Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A oli luovuttanut autonsa kaverilleen B:lle 21.2.2011. B oli lähtenyt autolla toiseen kaupunkiin, jossa hän oli 25.2.2011 luovuttanut auton C:n kuljetettavaksi. C menetti auton hallinnan ja törmäsi sähkötolppaan. Hänen verenalkoholipitoisuutensa oli 1,33 promillea. B oli vahinkohetkellä ollut auton kyydissä. Hän oli ollut silminnähden humaltunut. C tuomittiin 6.5.2011 rangaistukseen törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Vahinkoilmoituksessaan A kertoi luovuttaneensa auton B:lle, mutta B:llä ei ollut lupaa antaa autoa edelleen C:lle. A ei edes tunne C:tä.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö vetosi samastamiseen. B oli antanut alkoholia nauttineen C:n kuljettaa autoa ja oli lähtenyt tämän kyytiin. Tilanne rinnastuu ikään kuin vakuutetun omaan toimintaan, ja vahingon katsotaan aiheutuneen C:n alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta. Yhtiö ei korvaa vahinkoa.

A vaati uutta käsittelyä todeten mm., että hänen ja B:n välillä oli ollut suullinen sopimus siitä, että B saa ajaa vain A:n kotikaupungin alueella. B oli tämän sopimuksen vastaisesti lähtenyt autolla muualle, jossa auto oli C:n kuljettamana vaurioitunut. A ei ollut antanut lupaa viedä autoa muualle tai luovuttaa sitä C:lle. Vastuu vahingosta ei siten voi jäädä A:lle.

Yhtiö katsoi, että riidatonta selvitystä A:n väittämästä käyttöoikeuden rajoituksesta ei ole. B:n mukaan mitään rajoituksia ei ollut. B:tä tai C:tä ei ole syytetty ajoneuvon luvattomasta käytöstä. B voidaan samastaa A:han, ja B:n menettely ajoneuvon suhteen on ollut törkeän huolimatonta.  

Valitus

Asiamiehen laatimassa valituksessa A painottaa, että B:llä oli ollut lupa ajaa autolla vain A:n kotikunnan alueella. A ei tunne C:tä, eikä C ollut pyytänyt häneltä lupaa auton kuljettamiseen. B ei ollut edes kysynyt, saako hän luovuttaa auton kolmannen kuljetettavaksi.

Ennen käräjäoikeuskäsittelyä A oli tehnyt lisätutkintapyynnön, ovatko B ja C mahdollisesti syyllistyneet ajoneuvon osalta luvattomaan käyttöön tai muuhun vastaavaan rikokseen. Poliisi ilmoitti, että liikenneturvallisuuden vaarantamista ja rattijuopumusta koskeva asia viedään ensin oikeuteen. Poliisi on tehnyt tutkinnan päätöksen 17.10.2011.

A katsoo, että samastaminen ei ole perusteltua ja vaatii korvausta.

Vakuutusyhtiön vastine

A on luovuttanut autonsa B:lle, joten B voidaan samastaa A:han. Ennakkopäätökseen KKO:2001:52 viitaten vakuutusyhtiö katsoo, että väite alueellisesta käyttörajoituksesta ei estä samastamista. Lisäksi tällaisen rajoituksen olemassaolosta ei ole luotettavaa näyttöä.

Vahingon varsinaista aiheuttajaa C:tä ei voida samastaa A:han. Yhtiön mukaan A:han samastettava B on tapauksessa välillisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman salliessaan vahvasti päihtyneen C:n kuljettaa autoa. A:n korvausoikeutta tulee arvioida siten kuin hän itse olisi luovuttanut auton C:n kuljetettavaksi. A:han samastettava B on menetellyt törkeän huolimattomasti luovuttaessaan ajoneuvon päihtyneen C:n kuljetettavaksi ja salliessaan C:n jatkaa kuljettamista aina vahingon sattumiseen asti.

B on itsekin ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, eli hän on omalla menettelyllään heikentänyt kykyään arvioida C:n ajokuntoa ja ajoneuvon hallintakykyä. Tämä lisää B:n menettelyn moitittavuutta. Vahingon aiheutuminen on ollut täysin ennalta arvattavissa ottaen huomioon C:n vahva humalatila ja se, että B ei omasta tilastaan johtuen välittänyt tehdä tai kyennyt tekemään mitään keskeyttääkseen C:n ajon. Yhtiö katsoo, että sillä on oikeus evätä korvaus.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 7 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään.

Tapaukseen sovellettavien autovakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 7 mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, törkeällä liikenteen vaarantamisella tai, jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan tai jos ajoneuvoa on käytetty rikolliseen tarkoitukseen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Lain 33 §:n mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1. joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
2. joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai
3. joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeiden noudattamisesta.

Lain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ratkaisu

Asiassa on kysymys samastamisesta ja vakuutustapahtuman aiheuttamisesta.

A on luovuttanut autonsa B:lle, jolloin B voidaan vakuutussopimuslain 33 §:n mukaan samastaa A:han. B oli edelleen luovuttanut auton C:lle. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutussopimuslain pakottavuussääntely huomioon ottaen samastaminen ei voi ketjuuntua. A ei ollut luovuttanut autoaan C:lle, joten C:tä ei voi samastaa A:han, eikä vakuutusyhtiö voi lukea C:n moitittavaa menettelyä A:n vahingoksi.

A on myöhemmin esittänyt väitteen siitä, että auton käyttöoikeutta oli suullisella sopimuksella rajoitettu alueellisesti siten, että B:llä ei ollut oikeutta lähteä autolla A:n kotikunnan ulkopuolelle. Selvityksen mukaan B:tä tai C:tä ei kuitenkaan ole syytetty ajoneuvon luvattomasta käytöstä, eikä väitetyn alueellisen rajoituksen tueksi ole muutakaan näyttöä. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on sattunut oloissa, joissa B voidaan samastaa A:han. Tällöin A:n korvausoikeuden kannalta keskeistä on nimenomaan B:n menettelyn arvioiminen.

Esitetyn selvityksen mukaan B oli luovuttanut auton C:lle tilanteessa, jossa C:n verenalkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Törmäysvahingon syyksi ei ole esitetty mitään muuta kuin C:n tila. B oli myös ollut C:n kyydissä matkustajana ja oli näin sallinut C:n jatkaa ajoneuvon kuljettamista aina onnettomuustilanteeseen saakka. B:n toiminta osoittaa hänen suhtautuneen välinpitämättömästi auton vaurioitumisriskiin. Hän on menettelyllään vaikuttanut vahingon syntyyn. Lautakunta pitää B:n menettelyä kokonaisuutena niin moitittavana, että autovakuutuskorvauksen epääminen on ollut oikeutettua.

Lautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA