Tapahtumatiedot
Huvilarakennuksen (rv. 1995) ulkoseinässä olevassa sähkötaulussa oli 25 ampeerin sulakkeen tilalla 16 ampeerin sulake. Rakennuksessa ei ollut käyty 28.12.2015 – 17.4.2016 välisenä aikana. Sulake oli palanut ja pesutilojen lattialämmitys sekä seinäpatteri olivat kylmenneet ja suihkusekoittaja oli rikkoutunut. Pesutilan lattialle oli tippunut vettä arviolta 40 kuutiota. Lattiakaivo ei ollut vetänyt kaikkea valunutta vettä. Vahinko oli havaittu 18.4.2016, kun mökillä oli käyty ensimmäisen kerran vuoden 2016 aikana. Sulakkeen vaihtamisen jälkeen kaikki rakennuksen laitteet ovat toiminteet moitteetta.
Vakuutusyhtiö on 26.4.2016 antamassaan korvauspäätöksessä katsonut, että vahinko on ollut seurausta vääränlaisen sulakkeen käyttämisestä. Koska kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle käyttövirheestä, vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei se voi korvata vahinkoa.
Vakuutuksenottajan uudelleenkäsittelypyynnön johdosta vakuutusyhtiö on 1.6.2016 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei ole esitetty perusteita suosittaa korvauspäätöksen muuttamista.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingosta aiheutuneet kulut. Vahinkokohteen alkuperäiseen kuntoon saattamisesta on aiheutunut yhteensä noin 16.000 euron suuruiset purku- ja kuivaus- sekä korjauskustannukset.
Vakuutuksenottaja katsoo, että sulakekaappi ei ole käyttöesine, eikä sitä käytetä säännöllisesti. Aikaisempina vuosina ei ole ilmennyt mitään ongelmia. Lisäksi hän toteaa, että vahinko ei välttämättä johdu sulakkeesta, vaan kyse voi olla lämpölaitteen oikosulusta. Tästä on vakuutuksenottajan ilmoituksen mukaan konsultoitu sähköalan ammattilaisia. Vakuutuksenottajan mielestä on erittäin huono ja väärä peruste evätä korvaus väärään sulakkeeseen vedoten.
Vakuutuksenottaja on vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lisäselvityksessä todennut, että perheenjäsenen vakavan sairauden vuoksi mökillä ei ollut käyty ennen huhtikuuta 2016, vaikka mökki on tavallisesti ollut ympärivuotisessa käytössä. Pääsulkuventtiiliä ja käyttövesipumppua ei oltu suljettu, koska tarkoitus oli käydä säännöllisesti mökillä. Lisäksi vakuutuksenottaja kertoo, että kovia pakkasia ei ole ollut alkuvuoden 2016 aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmalämpötila oli esimerkiksi tammikuussa 2016 ollut –14oC.
Vakuutuksenottaja katsoo, että mikään ei todista, että vahinko aiheutui väärästä sulakkeesta. Sulake voi palaa ilman havaittavaa syytä. Vahingon aiheuttajaa ei pysty osoittamaan, eikä kyse ole käyttöesineestä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo kaikkien saatavilla olevien tietojen viittaavan vahvasti siihen, että lattialämmityksen ja patterin toimimattomuus on aiheutunut liian pienestä sulakkeesta, joka ei ole kestänyt pakkasten aiheuttamaa kuormitusta. Sulakkeen vaihtamisen jälkeen kaikki laitteet ovat toimineet moitteetta, joten niissä ei ole ollut vikaa. Koska sähkökaappiin oli vaihdettu liian pieni sulake, kyse on ollut työ- tai käyttövirheestä, jota kotivakuutus ei korvaa. Vahingossa ei ollut kyse sähkölaitteiden välittömästä rikkoutumisesta. Vakuutusyhtiö pitää oikosulun mahdollisuutta näissä olosuhteissa erittäin epätodennäköisenä.
Vahinkoa ei korvata kotivakuutuksesta myöskään sen vuoksi, että jäätymisestä tai homehtumisesta aiheutuvat vahingot on rajoitusehdoilla rajattu pois korvauspiiristä. Vielä vakuutusyhtiö toteaa, että kiinteistö on ollut koko talven ilman valvontaa. Pääsulkua ei ole suljettu, mikä on suurentanut vesivahinkoa veden valuessa suihkusekoittajasta pitkän aikaa.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 21.4.2016 päivätty vahinkotarkastusraportti, johon on sisältynyt muun muassa valokuva sähkötaulusta. Raportissa mainitaan, että 25A sulakkeen tilalle oli laitettu 16A sulake ja todennäköisesti kovalla rasituksella talvella sulake on rikkoutunut ja huonetila kylmentynyt.
Osapuolet ovat olleet erimielisiä vahinkoajankohtana vallinneesta pakkasesta. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta on selvittänyt tammikuun 2016 keskilämpötiloja Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan. Vahinkopaikkakunnasta 60 kilometrin päässä olevalla mittausasemalla on keskilämpötila ollut tammikuussa 2016 –14oC ja vuonna 2015 –6,5oC. Tilaston mukaan keskilämpötilan poikkeama vuosien 1981-2010 tammikuun keskilämpötiloista on tuolla paikkakunnalla ollut -6,7oC.
AccuWeather-sivuston (www.accuweather.com) mukaan vahinkopaikkakunnalla on tammikuussa 2016 ollut ainakin 4.-8.1.2016 ja 15.-22.1.2016 pakkasta yli -25oC.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Kysymys siitä, voidaanko asiassa soveltaa omaisuuden käyttövirhettä koskevaa rajoitusehtoa.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kodin omaisuusvakuutusehtojen (OMA 200.12) Vakuutusturvat-kohdan mukaan
- kohta 3.1: vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.
- Kohta 3.6 (LVI-laiteturva) LVI-laiteturvasta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai –putkiston välitön rikkoutuminen
- kohta 3.7 (Sähkölaiteturva) Sähkölaiteturvasta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman sähköilmiön (oikosulku, maasulku tai ylijännite) aiheuttama sähkölaitteen välitön rikkoutuminen.
Kodin omaisuusvakuutusehtojen (OMA 200.12) Vakuutusturvien yleiset rajoitukset –kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle käsittely-, käyttö-, työ- tai rakennusvirheestä.
Asian arviointi
Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.
Turvatekniikan keskuksen julkaiseman Kodin sähköturvallisuusoppaan mukaan sulake saattaa palaa ilman havaittavaa syytä esimerkiksi vanhuuttaan tai sähkömoottorin suuren käynnistysvirran vuoksi. Jos saatavilla ei ole oikeankokoista sulaketta, tilalle voi panna pienemmän sulakkeen kuin varokepesään on tarkoitettu. Tällöin sulakkeen tehonkesto on kuitenkin pienempi ja sulake on syytä korvata oikeankokoisella mahdollisimman pian.
Vakuutuslautakunta toteaa, että sulakkeen palamisen voi aiheuttaa myös sähkölaitteessa tai sähköjohdoissa oleva vika. Asiakirjoista ilmenee kuitenkin, että tällaisia vikoja ei ole havaittu, vaan sähkölaitteet ovat toimineet normaalisti, kun sähkötauluun on laitettu uusi, oikeankokoinen sulake.
Käytettävissä olevista asiakirjoista ei selviä, kuinka pitkään liian pieni sulake on ollut sähkötaulussa. Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, ettei kukaan rakennuksen omistajista ollut vaihtanut sähkötauluun sulaketta ainakaan sinä aikana, kun rakennus vuoden 2009 jälkeen on ollut heidän omistuksessaan.
Vahinkotarkastusraportissa vahingon todennäköisenä aiheuttajana on pidetty sitä, että tammikuussa 2016 kovien pakkasten aikana kovalla rasituksella ollut sulake on rikkoutunut, jolloin pesutilojen lattialämmitys ja seinäpatteri ovat kylmenneet. Raportin mukaan suihkusekoittaja on rikkoutunut jäätymisen johdosta.
Vahinkotarkastusraportin ja ilman lämpötiloista saamansa selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että tammikuussa 2016 paikkakunnalla vallinneiden pakkasten aikana liian pieni sulake on ylikuormituksen johdosta palanut. Tämä on aiheuttanut rakennuksen kylmenemisen ja suihkusekoittajan rikkoutumisen sekä veden valumisen lattialle.
Vakuutuslautakunta toteaa, että sähkötauluun voi oikeankokoisen sulakkeen tilalle tilapäisesti panna pienemmän sulakkeen kuin mikä on tarkoitettu varokepesään. Tehonkesto on tällöin kuitenkin pienempi ja sulake pitää korvata oikeankokoisella mahdollisimman pian. Koska liian pientä sulaketta ei ole ennen vahingon toteamista vaihdettu oikeankokoiseen sulakkeeseen, kyse on vakuutusehtojen tarkoittamasta omaisuuden käyttövirheestä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäyspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita sen muuttamista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vuori