Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu auto liukui 21.8.2012 sateisella ja liukkaalla tiellä ja ajautui tien oikealla puolella olevalle pientareelle, jossa auto kallistui oikealle kyljelleen. Ajoneuvon nopeus vahinkohetkellä oli autoa kuljettaneen henkilön mukaan 40 km/h. Autoa kuljettanut henkilö kertoi auton jääneen ruopimaan ojaan viideksi minuutiksi ennen moottorin sammumista. Kun autoa nostettiin ojasta, olivat auton eturenkaat täysin jumissa, vaihdekeppi liikkui normaalisti, mutta auton vaihteistoa ei saanut vapaalle. Autoa kuljettaneen henkilön ja auton omistajan mukaan auton vaihdelaatikko oli toiminut normaalisti ja auto oli katsastettu noin viikko ennen vahinkoa. Korvausta vahingoista on haettu autovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö on katsonut 5.10.2012 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vahinkotapahtumasta korvattavia kuluja ovat ajoneuvon oikean etuoven sekä oikean etusivun vauriot. Lisäksi vakuutuksesta korvataan auton sisätilojen puhdistus. Vaihdelaatikon hammaspyörässä oli havaittu epänormaalia kulumaa ja lisäksi hammaspyörästä puuttui kolme hammasta. Tämän seurauksena vaihteistoon pääsi metallipurua, joka on aiheuttanut pääakseleiden päädyissä olevien laakereiden kulumisen ja hajoamisen. Laakereiden hajoamisen seurauksena vaihteisto on ollut korjauskelvoton jo ennen vahinkotapahtumaa, eikä vaurio ole näin ollen syntynyt kerrotulla tavalla viiden minuutin sisällä, jonka auton on kerrottu olleen käynnissä ja ruopineen ojassa. Pääakseleiden laakereiden hajoamisen seurauksena akselit ovat päässeet liikkumaan siten, että hammaskosketus on heikentynyt ja lisäkulumisen jälkeen kosketus on lakannut kokonaan. Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vahinko ollut syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan.
Vakuutusyhtiö on katsonut 10.4.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vahinkotarkastajan mukaan vakuutuksenottajalle on suoritettu vahingosta 21.8.2012 kertakorvaus suoraan korjaamolle. Vakuutusyhtiön mukaan vahingon korjaamiseen kuluu korkeintaan neljä päivää.
Valitus
Vakuutuksenottaja kertoo, että vahingoittunut pakettiauto oli katsastettu vain viikko ennen vahinkotapahtumaa eikä vaihteistossa havaittu minkäänlaista vikaa. Koska autolla oli lisäksi ajettu vain 135 389 kilometriä, ei vakuutusyhtiön väite siitä, että vaihteisto olisi ollut korjauskelvoton ennen vakuutustapahtumaa, voi pitää paikkaansa. Autoa oli huollettu säännöllisesti eikä sen vaihteistosta ollut kuulunut mitään ylimääräisiä ääniä. Sekä autoa kuljettanut henkilö että auton omistaja ovat kertoneet, että vaihdelaatikko oli toiminut aivan normaalisti ennen vaihtoa. Jos vaihteistossa olisi ollut metallipurua, olisi siitä kuulunut selkeää ylimääräistä laakerien aiheuttamaa ääntä. On loogista, että vaihteisto oli rikkoutunut auton ruopiessa ojassa ja vaihteiston jouduttua tällöin kohtuuttoman suuren rasituksen alaiseksi. Tässä yhteydessä on myös hammaspyörä voinut murtua.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on katsonut 14.3.2014 päivätyssä vastineessaan, että vakuutusyhtiön saaman tiedon mukaan korjauksen yhteydessä on korvattu samalla kerralla paitsi 20.8.2012 sattuneesta ojaanajosta myös aikaisemmin 15.12.2011 sattuneesta kolarivahingosta autoon tulleet vauriot. Lisäksi autoon on vaihdettu asiakkaan toimittama käytetty vaihdelaatikko. 15.12.2011 sattuneesta vahingosta vakuutuksenottajalle oli suoritettu kertakorvaus ja lisäksi hänelle oli maksettu kertakorvaus, joka sisälsi myös keskeytyskorvauksen neljästä korjauspäivästä. Korvauksesta vähennettiin kolmen päivän omavastuu.
Vakuutusyhtiö katsoo, että väite ruopimisesta aiheutuneesta vaihteistorikkovahingosta ei ole uskottava. Vahinkoilmoituksessa ei ole sanallakaan mainittu ruopimista eikä vaihteistovikaa. Vahinkoilmoituksen ovat allekirjoittaneet sekä kuljettaja että vakuutuksenottaja. Kuljettaja oli esittänyt seikkaperäisen selityksen vaihteiston rikkoutumiselle ensimmäisen kerran vakuutusyhtiön erikoistarkastajan soitettua hänelle 17.9.2012 eli lähes kuukauden kuluttua ojaanajosta. Tällöin auton vaihteisto oli jo purettu korjaamolla ja siinä oleva vika oli vakuutuksenottajan tiedossa.
Vakuutusyhtiön mukaan ei voida pitää uskottava, että 40 kilometrin tuntinopeudella tapahtuneen ojanajon jälkeen kuljettajalla menisi peräti viisi minuuttia tokenemiseen ja moottorin sammuttamiseen. Kuljettaja ei ole myöskään osannut selittää sitä, miksi auto oli jäänyt ruopimaan ojaan.
Vakuutusyhtiön mukaan katsastuksessa ei oteta kantaa vaihteiston toimintaan jos auto liikkuu koeajon aikana kohtuullisesti. Vaihteistoa ei tutkita katsastuksessa. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottajan väite siitä, että vaihteisto olisi katsastuksen perusteella ollut kunnossa, perustuu lähinnä arvailuun.
Vaihteisto tutkittiin 18.9.2012. Korjaamon edustajan mukaan vaihteiston vika oli syntynyt pidemmän ajan kuluessa. Vakuutusyhtiö huomauttaa myös, että korjaamo toimii aina vakuutuksenottajan eikä yhtiön sopimuskumppanina ja sen etujen mukaista lienee näin ollen katsoa vaurioiden aiheutuneen korvattavasta vakuutustapahtumasta.
Vakuutusyhtiön näkemystä tukevat neljän autoalan ammattilaisen yhdessä tekemä johtopäätös, jonka mukaan laakereiden hajoamisen seurauksena vaihteisto on ollut korjauskelvoton jo ennen ulosajoa. Vaikka vaihteiston katsottaisiin menneen lopullisesti rikki ja jumiin vasta ojaanajon seurauksena, tästä ei kuitenkaan voida katsoa aiheutuneen ylimääräistä korvattavaa vahinkoa. Vaihteisto olisi tullut joka tapauksessa vaihtaa uuteen ilman sattunutta ojaanajoakin.
Valituksen mukaan auto on ollut korjattavana 23.8.2013 ja 9.11.2013 välisenä aikana. Vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu selvitystä siitä, miksi auton oikean kyljen ja etupuskurin korjaus sekä vaihdelaatikon vaihtotyö oli kestänyt yhteensä 77 päivää. Yhtiö katsoo, että valitsemalla kertakorvauksen vakuutuksenottaja on hyväksynyt vahinkotarkastajan arvion korjausajasta. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan keskeytyskorvausta pidemmältä ajalta kuin kertakorvauslaskelmassa on sovittu. Vakuutuksenottajalla olisi ollut mahdollisuus viedä auto korjaamolle, jolloin vakuutusyhtiö olisi korvannut todelliset vahingosta aiheutuneet menetetyt käyttöpäivät. Vakuutuksenottaja on kuitenkin halunnut ottaa vakuutuksesta kertakorvauksen. Tällöin ei voida tietää etukäteen, tuleeko korvauksen saaja koskaan korjauttamaan autoa. Sovittaessa kertakorvauksesta vahinkotarkastaja arvioi, kuinka pitkän ajan vaurioiden korjaaminen veisi huolelliselta korjaamolta keskimäärin. Vaikka myöhemmin selviäisi, että korvausaika oli todellisuudessa ollut pidempi, sitoo kertakorvaussopimus vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksenottajaa eikä hänellä ole oikeutta lisäkorvaukseen.
Vaihdelaatikon vaihtotyön osalta yhtiö ei ole velvollinen korvaamaan menetettyjä käyttöpäiviä, koska vaihdelaatikon vika ei ole korvattava vahinko.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Ehdot
Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan kolarivakuutus korvaa suoranaisen esinevahingon, jonka on aiheuttanut
- yhteentörmäys,
- tieltä suistuminen,
- kaatuminen
- äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma.
-
Vakuutus ei korvaa aiheutunutta vahinkoa, kun ajoneuvon osa tai laitteet ovat vahingoittuneet niiden rakenne-, valmistus-, tai ainevian, kulumisen tai puutteellisen kunnossapidon vuoksi.
Ehtojen kohdan 11.1 mukaan keskeytysvakuutuksesta korvataan sovittu päiväkohtainen korvaus vakuutusehtojen mukaan korvattavien vakuutustapahtumien vuoksi menetetyiltä ajoneuvon käyttöpäiviltä.
Ratkaisu
Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vahinko aiheutunut ulkoisen tekijän vaikutuksesta vai onko kysymyksessä ajoneuvon laitteen, tässä tapauksessa vaihteiston, kulumisesta aiheutunut vahinko. Lisäksi kysymys on sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiö velvollinen suorittamaan keskeytyskorvauksen ajalta 23.8‑ 9.11.2013.
Korvauksenhakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen näyttää, että kyseessä on rajoitusehdon mukainen tilanne. Korjaamon edustajien ja vahinkotarkastajien 20.9.2012 päivätyn yhteisen lausunnon mukaan vaihdelaatikon viidennen vaihteen rattaan laakeri oli vioittunut ja tämä aiheutti hammaskosketusmuutoksen viidennen vaihteen hammaspyörän ja sivuakselin hammaspyörän välillä. Hammaspyörässä oli havaittavissa epänormaalia kulumaa ja hammaspyörästä puuttui kolme hammasta, mistä seurasi metallipurun joutuminen vaihteiston sekaan. Laakereiden hajoamisen seurauksena vaihteisto on ollut korjauskelvoton jo ennen ulosajoa. Pääakseleiden laakereiden hajoamisen seurauksena akselit ovat päässeet liikkumaan siten, että hammaskosketus heikentyi ja lisäkulumisen jälkeen kosketus lakkasi kokonaan, jolloin autosta tuli käyttökelvoton. Tasauspyörästön katsottiin toimivan normaalisti eikä vaurioita havaittu silmämääräisesti.
Vakuutuslautakunta katsoo, että korjaamon ja vahinkotarkastajan yhteisessä lausunnossaan esittämää näkemystä kulumisesta johtuvasta vahingosta on pidettävä luotettavana ottaen huomioon, että valokuvista käy ilmi, että vaihteiston rattaat olivat kuluneet. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse oli kulumasta johtuvasta vahingosta, joka on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutuslautakunta katsoo, että vaihteiston rikkoutuminen ei johtunut ulkoisesta tekijästä, eikä kysymys näin ollen ole korvattavasta vakuutustapahtumasta.
Vakuutuslautakunta katsoo, että korvattava vahinko on vahinkotarkastuksen havaintojen ja aiemmasta vahingosta saatujen tietojen perusteella ollut ajoneuvon oikean etuoven sekä oikean etusivun vauriot. Ajoneuvon takaosan vaurioiden on katsottu johtuvan edellisestä, vuoden 2011 vahingosta, eikä vakuutuksenottaja ole kiistänyt tätä. Vakuutuksenottaja on katsonut, että suoritettu keskeytymiskorvaus on kohtuuttoman pieni. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole esittänyt tarkempaa erittelyä tai selvitystä vaatimuksensa tueksi. Vakuutuksenottaja ei ole näyttänyt, että keskeytysaika korvattavista vahingoista olisi ollut neljää päivää pidempi, ottaen huomioon, että 13.3.2013 päivätyn tarkastuskyselyn mukaan korjaustoimenpiteet ovat muodostuneet maalauksesta ja koritöistä. Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Sario, Uimonen Laapotti ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Nikunlassi.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA