Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan vuonna 1971 rakennetussa omakotitalossa havaittiin 9.2.2015 työhuoneen ulkoseinän puoleisessa seinässä kosteutta, joka nousi lattian rajasta ylöspäin. Korvausta korjauskuluista ja asumisen keskeytymisestä oli haettu kotivakuutuksesta.

Vahingon syyksi paljastui haljennut liitos viemärin ja wc:n altaan poistoputken välillä. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 23.4.2015 päivätyllä korvauspäätöksellä asennusvirhettä koskevan rajoitusehtokohdan perusteella, koska vakuutusyhtiön mukaan vuotanutta liitosta ei ollut tiivistetty asianmukaisesti. Vakuutusyhtiö oli suorittanut korvausta keväällä 2012 pääviemäriputken tukkeutumisesta aiheutuneesta tulvimisvahingosta. Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta myös syksyllä 2012 sattuneesta keittiön allaskaapin vahingosta. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen, koska vahinkokartoitusraportin mukaan käyttövesiputken vuoto johtui löystyneestä helmiliitoksesta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottajan mukaan vahinko on johtunut wc:n allaskaapin viemäriputken ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä rikkoutumisesta. Vakuutuksenottajan mukaan vaurioon vaikutti myös aikaisempi viemärivahinko, jonka korjaus oli vakuutuksenottajan mukaan jätetty kesken. Vakuutuksenottajan mukaan vahinkokartoituksen yhteydessä tehty lattian purkaminen katkaisemalla lattialaudoituksen alapuoliset juoksut on aiheuttanut lisäkustannuksia korjaustöihin. Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta vuotovahingon korjauskulujen lisäksi sijaisasunnon vuokrakuluista ja vuokra-asunnossa asumisesta aiheutuneista ylimääräisistä matkakustannuksista kouluun ja töihin.

Vakuutuksenottaja on lausunut 2.8.2015 päivätyssä lisävastineessaan, että wc:n viemärin vuoto korvattiin vuonna 2012, jolloin viemärissä ei todettu olevan rakennusvirhettä ja vakuutuksenottaja ihmettelee, miten viemärin liitos voi nyt olla rakennusvirhe.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 16.7.2015 päivätyssä vastineessaan, että uusimman tarkastustiedon mukaan wc:n altaan poistoputken ja viemärin välillä ei ole ollut muhviliitosta vaikka se on siltä voinut aluksi näyttääkin, eikä siinä ollut käytetty putkiyhdettä, vaan erikokoiset putket oli työnnetty toistensa sisään ja liitosta oli tiivistetty yläreunastaan silikonilla tai vastaavalla. Tämä ei kuitenkaan ole rakentamismääräysten tai hyvän rakentamistavan mukaan asianmukainen liitos. Ylempään putkeen vaikuttavat mekaaniset voimat välittyvät suoraan alempaan putkeen, koska välissä ei ole vaadittavaa putkiyhdettä tai muhvia tasaamassa kuormitusta, jolloin alempi putki on vähitellen haljennut. Jos vesi on vuotanut rakenteisiin tämän putken halkeamasta, sitä on voinut tapahtua jo pidemmän aikaa.

Rakennusajankohdan hyvää rakentamistapaa kuvaa Suomen kunnallisteknillisen yhdistyksen julkaisu ”Rakennusten vesijohdot ja viemärit” vuodelta 1969. Julkaisen mukaan viemäreinä käytettävien putkien tulee olla mm. vedenpitäviä sekä mitoiltaan ja laadultaan yhdenmukaisia. PVC-viemärien asennuksissa saa käyttää vain hyväksyttyjä tehdasvalmisteisia putkia, putkiyhteitä sekä liitosaineita ja -tarvikkeita. Liitosaineita ovat PVC-liimat ja -liukuaineet, kylmäkitit jne. ja liitostarvikkeita o-renkaat, kumitiivisteet ja vastaavat. PVC-muoviputken tiivistämiseen hyväksyttyjä vaihtoehtoja ovat erikoismuoviliima tai erikoiskumista valmistettu o-rengas. Kahta muoviputkea yhteen liitettäessä käytetään muhviliitosta.

Viemäriputkien liittäminen toisiinsa ilman muhvia tai kahden mitoiltaan yhteen sopimattoman viemäriputken liitoksen paikkaaminen ilmastointiteipillä ei kumpikaan ole hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu. Silikoni ei ole asianmukainen tiivistys- tai liitosaine putkistoille, koska vaikka se on pintamateriaaleille käytettynä hyvin muokkautuvaa ja kosteutta eristävää, sen pitkäaikaiskesto ei ole riittävää sen käyttämiseksi pysyvissä rakenteissa. Silikonisauma-aineen on todettu menettävän tartunnan alustaan aikaa myöten. Yleistä on, että sauma-aine näyttää olevan kiinni alustassaan, vaikka todellisuudessa se on irronnut. Silikonin käyttämistä rakenneosien tiivistämiseen on pidetty rakennusvirheenä esimerkiksi Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä.

Vakuutuksenottaja kertoo itse korjanneensa vuonna 2012 löysän liitoksen aiheuttaman vuotovahingon vaurioita, joita vakuutus ei korvannut. Jos tämä korjaustyö on tehty siten, että rakenteet eivät sen jälkeen vastaa rakentamismääräyksiä, vakuutusyhtiö ei ole työn laadusta vastuussa. Vakuutusyhtiö ei myöskään vastaa siitä, että huonosti tehdystä korjaustyöstä aiheutuu seurannaisvahinkoa. Vahinkojen tarkastus on tehty normaalia tarkastuskäytäntöä noudattaen.

Vahingon syyn riittävän tarkka selvittäminen on ollut tässä tapauksessa välttämätöntä korvattavuuden arvioimiseksi ja vakuutusyhtiö on tehnyt korvauspäätökset heti, kun tarpeelliset tiedot on saatu. Mitään tarpeetonta viivytystä asiassa ei ole osoitettu. Vakuutusyhtiö katsoo jääneen näyttämättä, että rakennuksesta uusimman vuotovahingon korjauksen yhteydessä löytyneet kosteusvauriot olisivat suoranaisesti seurausta aiemmin tapahtuneesta vahingosta tai jostakin uudesta vuotovahingosta. Myöskään ei ole osoitettu, että nyt tehdyt kosteushavainnot olisivat puutteellisesti tehdyn vahinkotarkastamisen seurausta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vuotovahinko korvattava vakuutustapahtuma ja oliko vakuutusyhtiö antanut korvauspäätöksen vakuutussopimuslaissa edellytetyssä määräajassa. Asiassa on kyse myös sen arvioimisesta, oliko vahinkotarkastus ja vahingon korjaus vuonna 2012 suoritettu asianmukaisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vakuutusehtojen kohdan 21.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutusehtojen kohdan 21.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle aiheutuu huollon laiminlyönnistä, valmistus¬ tai aineviasta, työ¬, asennus­ tai käyttövirheestä.

Kohdan 21.2.2 vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- ja käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon tai kunnossapidon laiminlyönnistä.

Kohdan 21.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutusehtojen kohdan 20.6.2 (Asumisen keskeytyminen) mukaan suoranaisen korvattavan esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset ja välttämättömät lisäkustannukset, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen johdosta, että vakinaista asuntoa ei voida kokonaan tai osaksi käyttää rakennukseen tai vakuutettuun irtaimistoon kohdistuneen esinevakuutuksesta korvattavissa olevan vahingon vuoksi.

Asumisen keskeytymiskuluja ei kuitenkaan korvata, jos kyseessä on valmistus-, aine-, suunnittelu-, rakennus- tai perustusvirheitä korvaava esinevakuutus.

Asumisen keskeytymiskulut korvataan vain, jos vakinaisen asunnon käyttäminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta haittaa asumiselle. Korvattavia lisäkustannuksia ovat ylimääräiset asunnon ja varastoinnin vuokrauskustannukset sekä irtaimiston siirtoon liittyvät kuljetuskustannukset.

Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon todelliset kustannukset, joista vähennetään säästyneet asumiskustannukset. Asumisen keskeytymisestä aiheutuvia lisäkustannuksia korvataan enintään 3 500 euroon asti kuukausittain. Korvaus maksetaan enintään 12 kuukauden ajalta. Asumisen keskeytymisestä aiheutuvien lisäkustannusten omavastuu 6 kuukauden jälkeen on 20 prosenttia. Lisäkustannukset korvataan, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Asian arviointi

Vuonna 2015 havaittu vahinko ja siihen liittyvät vaatimukset

Vakuutusyhtiö on kertonut 23.4.2015 päivätyssä korvauspäätöksessä, että wc:n altaalle tulevan muovisen viemäriputken sisälle työnnetty toinen putki oli rasittanut putkea siten, että se oli haljennut. Liitosta oli vakuutusyhtiön mukaan tiivistetty silikonilla tai vastaavalla aineella. Tarkastuksessa havaittiin myös viitteitä siitä, että keittiön altaalle tulevan viemärin liitos oli vuotanut aikaisemmin. Putkiyhteen ja viemärin liitos oli väljä ja se oli tiivistetty käyttäen ilmastointiteippiä.

16.4.2015 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan ulkoseinän alajuoksussa ei havaittu 14.4.2015 lahovaurioita, mikä viittaa siihen, ettei vahinko johdu ulkopuolisista vesistä vaan vuotovahingosta. Raportin mukaan wc:n pesualtaan viemäriputki oli haljennut muhvin kohdalta. Vahinkokartoitusraportissa oli kuvia muhvista. Viemärin todettiin olevan tukossa wc:n ja keittiön välissä.

Vakuutusyhtiön mukaan wc:n altaan poistoputken ja viemärin välillä ei ollut muhviliitosta, vaan liitos oli tehty rakennusmääräysten vastaisesti yhdistämällä kaksi muoviputkea toisiinsa silikonilla tai vastaavalla aineella. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei käytettävissä olevasta vahinkokartoitusraportista käy ilmi, että liitos olisi tehty vakuutusyhtiön kuvaamalla tavalla yhdistämällä putkiliitos silikonilla. Vahinkokartoitusraportista ilmenee sen sijaan, että kyseessä oli muhviliitos, joka on sallittu liitostapa. Vahinkokartoitusraportin mukaan vahinko johtui viemärinputken halkeamisesta muhviliitoksesta. Viemärin wc:n ja keittiön välissä todettiin olevan myös tukossa. Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, ja näin ollen kyseessä on korvattava vakuutustapahtuma.

Vuoden 2015 vahingon yhteydessä tehdyn vahinkokartoituksen aiheuttama lisävahinko

Vakuutuksenottajan mukaan vahinkokartoituksen yhteydessä tehty lattian purkaminen katkaisemalla lattialaudoituksen alapuoliset juoksut on aiheuttanut lisäkustannuksia korjaustöihin. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutuksenottaja ollut esittänyt selvitystä lisävahingon määrästä. Vakuutuslautakunta katsoo, että lisävahingon osuus sisältyy tässä tapauksessa vuotovahingon korjauskuluihin, joista vakuutusyhtiöllä on korvausvastuu vakuutusehtojen perusteella.

Vakuutusyhtiön vastuu vuonna 2012 suoritetuista korjaustoimista

Vakuutusyhtiö oli suorittanut korvausta keväällä 2012 pääviemäriputken tukkeutumisesta aiheutuneesta tulvimisvahingosta. Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta myös syksyllä 2012 sattuneesta keittiön allaskaapin vahingosta. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen, koska vahinkokartoitusraportin mukaan käyttövesiputken vuoto johtui löystyneestä helmiliitoksesta.

Vakuutusyhtiön korjaustöitä koskevan sopimusperusteisen vastuun osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutettu toimii lähtökohtaisesti korjaustyön tilaajana, rakennuttajana ja valvojana. Vakuutusyhtiö ei pääsääntöisesti ole vastuussa puutteellisesti suoritetusta korjaustyöstä. Vakuutusyhtiön korvausvastuu puutteellisesti suoritetusta työstä aiheutuneesta vahingosta voi tulla kysymykseen, jos se on toiminut korjaustyön tilaajana ja valvojana tai jos vakuutusyhtiö on korvausmenettelyssä aiheuttanut vakuutuksenottajalle vahinkoa laiminlyömällä sellaisen huolellisuuden noudattamisen, jota vakuutusyhtiöltä voidaan korvausmenettelyssä edellyttää. Asiakirjoista ei käy ilmi, että vakuutusyhtiö olisi toiminut vuonna 2012 korvatun vahingon korjaustöiden tilaajana tai valvojana tai olisi toiminut huolimattomasti korvauskäsittelyn aikana, eikä sillä ole näin ollen vastuuta korjaustyön laadusta.

Vakuutuskorvauspäätöksen viivästyminen

Vakuutusyhtiön on vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella viimeisin vahinkokartoitusraportti oli valmistunut 16.4.2015 ja korvauspäätös oli annettu 23.4.2015, joten vakuutusyhtiö oli tehnyt korvauspäätöksen noin viikon kuluttua tarpeellisten selvitysten vastaanottamisesta. Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, ettei vakuutusyhtiö ollut viivytellyt korvauspäätöksen antamisessa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen vuoden 2015 vuotovahingon korjauskuluista ja asumisen keskeytymisestä vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa