Haku

VKL 255/14

Tulosta

Asianumero: VKL 255/14 (2014)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 19.12.2014

Oliko asiamiehen laskuttamaa palkkiota pidettävä vakuutusehtojen tarkoittamal-la tavalla kohtuullisena? Päämiesten yhteislasku. Ehtojen tulkinta. Kulujen kohtuullisuus.

Tapahtumatiedot

A on ollut kantajana rikosperusteista vahingonkorvausta koskevassa asiassa. Vastaajilta vaadittiin vahingonkorvausta suosittelumarkkinointiin perustuneen klubin toiminnassa tehdyn sijoituspetoksen aiheuttamasta vahingosta. Rikosjutun yhteydessä käräjäoikeus erotti päätekijään ja hänen avustajaansa kohdistuneet vahingonkorvausvaatimukset erikseen siviiliprosessissa ajettaviksi.

Kysymys oli jutusta, jossa A:n asiamies Y Oy:stä edusti ilmoituksensa mukaan noin 140 kantajaa samaa vastaaja vastaan. Laskutus asiassa oli järjestetty siten, että kaikille kantajille yhteiset toimenpiteet laskutettiin yhteislaskulla, jonka lisäksi jokaiselle kantajalle kirjoitettiin oma lasku tämän asian käsittelyyn kohdistuneiden toimenpiteiden osalta. Yhteislaskun loppusumma oli 6.11.2013 päivätyssä laskussa 92.581,50 euroa (alv. 24%). Laskun mukaan loppusumma jaettiin lopulta 101 kantajan kesken.

A:lle osoitetun 6.11.2013 päivätyn laskun palkkioiden arvonlisäveroton loppusumma 2.174,23 euroa koostui vakuutetun osuudesta yhteislaskusta 739,23 euroa sekä loput vakuutetun omasta laskusta. Laskun verollinen kokonaissumma oli siten 2.696,05 euroa (alv. 24 %), josta yhteislaskun osuus oli 916,36 euroa. Vakuutettu haki oikeusturvaetua omaan asiaansa sekä osuuteensa yhteislaskusta kotivakuutukseensa liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jonka mukaan se hyväksyi asiakaskohtaisen laskun kokonaisuudessaan, mutta päätyi kohtuullistamaan yhteislaskun osuutta laskusta 458,32 eurolla. Yhtiö on perustellut päätöstään toteamalla, että yhtiö on tarkastellut laskua kokonaisuutena huomioon ottaen asian laadun, laajuuden ja asiassa tehdyn työn määrän ja laadun. Kohtuullisuutta arvioidessaan vakuutusyhtiö on muun muassa huomioinut asiamiehen käyttämän poikkeuksellisen suuren tuntiveloituksen (372 euroa (sis. alv. 24 %)), matka-ajan ylimitoitetun veloituksen sekä sen että tapauksessa on laskutettu muun muassa kirjeenvaihdosta vakuutusyhtiöihin. Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan päämiesten suuri määrä ei myöskään ole laajentanut juridisten kysymysten määrää ja että 24.10.2013 vahvistettua sovintoa ei voida pitää mitenkään erityislaatuisena. Lopuksi yhtiö viittaa vielä tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa, että suuntaa kohtuullistamiselle on myös haettu vastaavanlaisesta oikeuskäytännöstä ja etenkin ns. Directa-jutusta, jossa tuomioistuin päätyi kohtuullistamaan kymmeniä päämiehiä edustaneiden asiamiesten laskuja hyvinkin ankarasti.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.  

A:n asiamiehen laatimassa valituksessa käydään läpi riita-asian vaiheita tarkoituksena osoittaa, kuinka monitahoisesta ja aikaa vievästä tapauksesta riidassa on ollut kysymys. Valituksessa painotetaan myös sitä, kuinka edullista on kaikille osapuolille ollut asiassa sovinnon saavuttaminen. Sovintoa ei kuitenkaan ollut helppoa saada aikaan jo siitäkin syystä, että tapauksessa oli kysymys ennen kuulumattomasta joukkosovintoon päätymisestä. Valituksen mukaan tällöin tarvittiin tavanomaista laajempaa juridiikan asiantuntemusta etenkin massajutuista, joissa vakuutetun asiamiehellä on Suomen laajin kokemus.

Valituksessa todetaan myös, että vakuutusyhtiö on päätöksessään hyväksynyt asiamiehen laskutuksen asiakaskohtaisen laskun osalta. Näin ollen on katsottava hyväksytyksi myös asiamiehen käyttämä tuntilaskutus.

Valituksen mukaan päämiesten korkea lukumäärä ei missään tapauksessa ole helpottanut jutun hoitoa vaan päinvastoin. Samalla korostetaan myös sitä, että sovintoratkaisu on säästänyt huomattavasti sekä valtion että vakuutusyhtiön varoja verrattuna siihen, että sovintoa ei olisi saatu aikaan. Vakuutusyhtiö ei valituksen mukaan myöskään ole kyennyt perustelemaan eikä yksilöimään selvästi sitä, mihin yhteislaskun kohtuullistaminen on tosiasiallisesti perustunut. Esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kanssa kirjelmöinnin laskuttaminen yhteislaskussa on ollut edullisin tapa hoitaa asia.

Valituksessa todetaan lopuksi, että A hyväksyy vakuutusyhtiön esittämän korvauksen puolittamisen matka-aikojen osalta. Muilta osin A vaatii, että yhtiö suorittaa hänelle korvauksen oikeusturvavakuutuksesta asiamiehen esittämän laskun mukaisesti. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan antamiinsa korvauspäätöksiin ja toistaa niissä lausutun.

Vastineessa yhtiö toteaa, että vakuutusehtojen mukaan oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus, sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Ehdoissa todetaan myös, että jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen tai jonkin muun syyn vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, tai jos asia ratkaistaan sovintoteitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut.

Vastineessaan yhtiö katsoo edelleen, että yhteislaskun osuuden kohtuullistaminen 458,32 eurolla kokonaislaskun loppusummasta on ollut käsillä olevassa tapauksessa asianmukaista ottaen huomioon asian laatu ja laajuus. Kohtuullistamisessa ei myöskään ole otettu kantaa mihinkään yksittäiseen toimenpiteeseen vaan arviointi on tapahtunut kokonaisharkinnassa. Kohtuullistaminen toteutettiin laskennallisista syistä käytännössä niin, että vakuutettujen henkilökohtaisiin laskuihin sisällytetystä yhteislaskun osuudesta on hyväksytty korvattavaksi ainoastaan 50 % ja vakuutettujen henkilökohtaisten laskujen osuus hyväksyttiin täysimääräisenä.

Vakuutusyhtiön mukaan asiamiehen laskutus on ollut kohtuuton ottaen huomioon päämiesten lukumäärä, juttujen samankaltaisuus sekä asian juridinen haasteellisuus. Vastineen mukaan saavutettu sovinto ei ole ollut mitenkään vaikeasti tavoitettavissa eikä siten vaatinut erityistä luovuutta. Tuntiveloituksen osalta yhtiö toteaa, että asiamiehen arvonlisäverollinen tuntiveloitus on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi asianajajaliiton tutkimuksen mukainen mediaani. Päämiesten lukumäärän vakuutusyhtiö katsoo edelleenkin vaikuttavan alentavasti kohtuullisuusarvioinnissa huomioiden erityisesti juttujen samankaltaisuus ja niiden hoitamiseen käytetty aika. Yhtiö toteaa edelleen, ettei matka-ajalta voida veloittaa normaalia työtuntiveloitusta. Sen sijaan kohtuullisena yhtiö pitää puolta normaalista tuntitaksasta. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan aikaisempaan ratkaisukäytäntöön. Myös yhteydenpidosta vakuutusyhtiöön laskuttaminen on otettu huomioon kuluja kohtuullistaessa. Yhtiö toteaa, että lähtökohtaisesti on vakuutetun velvollisuus toimittaa yhtiölle korvausratkaisun tekemiseen tarvittavat tiedot eikä yhteydenpitoa vakuutusyhtiön kanssa näin ollen pääsääntöisesti korvata. Yhtiö tarkentaa vielä, ettei ainakaan muita vakuutusyhtiöitä koskevista toimenpiteistä voida laskuttaa nyt käsillä olevassa tapauksessa. Yhtiö ei muutoinkaan voi ottaa kantaa muiden vakuutusyhtiöiden käytäntöön.

Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa, että otettaessa huomioon myös asiakaskohtainen laskutus tapauksessa, ei kohtuullistaminen kokonaisvaikutus ole tosiasiallisesti ollut niin suuri vakuutettua kohtaan kuin valituksessa on esitetty.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kiistaa asianajokulujen kohtuullisesta määrästä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 191.1 mukaan oikeusturvavakuutuksesta tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut.

Vakuutusehtojen kohdan 191.7.4 mukaan asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus, sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen tai jonkin muun syyn vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, tai jos asia ratkaistaan sovintoteitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut.

Asian arviointi

Nyt käsillä olevassa tapauksessa A on ollut kantajana rikosperusteista vahingonkorvausta koskevassa riita-asiassa, joka oli erotettu omaksi siviiliasiaksi rikosasiasta. Vakuutettua edusti asiamies, joka edusti samassa asiassa myös 100 muuta saman jutun kantajaa. Asiassa saavutettiin sovinto 24.10.2013.

A:lle osoitetun laskun 6.11.2013 päivätyn laskun arvonlisäverollinen loppusumma 2.696,05 koostui A:n osuudesta yhteislaskusta sekä loput hänen omasta laskustaan. Vakuutusyhtiö piti laskutusta kohtuuttomana ja päätyi kohtuullistamaan laskua siten, että se hyväksyi asiakaskohtaisen laskun kokonaisuudessaan, mutta päätyi yhteislaskun osalta siihen, että sen osuudesta voidaan korvata vain puolet, eli 458,25 euroa (alv. 24 %).

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä. Ehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren oikeusohjeiden mukaisesti. Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.

Vakuutusyhtiö on todennut päätöksissään, että kulujen kohtuullisuutta on arvioitu nimenomaan kokonaisuutena. Yhtiö on kuitenkin erityisesti maininnut eräitä laskutuseriä, joita se on pitänyt kohtuuttomina ja joiden se on erityisesti todennut vaikuttaneen laskujen kohtuullistamiseen. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi korkeahko tuntiveloitus etenkin verollisena arvioiden, täysi veloitus matka-ajoista sekä laskuttaminen vakuutusyhtiöiden kanssa käydystä kirjeenvaihdosta.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan nyt kysymyksessä oleva riita-asia on kuulunut poikkeuksellisen suureen asiakokonaisuuteen, jonka vuoksi ei voida katsoa käsillä olevan täysin tavanomainen taikka yksinkertainen asia. Lautakunta katsookin, että arvioitaessa asianajajan laskutuksen kohtuullisuutta tulee laskua tarkastella kokonaisuutena. Se seikka, että sama asiamies on edustanut lopulta yhteensä 101 päämiestä, on lautakunnan mukaan huomioitava myös yhteislaskun kohtuullisuutta arvioitaessa. Kun yhteislaskun kokonaissumma jaetaan päämiesten pääluvulla, saadaan yhden päämiehen osuudeksi laskusta noin 740 euroa (alv 0 %) taikka vaihtoehtoisesti verollisena osuutena noin 916 euroa. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tätä ei voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon käsillä olleen asiakokonaisuuden laajuus tai riidanalaisen etuuden arvo.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan vakuutetun asiamies on myös esittänyt tapauksessa yksilöidyt laskut sekä yhteislaskun että asiakaskohtaisen laskun osalta. Lautakunta toteaa, että laskuja tarkasteltaessa ei myöskään ole havaittavissa, että laskuissa esiintyisi päällekkäisyyksiä.  Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön esittämästä selvityksestä ei nimenomaan kokonaisuutena arvioiden ilmene, millä tavoin toimenpiteet ovat olleet tarpeettomia taikka kohtuuttomia.

Lautakunta toteaa lisäksi, että tapauksessa sovellettavien vakuutusehtojen mukaan sellaisissa tapauksissa, joissa asia on ratkaistu sovintoteitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä maksetut kulut. Vakuutusyhtiö on kohtuullistamisen tueksi viitannut ns. Directa tapaukseen, jossa tuomioistuin oli päätynyt kohtuullistamaan asiamieskuluja ankarasti. Lautakunta toteaa, ettei sille esitetystä selvityksestä ilmene tarkemmin, millä tavoin vakuutusyhtiön viittaamassa tapauksessa oli laskutus järjestetty tai millä perustein laskutusta oli muutoin kohtuullistettu. A on puolestaan viitannut valituksessaan nyt käsillä olevaa asiaa vastaavassa asiassa oikeudenkäyntiin edenneeseen tapaukseen, jossa tuomioistuin oli hyväksynyt asiamieskulut, yhteislaskun mukaan lukien, täysimääräisenä.  Vaikka vakuutetun esittämä tuomio asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista ja niiden hyväksymisestä laskun mukaisena toisessa oikeudenkäyntiin edenneessä asiassa ei ole vakuutusyhtiötä sitova, voidaan sen katsoa olevan edellä mainitun ehtokohdan perusteella kohtuullisuusarvioinnissa vahvasti suuntaa antava myös nyt käsillä olevassa tapauksessa.

Edellä mainitun perusteella lautakunta katsoo, että kyseessä olevista riidanalaisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset sisältyvät laskua kokonaisuutena arvioitaessa välttämättömiin ja kohtuullisiin asianajo- ja oikeudenkäyntikuluihin. A on itse valituksessaan hyväksynyt vakuutusyhtiön näkemyksen siitä, että yhteislaskussa laskutettu matka-aika korvataan siten, että siitä laskutetaan vain puolet. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata myös muista asian tarpeellisesta hoidosta laskutetut erät sekä puolet laskutetusta matka-ajasta.

Lopputulos

Edellä selostein perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle lisäkorvausta siten, että 6.11.2013 päivätty lasku tulee korvatuksi täysimääräisesti lukuun ottamatta asiamiehen matka-ajan kustannuksia, joista lautakunta suosittaa yhtiötä korvaamaan A:n esittämän vaatimuksen mukaisesti puolet.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Norros, puheenjohtaja
Hanén, sihteeri

Jäsenet:
Eskuri
Korpiola
Rusanen
Ilveskoski

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia