Haku

VKL 253/16

Tulosta

Asianumero: VKL 253/16 (2017)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 20.03.2017

Henkilövahinko ja esinevahinko. Koiranpurema. Syy-yhteys. Työkyvyttömyys. Ansionmenetyksen määrä. Tilapäinen haitta.

Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt P.S. (s. 1950) joutui koirien puremaksi 7.11.2014 vierailleessaan tuttavansa luona. Tuttavan molemmat koirat pääsivät puremaan P.S:ta seurauksin, että P.S:n reisiin tuli suuria puremajälkiä, hänen vaatteensa ja mukana ollut irtain vaurioitui sekä myöhemmin hänelle kehittyi traumaperäinen stressireaktio. Korvausta koirien aiheuttamista vahingoista haettiin koirien omistajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi kysymyksessä olevan vastuuvakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman. Vakuutusyhtiö korvasi P.S:Ile vastuuvakuutuksesta vahingon johdosta aiheutuneita hoitokuluja 8.11.2014 poliklinikkakäynnin, lääkärinkäynnit 11.11. — 12.11.2014, psykoterapiakäynnit 25.11.2014 ja 9.12.2014, EDMR-terapian hoitokulut 950 euroa, lääkekuluja, matka- ja pysäköintikuluja sekä korvausta tilapäisestä haitasta 500 euroa. Tämän lisäksi yhtiö on korvannut P.S:Ile erinäisiä muita kuluja sekä korvausta esinevahingoista.

Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään myös, että P.S. oli vahinkotapahtuman johdosta työkyvytön 31.12.2014 asti. Yhtiö katsoo kuitenkin, että vastuuvakuutuksen perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus perustuu yrittäjän henkilökohtaisiin verotietoihin ja yrityksen tilipäätöstietoihin. Yhtiö toteaa P.S:n vuosien 2010 — 2014 verotietojen mukaan P.S:Ila on ollut ainoastaan eläketuloja eikä lainkaan ansiotuloja. Lisäksi yhtiö toteaa, että S Oy:n toiminta on tuottanut tappiota vuosina 2013 ja 2014 ja tilikauden 2012 voitto oli 965,40 euroa. Näillä perusteilla yhtiö katsoo, ettei voida katsoa näytetyn, että P.S:Ile olisi aiheutunut ansionmenetystä 7.11.2014 vahinkotapahtuman johdosta.

Asiakkaan valitus

P.S. oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan P.S. selostaa seikkaperäisesti tapahtumien kulun ja listaa kärsimänsä henkilö- ja esinevahingot. Lisäksi P.S. vaatii korvausta vahinkotapahtuman aiheuttamasta ansionmenetyksestä sekä sellaisten yritysten menetetystä liikevaihdosta, joissa P.S. on ollut mukana toiminnassa. Valituksessaan P.S. on esittänyt, että hänen työpanoksensa on yrityksissä S Oy ja J Oy ollut yhteensä noin 70 — 94 työtuntia per viikko.

Työkyvyttömyyden syyksi P.S. kertoo muun muassa koiranpuremasta aiheutuneen posttraumaattisen stressin sekä voimakkaan koirapelon, joiden molempien hoitamiseksi P.S. on tarvinnut runsaasti terapiaa ja kuntoutusta sekä ammattilaisen kanssa että itsenäisesti.

P.S. viittaa häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin ja vaatii työkyvyttömyyden korvaamista ensinnäkin 7.11.2014 — 28.2.2015 väliseltä ajalta. Lisäksi hän viittaa tilinpäätöksiin perustuviin vertailulaskelmiin S Oy ja J Oy:n liikevaihdosta ja liikevoitosta vuodesta 2012 vuoteen 2015, joista ilmenee selkeästi P.S:n kärsimän vahingon vaikutus yritysten tuottavuuteen. Laskelmien perusteella P.S. on esittänyt menetyksen määräksi ilman kumulatiivisia kertymiä yhteensä 81.552 euroa. P.S:n näkemyksen mukaan esitettyä korvausvaatimusta ei ole suoranaisesti pidettävä yritykselle aiheutuneena tappiona, vaan kysymys on nimenomaan siitä tulosta, joka häneltä jäi yrittäjänä saamatta. P.S. korostaa, että vaikka hän ei yrityksistä nosta varsinaista ansiotuloa, ei se merkitse sitä, etteikö hän tosiasiallisesti ole menettänyt tuloja, joita olisi mahdollisesti suoritettu muussa muodossa kuin varsinaisena ansiotulona.

P.S. katsookin, että koska kysymyksessä on pienyritys, tulisi ansionmenetystä määritettäessä muitakin työskentelystrategioita kuin palkkasuhde. P.S. mainitsee esimerkkinä erilaiset provisiot sekä rahasto- ja osinkojärjestelyt.

Lopuksi P.S. katsoo hänelle suoritetun tilapäisen haitan korvauksen olevan liian alhainen. P.S. vaatii korvausta yhteensä 3.200 euroa, joka koostuu kivun ja säryn korvauksesta 2.500 euroa sekä menetetyistä patjoista ja petauspatjoista ja muista petivaatteista 700 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Yhtiö katsoo edelleen, että asiassa annettu korvauspäätös on sekä vakuutusehtojen että vakiintuneen korvauskäytännön mukainen.

Vastineessa todetaan ensinnäkin, että asiassa on suoritettu P.S:Ile korvaus kaikista hänen vaatimistaan hoitokuluista. Yhtiö katsoo hoitokulukorvausten osalta asian olevan riidaton.

Ansionmenetyksen ja työkyvyttömyyden suhteen yhtiö toteaa edelleen, että asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että P.S:Ila olisi jäänyt saamatta henkilökohtaisia ansiotuloja vahingon seurauksena. Niin ikään yhtiö katsoo, että käytössä olevien selvitysten perusteella ei voida katsoa,että S Oy:n ja J Oy:n mahdollinen tappiollinen toiminta olisi syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan, vaan kysymyksessä ovat olleet pidemmän aikavälin syyt. J Oy:n vuoden 2014 toimintakertomuksessa on nimenomaisesti mainittu, että tilanteen syynä on ollut yleinen markkinatilanne.

Vastineen mukaan P.S:Ile vahinkotapahtuman johdosta maksettua tilapäistä haittaa on myös pidettävä vakiintuneen korvauskäytännön mukaisena. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa P.S:sta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen.

Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, ettei tapauksessa ole vielä vaadittu korvausta pysyvästä haitasta. Tältä osin yhtiö pyytää P.S:sta toimittamaan sellaisen riittävän selvityksen, jonka perusteella haittaa on mahdollista arvioida. Kosmeettisen haitan osalta tällaisena on pidettävä muun muassa sellaiset viimeaikaiset kuvat, joista arpien pysyvyys ja ulkonäkö on arvioitavissa.

Vastineen mukaan P.S:Ile on maksettu riittävä korvaus myös esinevahingosta. Patjojen ja petivaatteiden puhdistamiskulut eivät ole vakuutusyhtiön mukaan suoranaista seurausta 7.11.2014 henkilövahingosta. Mikäli lautakunta katsoisi, että näitä kuluja on pidettävä vastuuvakuutuksesta korvattavina, niin siinä tapauksessa yhtiö katsoo vahingon rajoittuvan vaaditun 700 euron sijaan 100 euroon tarkemman selvityksen puuttuessa.

Edellä selostetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo, ettei sen antamaa päätöstä ole aihetta muuttaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys siitä, kuinka pitkältä ajalta ja miltä osin P.S:n vammat ovat syy-yhteydessä 7.11.2014 sattuneeseen vahinkotapahtumaan. Lisäksi tapauksessa on kysymys tilapäisen haitan määrästä ja korvattavasta esinevahingosta. Lisäksi asiassa on riitaa P.S:Ile maksettavan ansiomenetyskorvauksen määrästä ja työkyvyttömyyden kestoajasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahingonkärsineen ikä.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan toisella aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän näyttää tämän riittävän vakuuttavasti, on vakuutuksenantaja puolestaan velvollinen osoittamaan, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on korvannut P.S:n hoitokuluja 24.8.2015 asti ja työkyvyttömyyden on katsottu olevan syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan 31.12.2014 asti. Lautakunnan näkemyksen mukaan P.S:n hoitokulut on korvattu näin ollen hänen vaatimuksensa mukaisesti. Työkyvyttömyyden korvaamista P.S. on kuitenkin vaatinut aina 28.2.2015 asti. Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan B-lausuntoon 9.1.2015, jonka mukaan P.S:tä on pidettävä työkyvyttömänä 28.2.2015 asti. Lausunnossa todetaan P.S:n kärsivän traumaperäisestä stressihäiriöstä, joka aiheuttaa hänelle masennusta ja ahdistuneisuutta. Lausunnossa todetaan vielä erikseen, ettei P.S:Ilä ole mitään psykiatrista taustaa vahinkotapahtumaa edeltävältä ajalta. Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen P.S:n olleen työkyvytön B-lausunnosta ilmenevin tavoin 28.2.2015 asti.

Arvioidessaan vamman vahingonkärsijälle aiheuttamaa kipua ja särkyä sekä muuta tilapäistä haittaa lautakunta on käyttänyt apunaan liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita sekä henkilöasiain neuvottelukunnan suosituksia, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja ja suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Vakuutusyhtiö on arvioinut korvauksen sijoittuvan luokan 2 alakolmannekseen siten, että korvauksen määräksi on arvioitu 500 euroa. P.S:n näkemyksen mukaan asianmukainen korvaus tilapäisestä haitasta olisi 2.500 euroa. Normien mukaiset korvaukset ovat 2 luokassa 200-1200 euroa. Liikennevahinkolautakunnan normien mukaan lieviä vammoja ovat muun muassa ruhjevamma, yksinkertainen luunmurtuma tai nivelen sijoiltaanmeno, joka paranee normaalissa odotetussa ajassa eikä vaadi leikkaushoitoa. Lieville vammoille on ominaista, että ne eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa, eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon, toiminnallinen toipuminen vaatii enintään kaksi kuukautta ja että vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun E-lausunnon 1.12.2014 mukaan P.S:n fyysiset vammat ovat parantuneet hyvin ja arvet ovat siistit. Näin ollen lautakunta katsoo korvauksen P.S:Ile aiheutuneesta tilapäisestä fyysisestä haitasta olevan asianmukainen. Lausunnossa todetaan kuitenkin, että P.S:Ile on jäänyt vahinkotapahtuman seurauksena vahvat pelkotilat, joiden hoitoon on suunnitteilla EMDR-terapia. B-lausunnossa 9.1.2015 P.S:Ile on asetettu diagnoosiksi 'Traumaperäinen stressihäiriö'. Lausunnossa todetaan muun muassa P.S:n oirekuvassa jatkuva väsymys, uupumus, huono keskittymiskyky, painajaisia ja huonot unet. Pelkotila kuvataan jatkuvaksi. Asiakirjojen mukaan P.S. on käynyt psykiatrin vastaanotolla ja terapiassa 24.8.2015 asti, eli noin yhdeksän kuukauden ajan tapaturman jälkeen.

Ottaen huomioon edellä selostettu, lautakunta katsoo P.S:n olevan oikeutettu korvaukseen myös tilapäisestä psyykkisestä haitasta. Vakuutuslautakunta katsoo, että käytettävissä olevilla asiakirjatiedoilla arvioitu tilapäinen psyykkinen haitta vastaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden keskimmäisen kategorian keskikolmannesta (lievä psyykkinen haitta). Normiston mukaan lievä psyykkinen haitta katsotaan syntyneeksi silloin, kun vahinkoa kärsinyt on tarvinnut säännöllisen, tiiviin, enintään 12 kuukauden psykiatrisen hoitosuhteen tai tarvinnut pitkäkestoisen, kuitenkin enintään 12 kuukauden lääkehoidon ja toiminnallinen toipuminen on kestänyt enintään 12 kuukautta. Kategorian asteikko on vuonna 500-3.800 euroa. Lisäksi lautakunta viittaa Henkilöasiain neuvottelukunnan suosituksiin, joiden kohdassa 13.2 on traumaperäinen stressihäiriöstä katsottu asianmukaiseksi tilapäisen haitan korvaukseksi 1.500 — 8.000 euroa.

Huomioon ottaen lautakunnalla käytettävissä oleva lääketieteellinen selvitys, lautakunta arvioi asianmukaiseksi korvaukseksi tilapäisestä psyykkisestä haitasta 2.500 euroa. Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan fyysisten vammojen perusteella suoritettava tilapäisen haitan korvaus ja psyykkisten vammojen perusteella suoritettava ohimenevän tilapäisen haitan korvaus lasketaan yhteen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain lähtökohtana on ansionmenetyksen korvaaminen täyden korvauksen periaatteen mukaisesti. Vahinkoa kärsinyt on saatettava taloudellisesti samaan asemaan, jossa hän olisi, jollei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi saanut, jollei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Arviointi on tapauskohtaista. Yleensä arvioinnin lähtökohtana on se ansiotulo, jota vahinkoa kärsinyt on välittömästi ennen vahinkotapahtumaa saanut. Tästä arvioidusta menetyksestä vähennetään ne tulot, jotka vahingonkärsinyt saa vahingosta huolimatta. Ansionmenetystä vaativan tulee esittää selvitys kärsimänsä ansionmenetyksen määrästä.

Yrittäjän ja ammatinharjoittajan ansionmenetyksen määritteleminen on usein hankalaa, erityisesti, jos hänen tulonsa vaihtelevat huomattavasti vuosittain. Mikäli vahingonkärsinyt voi esittää selvityksen menetetyistä työtilaisuuksista, tätä selvitystä voidaan pitää lähtökohtana ansionmenetystä arvioitaessa.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa P.S. on vaatinut yhteensä 81.552 euroa korvausta ansionmenetyksestä, joka on aiheutunut hänelle sitä kautta, että niiden yritysten liikevaihto on laskenut, joissa hänen työpanoksensa olisi ollut merkittävä. Näkemyksensä tueksi P.S. viittaa esittämiinsä laskelmiin sekä yritysten tilintarkastuskertomuksiin ja tuloslaskelmiin. Vakuutuslautakunta toteaa, että sille esitetyn selvityksen mukaan P.S. on vuodesta 2010 saanut ainoastaan eläketuloa, joka on pysynyt ennallaan myös vahinkotapahtuman jälkeen. Niin ikään Vakuutuslautakunta toteaa, että P.S:n esittämiä vaihtoehtoisia ansaintamalleja ei voida ottaa huomioon ansionmenetystä määritettäessä, etenkään ellei vahingonkärsinyt pysty esittämään tästä selvitystä. Pelkästään yrityksen tuloksen laskemista ei voida pitää tällaisena selvityksenä.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, ettei yksinomaan yritykselle aiheutunut vahinko ole henkilövahingon perusteella korvattavaa vahinkoa. Tässä tapauksessa on myös asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut todettavissa, että molempien yritysten osalta toiminta on ollut tappiollista jo ennen vahinkotapahtumaa. Lisäksi tilinpäätöskertomuksissa on yritysten taloudellinen tilanne selitetty pääasiallisesti yleisillä suhdannetilanteilla. P.S. ei ollut nostanut palkkaa yrityksistä myöskään ennen vahinkoa. Näin ollen lautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että P.S:Ile olisi aiheutunut 7.11.2014 vahinkotapahtuman johdosta ansionmenetystä.

P.S. on vaatinut myös korvausta patjojen ja petivaatteiden turmeltumisesta yhteensä 700 euroa. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sille toimitetusta selvityksestä ilmene, mihin korvausvaatimus perustuu. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole selvitetty riittävällä tavalla patjojen turmeltumisen olevan seurausta korvattavasta vastuuvahingosta.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa yhtiötä korvaamaan P.S:Ile tilapäisestä haitasta yhteensä 3.000 euroa, josta voidaan vähentää jo suoritettu 500 euroa. Muilta osin Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvauksia maksettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Hirviniemi
Korpiola
Rusanen
Toimi

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia