia on päättynyt ja vakuutusyhtiö saa toimenpiteistä eritellyn asianajolaskun ja jutun asiakirjat. Sillä seikalla, että oikeus hyväksyy kulujen määrän, ei niin ikään ole merkitystä. Vakuutuskorvauksen määrä arvioidaan vakuutusyhtiössä ottaen huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laatu.
 
Jutun laatuun ja laajuuteen sekä riidanalaisen etuuden arvoon nähden vakuutusyhtiö pitää 11.2.2009 maksamaansa korvausta kohtuullisena eikä näin ollen voi muuttaa aiempaa päätöstään korvauksen yleiskohtuullistamisen osalta.
 
Käsittelypäivältä 19.1.2009 on korvattu jo odotusajalta kohtuullinen määrä, yli 10 tuntia, ja valmisteluistunnosta tunti, joten peruuntuneesta pääkäsittelyajasta vakuutusyhtiö ei katso kohtuulliseksi maksaa korvausta.
 
Vakuutusyhtiö maksaa laskelman mukaisesti kanteen kehittelyyn liittyvinä toimenpiteinä 630 euroa ja alv:n 138,60 euroa, yhteensä 768,60 euroa. Korvauksesta vähennetään omavastuu.
 
Vakuutusyhtiö on maksanut 19.3.2009 päätöksessään ilmoittamansa lisäkorvauksen.
 
Lausuntopyyntö
Vakuutuslautakunnalle 29.4.2009 saapuneessa lausuntopyynnössä vakuutuksenottaja P ry:n asiamies V.O. toteaa vakuutusyhtiön päätöksen olevan virheellinen, koska lakiasiaintoimiston laskusta 21.1.2009 käy selvästi ilmi istuntopäivänä 19.1.2009 asiamiehen toimenpiteet. Asiamiehen työpäivä on alkanut klo 05.30, jolloin hän matkusti A:n kaupungista lentokoneella B:n käräjäoikeuteen valmisteluistuntoa ja pääkäsittelyä varten. Valmisteluistunto alkoi klo 10.00, johon asti odotusaikaa kertyi 4,5 tuntia. Myöhemmillä koneilla hän olisi myöhästynyt istunnosta. Tämän vuoksi laskussa velotus on puolet täydestä tuntivelotuksesta, eli 4,5 h x 90 euroa = 405 euroa (alv 0 %). Tämän jälkeen on veloitettu valmisteluistunnosta täysi tuntiveloitus eli 1 h x 180 euroa. Jutussa syntyi sovinto, joten pääkäsittelyä ei tullut. Tästä johtuen pääkäsittelyyn laskussa varattu neljä tuntia täydellä tuntiveloituksella ei toteutunut, eli veloitus on muutettu vain odotusajan mukaiseksi 4 h x 90 euroa = 360 euroa. Lisäksi odotusaika klo 16.00 – lentokoneen lähtöön klo 21.50 eli 6 h x 90 euroa = 540 euroa. Yhteensä on veloitettu 14,5 tunnin odotusajalta ja yhden tunnin istunnosta yhteensä 15,5 tuntia.
 
On kohtuutonta, että vakuutusyhtiö ei huomioi sitä tosiseikkaa, että asiamies on menettänyt vaaditulta 15,5 tunnin työajalta oikeuden ansaita elantoaan normaalityössään. Vakuutusyhtiö katsoo subjektiivisesti asiaa ja korvaa pelkästään omasta näkökulmastaan katsottuna 10 tuntia. Asiamies on kuitenkin joutunut lähtemään ko. päivän aamukoneeseen, koska muutoin olisi myöhästynyt istunnosta, eikä paluu ollut mahdollista ennen kuin klo 21.50, jolloin lentokone lähti B:n kaupungista. Tästä johtuen odotusaikaa kertyy enemmän, kuin jos asiamies olisi kotoisin B:n kaupungista.
 
Lentokone ei lennä asiamiehen istuntojen mukaan, vaan asiamies lentokoneen aikataulujen mukaan. Tästä johtuen pääkäsittelyajasta on veloitettu odotusajan mukaan vakuutusyhtiön nyt kiistämä 360 euroa (alv 0 %).
 
Toiseksi vakuutusyhtiö on kiistänyt myös 2.000 euron osalta sille toimitetun laskun, vaikka asiamies on toimittanut laskun vakuutusyhtiölle sen antamien ohjeiden ja nimenomaan yrityksen oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 8.3 mukaisesti.
 
Asiamies on soittanut 19.1.2009 vakuutusyhtiön edustajalle K.K:lle ennen sovinnon syntymistä ja ilmoittanut oikeudenkäyntikulujen määrän ja kysynyt mahdollisuutta sovinnon tekemiseen. Vakuutusyhtiön edustaja ilmoitti, että sovinto voidaan tehdä ja kulut korvataan, mikäli tuomioistuin vahvistaa ja hyväksyy ne. Tuomioistuin vahvisti sovinnon ja katsoi oikeudenkäyntikulut kohtuullisiksi vahvistetussa sovintosopimuksessa.
 
Vakuutusyhtiö väittää päätöksessään 19.3.2009, että kuluista olisi jotenkin luovuttu. Tämä on täysin asiaankuulumaton ja epämääräinen väite, jolla pyritään ilmeisesti perusteettomasti välttämään vakuutusyhtiön korvausvastuu.
 
Lisäksi vakuutusehtojen kohdan 8.3 mukaan, jos tuomioistuin ei ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, tai asia ratkaistaan sovintoteitse, korvattavat kulut määrätään ottaen huomioon, mitä vastaavanlaisissa asioissa on yleensä maksettu. Nythän tuomioistuin lausuu sovintosopimuksessa 19.1.2009 nimenomaan, että oikeudenkäyntikulut ovat kohtuulliset. Vakuutusyhtiö toimii siis vastoin omia oikeusturvaehtojaan ja maksattaa vakuutuksenottajalla vakuutusyhtiölle kuuluvia velvoitteita 2.360 euroa (alv 0 %).
 
Asiamies pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
 
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan 1.6.2009 vakuutusyhtiö toteaa, että lausunnonpyytäjä P ry oli
kantajana B:n käräjäoikeudessa riita-asiassa, jossa se vaati saatavaansa vastaaja P.J:ltä. Sekä vakuutetun että tämän asiamiehen OTK V.O:n kotipaikka on A:n kaupunki.
 
Asiamies oli yhteydessä vakuutusyhtiön korvausneuvojaan valmisteluistunnosta tiedustellen vakuutusyhtiön kantaa mahdolliseen sovintoon asiassa. Korvausneuvoja kysyi tässä yhteydessä aiotun sovinnon sisältöä ja oikeudenkäyntikulujen määrää. Koska vakuutetun kulut olivat huomattavat ja se oli osittain voittamassa asian, ilmoitti korvausneuvoja, että korvausta kuluista tulisi vaatia vastapuolelta tai ainakin jättää asia tuomioistuimen harkittavaksi.
 
Vakuutetun saatava oli 3.498,81 euron suuruinen. Osapuolet saavuttivat valmisteluistunnossa sovinnon, jonka mukaan vastapuoli maksaa puolet saatavan euromäärästä ja että molemmat osapuolet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan asiassa. Vakuutetun oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärä oli 16.150,44 euroa ja vastapuolen 7.832,40 euroa.
 
Vakuutusyhtiö jätti osan vakuutetun oikeudenkäyntikuluista korvaamatta ja lausuntopyynnössä on kyse kahdesta eri vähennyksestä. Nämä ovat 2.440 euron vähennys laskun kohtuuttomaksi katsotusta loppusummasta johtuen ja 878,40 euron vähennys laskuun sisältynyttä asiamiehen ajanhukkaa koskien. Vakuutetun omia asianosaiskuluja 1.000 euroa ei myöskään korvattu, mutta tämän suhteen ei ole erimielisyyttä.
 
Asiaan sovelletaan yrityksen oikeusturvavakuutuksen ehtoja.
 
Kohta 8.3.1
Vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tai jos asia on ratkaistu sovintoteitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut.
 
Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.
 
Vakuutussopimuslaki
 
Lain 32 §
Vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingonaiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.
 
Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
 
Vakuutuksesta maksetaan korvausta vakuutetun välttämättömistä ja kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista. Kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muiden seikkojen ohella riidanalaisen etuuden arvo. Kulujen välttämättömyyttä ja kohtuullisuutta arvioidaan oikeudenkäymiskaaren oikeusohjeiden mukaisesti, minkä johdosta kulut määräytyvät lähtökohtaisesti vastaavalla tavalla kuin tuomioistuimen asiassa antamassa tuomiossa. Tuomio ei kuitenkaan koske ja sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiön korvausratkaisu perustuu sen suorittamaan arvioon kulujen välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta, jonka suorittamisessa tuomiosta voi saada tulkintatukea. Jotta tuomiossa esitettyyn näkemykseen kulujen välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta on mahdollista tukeutua korvausratkaisu tehtäessä, tulee tuomion kuitenkin olla riittävän yksityiskohtaisesti perusteltu. Mikäli tuomion perusteluista ei käy ilmi, millä perusteella kulut ovat tai eivät ole tuomioistuimen näkemyksen mukaan välttämättömiä ja kohtuullisia, ei siihen voida tukeutua vakuutuskorvausta maksettaessa.
 
Osapuolet saavuttivat asiassa sovinnon, jonka tuomioistuin vahvisti. Asiassa ei ole tuomiota, jossa käräjäoikeus olisi kantaansa perustellen ottanut kantaa osapuolten oikeudenkäyntikulujen määrään. Näin ollen tulkintatukea ei ole saatavilla tuomiosta, kun arvioidaan vakuutetun välttämättömien ja kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määrää.
 
Asiamies osallistui B:n käräjäoikeudessa 19.1.2009 pidettyyn valmisteluistuntoon, minkä johdosta hän matkusti A:n kaupungista B:n kaupunkiin ja takaisin. Asiassa oli tarkoitus pitää myös pääkäsittely, mutta asian tultua sovituksi jo valmisteluistunnon aikana, ei sitä pidetty. Valmisteluistunto kesti tunnin ja asiamiehen aikaveloitukseen perustuva palkkiolaskutus näiltä osin on 15,5 tuntia eli 2.250,90 euroa. Lasku pitää siten sisällään matkustamista ja muuta asiamiehen ajanhukkaa 14,5 tuntia eli 2.031,30 euroa. Vakuutusyhtiö maksoi valmisteluistuntoon osallistumisesta korvausta 1.372,50 euroa eli korvaamatta jätettiin 878,40 euroa.
 
Vakuutuksesta maksetaan kohtuullista korvausta asiamiehen työstä ja tähän välittömästi liittyvästä ajanhukasta, kuten matka-ajalta, jonka aikana asiamies ei voi harjoittaa päätointaan. Tapauksessa valtaosa ajanhukasta ei aiheutunut matkustamisesta, vaan istunnon ja lennon odottamisesta. Asiamies oli etukäteen tietoinen siitä, että odotusaikaa tulee istuntopäivänä syntymään. Asiamiehen tulee vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan pyrkiä mahdollisuuksiensa mukaan minimoimaan aiheutuvan ajanhukan määrän mm. erilaisin työjärjestelyin. Etätyömahdollisuudet ovat nykyään kattavat, eikä varsinkaan istunnon ja lennon odotusaika ole auttamattomasti täysin menetettyä työaikaa. Voidaan muutoinkin kyseenalaistaa, olisiko asiamies muutoinkaan käyttänyt varsinaiseen työntekoon 15,5 tuntia tarkasteltavana päivänä. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan on joka tapauksessa kaiken kaikkiaan kohtuutonta ja ajanhukasta laskuttamisen tarkoitusperien vastaista, että tunnin työskentelystä laskutetaan 15,5 tuntia eli 2.250,90 euroa. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen maksama 1.372,50 euroa on kohtuullinen palkkiokorvaus asiamiehen välttämättömistä toimista näiltä osin.
 
Asiamies oli yhteydessä vakuutusyhtiöön ennen sovinnon aikaansaamista. Vakuutusyhtiön korvausneuvoja ilmoitti tällöin, että sovinnossa tulisi saada osa vakuutetun kuluista vastapuolelta tai ainakin jättää asia tuomioistuimen harkittavaksi. Kyse oli siitä, ettei vakuutetun tule omatoimisesti luopua vaatimasta korvausta. Tällöin puhetta ei ollut siitä, mikä lopullisen vakuutuskorvauksen määrä tulee olemaan. Korvausneuvoja toi sen sijaan nimenomaisesti esille, että vakuutetun oikeudenkäyntikulujen määrä on korkea asiaan nähden. Toisin sanoen kyseessä on kaksi erillistä ja itsenäistä kysymystä. Ensimmäinen koskee vakuutetun velvollisuutta vaatia korvausta kuluistaan vastapuolelta ja toinen vakuutuksesta korvattavien välttämättömien ja kohtuullisten kulujen määrää. Ainoastaan näistä ensimmäistä kysymystä käsiteltiin puhelimessa ennen sovinnon aikaansaamista, eikä vakuutuskorvaus poikkea asiamiehen laskusta tämän seikan johdosta. Laskusta jätettiin sitä vastoin korvaamatta 2.440 euroa, koska lasku ei määrältään ole vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kohtuullinen osapuolten väliseen riitaan nähden.
 
Laissa ja vakuutusehdoissa vakuutetulle on asetettu velvollisuudeksi kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Sillä, että osapuolella on oikeusturvavakuutus, ei näin ollen saa olla vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään tai siihen, millaisia päätöksiä se tekee asiassa. Sovintojen ja vakuutuksesta korvattaviksi haettavien kulujen tulee siten olla tarkoituksenmukaisia itse taustalla oleva riita huomioon ottaen.
 
Vakuutetun asiassa on kyse noin 3.500 euron saatavasta, josta vakuutettu sai sovinnossa puolet. Samalla osapuolet sopivat siitä, että ne vastaavat omista kuluistaan asiassa. Mikäli vakuutetulla ei olisi vakuutusta, ylittäisivät hänen omat kulunsa sovinnossa saavutetun suorituksen noin 14.500 eurolla. Toisin sanoen vakuutetulle olisi aiheutunut sovinnosta huolimatta noin 14.500 euron kustannus. Voidaan perustellusti kysyä, olisiko vakuutettu suostunut ko. sovintoon, ellei sillä olisi vakuutusta. Toiseksi voidaan perustellusti kysyä, olisiko kantajana toiminut vakuutettu ryhtynyt asiassa saatavansa johdosta sellaisiin oikeudellisiin toimenpiteisiin, joista syntyvä kustannus on yli nelinkertainen saavutettavissa olevaan suoritukseen nähden, minkä johdosta prosessi on tarkoituksenmukainen ainoastaan, mikäli oikeudenkäyntikulutkin saadaan täysimääräisesti vastapuolelta. Luonnollisestikaan oikeudenkäyntikulujen määrä ei ollut tiedossa prosessia aloitettaessa, mutta kysymys on ollut ajankohtainen kulujen kertyessä. Myös nämä seikat on otettava huomioon arvioitaessa sitä välttämättömien ja kohtuullisten kulujen määrää, joka vakuutuksesta maksetaan korvauksena.
 
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiamiehen lasku on kohtuuttoman suuri huolimatta siitä, että istuntopäivän 19.1.2009 osalta ei maksettu laskun mukaista korvausta. Tämän johdosta laskusta jätettiin korvaamatta vielä 2.440 euroa ja korvausta maksettiin näin ollen vakuutetun omien asianosaiskulujen ja omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen kaikkiaan 10.057,23 euroa. Riidan intressi oli 3.498,81 euroa ja vastapuolen oikeudenkäyntikulujen määrä oli 7.832,40 euroa eli korvauksen perustaksi hyväksytty 11.832,04 euroa on edelleen huomattavasti suurempi kuin vastapuolen lasku ja yli kolminkertainen riidan intressiin nähden. Ottaen huomioon vakuutetun velvollisuuden rajoittaa vahinkoa, vastapuolen huomattavasti pienemmät kulut ja kulujen ilmeisen epäsuhdan riidan intressiin nähden, katsoo vakuutusyhtiö, että sen maksama korvaus asian hoitamisesta on kohtuullinen korvaus asiamiehen välttämättömistä toimenpiteistä asiassa. Korvaus istuntopäivän 19.1.2009 osalta on oma edellä käsitelty kysymyksensä.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Vakuutusehdot
Yrityksen oikeusturvavakuutuksen ehdot, voimassa 1.11.2000 alkaen
 
Kohta 8.3.1, Korvauksen määrän laskeminen
Vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tai jos asia on ratkaistu sovintoteitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut.
 
Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.
 
Ratkaisu
Esillä olevassa asiassa on kyse pelaajasopimukseen perustuvasta korvausriidasta, kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista sekä käräjäoikeuden vahvistamasta sovinnosta.
 
Vakuutusyhtiö on myöntänyt vakuutuksenottaja P ry:lle kantajana oikeusturvaedun pelaajasopimusta koskevaan korvausriitaan vastaajan P.J:n kanssa. Myöntökirjeen mukaan vakuutuksesta korvattavien kustannusten määrä voi olla enintään 19.787,06 euroa, mistä vähennetään omavastuuosuus. Asiassa on ollut kyse noin 3.500 euron saatavasta. Vakuutuksenottajan asiamiehenä on toiminut OTK V.O. A:n kaupungista.
 
Riitaa on käsitelty B:n käräjäoikeudessa, joka on vahvistanut 19.1.2009 osapuolten sovinnon asiassa. Sen mukaan vastaaja P.J. maksaa vakuutuksenottajalle puolet vaaditusta summasta eli 1.749,40 euroa korkoineen. Vakuutuksenottajan asiamiehen käräjäoikeudelle esittämä arvonlisäverollinen oikeudenkäyntikululasku on ollut 16.150,44 euroa ja vastaajapuolen vastaava lasku 7.832,40 euroa. Laskuja ei ole oikeudessa riitautettu. Ne ovat käräjäoikeuden kannan mukaan olleet kohtuulliset, lukuun ottamatta vakuutuksenottajan asiamiehen pääkäsittelystä laskuttamaa arvonlisäverotonta 720 euroa, koska asia ei ollut edennyt pääkäsittelyyn. Käräjäoikeuden mukaan tilanteessa, jossa korvausvaatimus on sovinnossa puolittunut, on ollut oikein kuitata kulut.
 
Ennen sovinnon vahvistamista vakuutuksenottajan asiamies on ollut yhteydessä vakuutusyhtiöön ja kysynyt yhtiön kantaa sovintoon. Vakuutusyhtiön mukaan korvausneuvoja on tässä yhteydessä kysynyt aiotun sovinnon sisältöä sekä oikeudenkäyntikulujen määrää. Korvausneuvoja ei ole yhtiön mukaan ottanut kantaa lopullisen vakuutuskorvauksen määrään, mutta on nimenomaisesti tuonut ilmi, että oikeudenkäyntikulujen määrä on korkea asiaan nähden. Tämän vuoksi ja koska vakuutuksenottaja on osittain ollut voittamassa asian, on korvausneuvoja ilmoittanut, että korvausta kuluista tulisi vaatia vastapuolelta tai ainakin jättää asia tuomioistuimen harkittavaksi. Vakuutuksenottajan asiamiehen mukaan korvausneuvoja on ilmoittanut, että sovinto voidaan tehdä ja oikeudenkäyntikulut korvataan, mikäli tuomioistuin vahvistaa ja hyväksyy ne.
 
Sovinnon vahvistamisen jälkeen vakuutuksenottajan asiamies on lähettänyt edellä mainitun suuruisen laskun vakuutusyhtiön maksettavaksi. Vakuutusyhtiö ei ole korvannut käräjäoikeuden perusteettomaksi katsomaa pääkäsittelykulua, jonka arvonlisäverollinen määrä on ollut 878,40 euroa. Yhtiö on lisäksi vähentänyt laskusta 2.440 euron arvonlisäverollisen määrän, koska lasku ei yhtiön mukaan ole kokonaismäärältään ollut kohtuullinen osapuolten väliseen riitaan nähden. Tässä lausunnossa on kyse näistä vähennyksistä.
 
Oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon mm. riidanalaisen etuuden arvo. Jos asia on ratkaistu sovintoteitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut ja maksetut kulut.
 
Lautakunta toteaa asiamiehen saaneen sovinnosta kysyessään vakuutusyhtiöltä ohjeen, jonka mukaan oikeudenkäyntikulut voi jättää tuomioistuimen harkittavaksi vaihtoehtona sille, että ainakin osa niistä vaadittaisiin vastapuolelta. Käräjäoikeus ei ole pitänyt asiamiehen velotusta toteutumattomasta pääkäsittelystä kohtuullisena. Asiamiehen mukaan pitämättä jääneen pääkäsittelyn ajalta olisi tullut maksaa 50 %:n odotusaikakorvaus. Vakuutusyhtiö on maksanut istuntopäivän osalta asiamiehelle matkustamisajalta ja ajanhukasta 50 %.n korvauksen kaikkiaan 10,5 tunnilta.
 
Lautakunta toteaa asiamiehen etukäteen tienneen käsittelypäivään kohdistuvasta odotusajasta ja voineen varautua siihen. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon vakuutusyhtiön korvaaman matkustusajan ja ajanhukan pituuden, lautakunta katsoo, ettei asiamies ole osoittanut perusteita maksettua suuremmalle korvaukselle tältä osin.
 
Vakuutusyhtiö on myöntänyt vakuutuksenottajayhdistykselle asiassa oikeusturvaedun ilmoittaen haettavien kustannusten enimmäismäärän voivan ennen omavastuuosuuden vähentämistä olla 19.787,06 euroa. Oikeusturvaedun myöntäessään yhtiö on tiennyt riidan intressin olevan noin 3.500 euron suuruisen. Sen vaikutuksesta korvausmaksimiin ei oikeusturvapäätöksessä ole huomautettu. Käräjäoikeuden mukaan vakuutuksenottajan asiamiehen lasku pääkäsittelyn osuutta lukuun ottamatta on ollut kohtuullinen.
 
Edellä olevan nojalla ja ottaen myös huomioon, että asiamiehen kustannusten enimmäismäärän alittava lasku on ollut toimenpiteittäin asianmukaisesti eritelty, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole ollut oikeutettu tekemäänsä 2.440 euron arvonlisäverolliseen yleisvähennykseen, vaan se tulee korvata myönnetyn oikeusturvaedun mukaisesti.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kaivola, Kallioinen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Paloranta. Sihteerinä toimi Savonen.
 
 VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia