Vakuutuksenottajana oleva kuljetusliike otti 18.1.2011 kuljetettavakseen lausunnonpyytäjän noin 800 kg painavan painokoneen. Nostettaessa painokonetta nosturilla auton kyydistä pois kuljetuksen tilaajan hankkiman metallisen nostokoukun kierteet antoivat periksi. Koukun valmistaneen tehtaan antaman tiedon mukaan koukun olisi pitänyt kestää 800 kg:n paino. Painokone tippui maahan ja meni rikki.

Korvausta aiheutuneesta vahingosta haettiin rahdinkuljettajan ottaman tiekuljetusvastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö viittasi tiekuljetussopimuslain 29 §:ään, jonka mukaan rahdinkuljettajalla ei ole 27 §:ssä tarkoitettua vastuuta, jos katoaminen, vähentyminen tai vahingoittuminen johtuu sellaisesta vaarasta, jonka syynä on yksi tahi useampia seuraavista seikoista:

1. sellaisten tavaroiden puuttuva tai puutteellinen pakkaus, jotka laatunsa puolesta ovat pakkaamattomina tai puutteellisesti pakattuina vähentymiselle tai vahingoittumiselle alttiita.

Vakuutusyhtiö totesi, että painokoneen nosto suoritetaan sen nostokohtaan asennetun nostokoukun avulla. Nostokoukun täytyy olla juuri koneeseen sopiva kierteiltään. Vakuutusyhtiö katsoi, että kuljetuksen tilaajan hankkima metallinen nostokoukku on ollut osa konetta ja siten vahinko on tapahtunut tiekuljetussopimuslain edellä mainitun kohdan mukaisesta puuttuvasta tai puutteellisesta pakkauksesta. Tämän vuoksi painokoneelle aiheutunutta vahinkoa ei korvattu tiekuljetusvastuuvakuutuksen perusteella.

Uusintakäsittely

Lausunnonpyytäjän asiamies katsoi, että vakuutusyhtiön tulkinta on väärä. Painokoneen nostokoukku ei ole pakkaus. Pakkauksella tarkoitetaan välineitä ja rakenteita, joilla kuljetettava esine suojataan kuljetukseen tyypillisesti liittyviä sellaisia vahinkoja vastaan, jotka voisivat johtua siitä, että kuljetettavaa tavaraa ei ole pakattu asianmukaisesti. Kysymyksessä oleva kuljetustehtävä ja kuljetettavan tavaran laatu huomioon ottaen painokone ei ole tässä tapauksessa arvioitavissa sellaiseksi tavaraksi, joka laatunsa puolesta olisi tässä kuljetuksessa pakkaamattomana tai puutteellisesti pakattuna vähentymiselle tai vahingoittumiselle altis.

Lausunnonpyytäjän asiamies totesi vielä, että tiekuljetussopimuslain 12 §:n 2 momentti edellyttää, että rahdinkuljettajan tulee myös tarkastaa tavaran ja pakkauksen havaittavissa oleva tila ja merkitä sitä koskevat aiheelliseksi katsomansa varaumat ja niiden syyt rahtikirjaan tai jos kotimaisessa kuljetuksessa ei käytetä rahtikirjaa, rahdinkuljettajan tulee tarkastaa tavaran ja pakkauksen havaittavissa oleva tila sekä ilmoittaa lähettäjälle aiheelliseksi katsomansa varaumat.

Tässä tapauksessa rahtikirjaa ei ole ollut eikä rahdinkuljettajan edustaja ole ilmoittanut lausunnonpyytäjälle mitään varaumia kuljetuksen tai lastaamisen suhteen, päinvastoin rahdinkuljettajan paikalla olleet kaksi edustajaa ovat lausunnonpyytäjän asiaa kysyessä muiden paikalla olleiden lisäksi ilmoittaneet, että painokoneeseen ruuvattu nostokoukku, jonka toinen rahdinkuljettajan paikalla olleista edustajista vielä ruuvasi loppuun työkalun vartta käyttäen, kyllä kestää. Tällä menettelyllä rahdinkuljettaja on nimenomaisesti ottanut vastuun siitä, että koukku kestää. Rahdinkuljettajan paikalla olleet edustajat olivat kuljetusten ja nostojen ammattilaisia, toisin kuin lausunnonpyytäjä.

Lausunnonpyytäjän mukaan kuljetuksen lähtöpäässä todettiin aluksi, että koneessa ei ole nostokoukkua. Lausunnonpyytäjä oli ehdottanut kuljetusmiehille, että kone nostetaan nostoliinalla asettaen liina sen teräspalkin alta, jossa sijaitsee myös nostokoukun vastakierteet. Liinan olisi saanut helposti laitettua tämän palkin alta, koska koneessa kyseisen palkin ja siis myös nostokoukun reiän päällä oleva pelti on poistettavissa vain pois nostamalla ja palkin alla on tilaa noin 2 cm, josta nostoliina olisi voitu pujottaa. Tässä vaiheessa kuitenkin joku toi paikalle nostokoukun ja kuljetusliikkeen toinen työntekijä kiristi sen ilmoittaen edellä kerrotuin tavoin lausunnonpyytäjän kysyessä, että koukku kyllä kestää nostamisen. Nyt konetta ja nostokoukkua tutkittaessa on käynyt selväksi, että käytetyn nostokoukun kierteet ulottuvat vain noin 3 cm:n syvyyteen nostokoukun kannasta alaspäin ja painokoneen kierteet, joihin nostokoukku oli kierretty, taas alkavat vasta reilun 2 cm:n mitan alapuolelta sen tason, johon nostokoukun kanta ottaa kiinni. Tästä on johtunut, että nostokoukku on tarttunut painokoneen kierteisiin vain noin vajaan sentin matkalta. Tämä tarttuma oli riittävä kestämään painokoneen noston auton lavalle. Lavalta pois nostettaessa kierteet pettivät. On mahdollista, että asiaan vaikutti myös se, että kuljetuksen lähtöpäässä kone ja nostokoukku olivat lämpimät, mutta kuljetuksen loppupäässä ne olivat kylmät, koska kuljetus tapahtui talvella, ja voi olla, että metallin kutistuminen kylmässä on aiheuttanut nostokoukun kierteiden pettämisen tai ainakin myötävaikuttanut siihen. Kun kuljetusyrityksen työntekijä itse on ollut kiertämässä nostokoukkua koneeseen, hän ei ole voinut olla huomaamatta sitä, että nostokoukun kierteet ylettävät tarttumaan koneen kierteisiin vain muutaman, nostokoukun rikkoontuneesta kierteestä päätellen enintään kolmen, kierteen mitalta.

Nostomenetelmä oli toisenlainen kuin mitä lausunnonpyytäjä oli ehdottanut ja kuljetusyrityksen työntekijöiden valitsema tai ainakin hyväksymä.

Lausunnonpyytäjän asiamies totesi vielä, että lausunnonpyytäjä ei ole hankkinut tai tilannut nostokoukkua eikä antanut ohjeita rahdinkuljettajalle koukun kiinnittämiseksi koneeseen.

Sikäli kuin vahingon syynä arvioitaisiin olevan puutteellinen pakkaus, edellä oleva huomioon ottaen puutteellisuus on ollut tiekuljetussopimuslain 14 §:ssä tarkoitetuin tavoin ulkoisesti havaittavissa ja rahdinkuljettajan tiedossa hänen ottaessaan tavaran kuljetettavakseen eikä rahdinkuljettaja ole tehnyt siitä varaumaa. Tiekuljetussopimuslaki lähtee myös siitä, että jos muuta ei ole sovittu, rahdinkuljettajan tulee hoitaa lastaus ja jo tästäkin syystä lastauksessa tapahtuneet virheet ja laiminlyönnit kuuluvat rahdinkuljettajalle. Kuljetukseen ei ole liittynyt tiekuljetussopimuslain 29 §:ssä tarkoitettua erityistä vaaraa.

Vakuutusyhtiön mukaan kuljettaja kertoi, että hänen mennessään paikalle kone oli valmisteltu kuljetuskuntoon. Paikalla oli tällöin lähettäjä ja ikkunoita poistamassa olleet miehet. Kuljetuksen tilaaja oli hankkinut nostokoukun ja varmistanut, että sen nostolujuus oli riittävä. Ikkunamies ja kuljettaja ruuvasivat yhteistuumin nostosilmukan ja kiristivät sen tiukasti paikoilleen. Nosto oli tehtävä tästä kohdasta, jotta kone voitiin nostaa ikkuna-aukosta. Nostopiste oli painopisteen takia oikea. Kuljettajan mukaan nostoa valmisteltaessa ei tuotu esille noston voitavan tehdä suojapellin alla olevasta palkista. Suojapeltiä ei irrotettu. Lähtöpaikalla nosto onnistui normaalisti. Vahinko tapahtui purettaessa nosto­silmukan kierteiden petettyä.

Vakuutusyhtiö pyysi lausunnonpyytäjää toimittamaan asiassa lisäselvitystä ja ilmoitti käsittelevänsä asian myöhemmin uudelleen.

Lausuntopyyntö

Lausunnonpyytäjä on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiassa. Lausunnonpyytäjä katsoo, että vakuutuksenottaja on vastuussa vahingosta, koska vakuutuksenottajan edustajat ovat nimenomaisesti vahvistaneet, että koukku kestää lausunnonpyytäjän tiedustellessa nostamista varten ”ikkunamiehen” hankkiman nostokoukun kestävyydestä.

Kun koukku on kestänyt koneen noston auton lavalle, mutta petti konetta lavalta pois nostettaessa, on tietenkin mahdollista, että konetta nostettaessa auton lavalta pois tapahtui noston yhteydessä jotain, josta johtui nostettavan painokoneen ”nytkähtäminen” alaspäin siten, että siitä aiheutui nostokoukun kierteiden pettäminen.

Lausunnonpyytäjän asiamies viittaa vakuutusyhtiölle lähettämäänsä uusintakäsittelypyyntöön.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksenottajana oleva rahdinkuljettaja otti kuljetettavakseen 800 kg painavan painokoneen. Koneen lähettäjä oli valmistellut koneen kuljetuskuntoon ja rahdinkuljettajan tehtäväksi jäi ainoastaan koneen nostot ja kuljetus.

Lausunnonpyytäjä on kertonut huomanneensa kuljetuspäivän aamuna painokoneeseen kuuluvan nostokoukun puuttuvan. Painokoneen ohjekirjan mukaan koneen nostamisen tuli tapahtua kyseisen koukun avulla. Lausunnonpyytäjä oli keskustellut puuttuvasta koukusta ikkunaa irrottamaan tulleiden muuttomiesten kanssa, jolloin joku muuttomiehistä oli ehdottanut uuden koukun ostamista paikallisesta myymälästä. Yksi muuttomiehistä lähti ostamaan uutta, alkuperäistä korvaavaa koukkua.

Edellä mainittu keskustelu puuttuvasta nostokoukusta ja uuden koukun hankkimisesta tapahtui ennen vakuutuksenottajan kuljettajan saapumista paikalle. Kun kuljettaja saapui paikalle, lausunnonpyytäjä kertoi alkuperäisen nostokoukun puuttumisesta. Keskusteltaessa tilanteesta muuttomies palasi paikalle uuden nostokoukun kanssa. Samassa yhteydessä varmistettiin, että koukun kestävyys on riittävä. Lausunnonpyytäjän suostumuksella kuljettaja ja yksi muuttomiehistä ruuvasivat yhteistuumin uuden nostokoukun ja kiristivät sen paikoilleen. Paikallaolijoiden katsoessa, että koukku on tullut oikein asennetuksi, aloitettiin koneen nosto. Lastausvaihe sujui ongelmitta, mutta määränpäässä tavaran purkausvaiheessa nostokoukku antoi periksi sillä seurauksella, että painokone putosi maahan ja rikkoutui.

Vakuutusyhtiö viittaa tiekuljetussopimuslain 27 §:n 1 momenttiin ja 28 §:n 1 momenttiin ja katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole korvausvastuussa painokoneen vaurioista.

Vakuutusyhtiö katsoo, että painokoneeseen kuulunut alkuperäinen nostokoukku on ollut osa kuljetettavaa tavaraa sen ollessa suunniteltu ja tehty erityisesti kyseisen koneen käyttöä ja käsittelyä varten. Nostokoukku ei siten ole esimerkiksi nostoapuväline tai muu osa, jonka kuljetuksen tilaaja olisi kuljetustilausta tehdessään pyytänyt rahdinkuljettajaa toimittamaan.

Alkuperäisen koukun puuttuessa kuljetuksen tilaajan puolelta hankittiin tilalle uusi koukku korvaamaan alkuperäistä. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan uusi koukku on ollut samalla tavalla osa kuljetettavaa tavaraa, sillä se oli tarkoitettu painokoneeseen kuuluvan koukun tilalle. Nostokoukun kävi ostamassa muuttomies eli vakuutuksenottajayrityksestä täysin ulkopuolinen henkilö. Vakuutuksenottajan kuljettajat eivät olleet tuolloin paikalla, eivätkä voineet tietää, mitä ohjeita lausunnonpyytäjä on mahdollisesti antanut koukun ostamisesta. Lausunnonpyytäjä on painokoneen käyttäjänä tuntenut koneen rakenteen ja ominaisuudet kuljettajia paremmin. Näin ollen kuljettajilla ei ollut tilanteessa syytä epäillä heille nostamisessa käytettäväksi annetun koukun sopivuutta.

Muuttomiehen tuotua paikalle uuden nostokoukun ja sen tultua varmistetuksi, että se kestää painokoneen painon, ryhtyi kuljettaja yhdessä muuttomiehen kanssa ruuvaamaan hänelle annettua koukkua kiinni koneeseen. Lausunnonpyytäjä oli koko ajan paikalla seuraamassa uuden koukun asennusta. Nostoa valmisteltaessa ei kuljettajalle tuotu missään vaiheessa esille sitä, että nosto voitaisiin tehdä suojapellin alla olevasta palkista. Suojapeltiä ei irrotettu. Kuljettaja toimi lausunnonpyytäjän esittämän koneen ohjekirjan mukaan. Ohjekirjassa opastettiin käyttämään nimenomaan koneessa olevaa nostokoukkua konetta nostettaessa. Ottaen huomioon edellä esitetyn, ei rahdinkuljettajalta voitu edellyttää nostamista tehtävän muulla kuin ohjekirjassa esitetyllä tavalla.

Kuljettaja ja muuttomies asensivat yhteistuumin nostokoukun ja kiristivät sen tiukasti paikoilleen. Kuljettaja tarkasti, että uusi koukku sopii kierteiltään koneeseen ja se vaikutti muutoinkin silmämääräisesti arvioiden oikealta kyseiseen tarkoitukseen. Koukun oli varmistettu kestävän koneen painon ennen asennukseen ryhtymistä. Paikallaolijoiden mielestä koukku tuli hyväksytysti asennetuksi.

Kuljettaja on voinut arvioida koukun sopivuutta ainoastaan silmämääräisesti. Jälkeenpäin on todettu, etteivät koukun kierteet ulottuneet tarpeeksi syvälle painokoneen kierteisiin. Vakuutusyhtiö katsoo, että kuljettaja teki riittävän tarkastuksen koukun sopivuudesta käytettävissään olevien tietojen perusteella. Koukku oli lausunnonpyytäjän muuttomiesten hankkima. Kuljettaja ei voinut tietää, millaisen ohjeistuksen lausunnonpyytäjä oli koukun ostaneelle muuttomiehelle antanut, eikä hänellä ollut mitään syytä epäillä, etteikö tilaaja olisi hankkinut tilalle täysin alkuperäistä koukkua vastaavan koukun.

Ottaen lisäksi huomioon koukun sopivan kierteiltään koneen kierteisiin ja sen, että koukun oli varmistettu kestävän koneen painon, on kuljettaja riittävällä tavalla varmistunut koukun sopivuudesta. Kuljettaja ei voinut tilanteessa arvioida koukun lujuutta, kovuutta ja kestävyyttä muutoin kuin siten, että se silmämääräisesti oli sopivan kokoinen.

Koneen lähettäjä on valmistanut tavaran nostokuntoon. Nostokoukun toimitti lausunnonpyytäjän muuttomies. Kuljettaja on yhteistyössä paikalla olleiden muuttomiesten ja koukun asennusta valvovan lausunnonpyytäjän kanssa kiinnittänyt annetun nostokoukun annettujen ohjeiden ja parhaan taitonsa mukaan. Kuljettajalta ei voida vaatia sellaista lujuusopillista tietoa, että hän olisi voinut tapauksen olosuhteet huomioon ottaen kyseenalaistaa kyseisen nostovälineen.  Se, että koneen lastaus sujui ongelmitta, osoittaa, että itse asennustyössä ei ollut vikaa.

Rahdinkuljettajan suorittamassa lastaus- ja purkutyössä ei ole tapahtunut mitään poikkeavaa. Työ tehtiin lausunnonpyytäjän antamien ohjeiden mukaisesti. Lausunnonpyytäjän esittämä väite siitä, että kuljettaja olisi nimenomaisesti ilmoittanut koukun kestävän, jää hänen väitteekseen. Tällaisesta ilmoituksesta ei ole näyttöä vakuutuksenottajan antaman selvityksen perusteella.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei rahdinkuljettajan varauman tekemättä jättäminen sinällään johda siihen, etteikö rahdinkuljettaja voisi myöhemmin vedota lain vastuusta vapauttamisperusteisiin tavaran puutteellisuuden ilmetessä.

Nostokoukku on siis ollut osa painokonetta. Uusi koukku osoittautui kuitenkin väärän kokoiseksi. Vakuutusyhtiö katsoo edellä esitetyin perustein, että vahinko on syntynyt tavaran puutteellisen laadun takia rahdinkuljettajan toiminnasta johtumattomasta syystä. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, ettei painokoneelle aiheutuneen vahingon korvaamiselle rahdinkuljettajan tiekuljetusvakuutuksen perusteella ole perusteita.

Vakuutuksenottajan vastine

Lautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle rahdinkuljettajalle tilaisuuden antaa vastineensa asiassa.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Tiekuljetusvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutus kattaa näissä ehdoissa määrätyin rajoituksin sen vahingonkorvausvelvollisuuden, jonka alaiseksi vakuutuksenottaja voi tiekuljetussopimuslain (345/79) tai kansainvälisen CMR-yleissopimuksen perusteella kotimaassa tai kansainvälisessä kuljetuksessa joutua tavaralle tapahtuneesta katoamisesta, vähentymisestä tai tavaran vahingoittumisesta taikka luovutuksen viivästymisestä.

Tiekuljetussopimuslain 27 §:n 1 momentin mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana.

Tiekuljetussopimuslain 28 §:n 1 momentin mukaan rahdinkuljettajalla ei ole 27 §:ssä tarkoitettua vastuuta, jos hän näyttää, että katoaminen, vähentyminen, vahingoittuminen tai tavaran luovutuksen viivästyminen on johtunut lähettäjän tai vastaanottajan virheestä tai laiminlyönnistä, tämän muutoin kuin rahdinkuljettajan virheen tai laiminlyönnin johdosta antamista ohjeista, tavaran puutteellisesta laadusta tai olosuhteesta, jota rahdinkuljettaja ei ole voinut välttää ja jonka seurauksia hän ei ole voinut ehkäistä.

Vakuutuksenottajana oleva rahdinkuljettaja otti 18.1.2011 kuljetettavakseen lausunnonpyytäjän omistaman 800 kg painavan painokoneen. Kuljetuksen suorittamista varten painokone piti nostaa ikkunasta ulos ja ajoneuvon lavalle. Painokoneen ohjekirjan mukaan koneen nostamisen täytyy tapahtua keskellä koneen runkoa olevasta koukusta. Kuljetuspäivän aamuna koneeseen kuulunutta nostokoukkua ei kuitenkaan löytynyt ja paikalla ollut ikkunoiden purkamisesta huolehtinut henkilö lähti hakemaan sopivaa koukkua läheisestä liikkeestä. Kun hän palasi uuden nostokoukun kanssa paikalla oli myös rahdinkuljettajan palveluksessa oleva kuljettaja, joka ryhtyi ikkunan irrottajan kanssa kiinnittämään uutta koukkua painokoneeseen. Koukun todettiin sopivan painokoneen kierteisiin ja sen oli varmistettu kestävän koneen painon.

Painokone nostettiin ilman ongelmia auton lavalle, mutta purettaessa sitä määränpäässä alas lavalta koukun kierteet pettivät ja painokone putosi maahan vaurioituen. Myöhemmin todettiin, etteivät koukun kierteet ulottuneet tarpeeksi syvälle painokoneen kierteisiin.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella painokoneen vaurioituminen on johtunut siitä, että sen nostamiseen käytetty koukku ei ole ollut tarkoitukseen sopiva. Nostokoukku on osa kyseisen painokoneen varusteista, samoin alkuperäisen tilalle hankittu uusi nostokoukku on osa painokoneen varusteita. Rahdinkuljettaja ei ole toimittanut uutta nostokoukkua kuljetusta varten ja uutta koukkua oli lähdetty noutamaan jo ennen kuin kuljettaja oli saapunut tavaran lähtöpaikalle. Kuljettaja on avustanut uuden koukun kiinnittämisessä, mutta hänellä ei voinut olla tietoa siitä, kenen aloitteesta ja millaisin ohjein uusi koukku oli hankittu. Uuden koukun on ennen asennusta varmistettu kestävän painokoneen painon ja se on sopinut painokoneen kierteisiin. Kuljettajalla on ollut perusteltua syytä olettaa, että uusi koukku on painokoneen alkuperäistä koukkua vastaava ja riittävän turvallinen koneen nostoa varten. Silmämääräisesti arvioituna koukku sopi painokoneeseen.

Edellä todetun perusteella lautakunta katsoo, että vahinko on aiheutunut tavaran (painokoneen) osan eli nostokoukun puutteellisesta laadusta. Tämän vuoksi rahdinkuljettaja on tiekuljetussopimuslain 28 §:n perusteella vastuusta vapaa eikä vahinkoa myöskään korvata tiekuljetusvakuutuksen perusteella.

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä asianmukaisena eikä suosita päätöksen muuttamista.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Norio-Timonen ja Rusanen. Sihteerinä toimi Haapasaari.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA