Tapahtumatiedot
Rakennuksen alapohjassa WC-tilan lattian alla havaittiin kosteusvaurioita toukokuussa 2012. WC:ssä oli ollut vesivahinko vuonna 2008 ja viereisissä myymälätiloissa oli lattian alla ollut kondenssiveden poistoputken rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko joulukuussa 2010. Vuosien 2008 ja 2010 vahingot oli korvattu kiinteistön LVIS-vakuutuksesta. Vakuutuksenottaja A Oy katsoi toukokuussa vuonna 2012 havaittujen WC:n alapohjan kosteusvaurioiden olleen seurausta vuonna 2010 aiheutuneesta vahingosta ja haki korvausta korjauskuluista kiinteistön LVIS-vakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö on 15.6.2012 päivätyssä päätöksessään lausunut, että vuoden 2008 vahingossa avatut rakenteet oli kuivausten jälkeen todettu kuiviksi. Vuoden 2010 vahingossa korjaus oli aloitettu lähes puoli vuotta vahingon havaitsemisen jälkeen ja tuolloin tehdyn raportin mukaan puretuilla alueilla ei ollut havaittu sienirihmastoa. Tällöin oli korjattu WC:n viereistä myymälätilaa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei vuonna 2012 todettu uutta kosteuslähdettä, joka olisi vakuutuksen korvauspiirissä. Jos vakuutusehtojen mukaista vakuutustapahtumaa ei ollut havaittu, ei vahinko ollut kiinteistön LVIS-vakuutuksesta korvattava.
Vakuutusyhtiö on 15.10.2012 antamassaan päätöksessä lisännyt, ettei vuonna 2012 havaittu homevaurio ollut aiheutunut aiemmin korjatuista vuotovahingoista, vaan todennäköisesti rakennusvirheistä laajennusosan ja vanhan hirsikehikon yhtymäkohdasta, kun eristyslevyn vuoksi oli aiheutunut liian tiivis kohta. Sanotuilla perusteilla kosteusvahinkoa ei tullut korvata kiinteistövakuutuksesta.
Valitus
Toukokuussa vahinkokartoituksen tehneen yrityksen mukaan vahinko oli aiheutunut lattiasienestä ja sen aiheuttamasta homevauriosta. Vuotovahinkoja ei havaittu, vaan kastuneet rakenteet olivat aiheutuneet sienirihmaston kuljettamasta vedestä. Tämän jälkeen vakuutuksenottaja teki itse laboratoriotutkimukset, joiden mukaan näytteessä ei esiintynyt lattiasientä, vaan homesientä, joka edellytti rakenteiden kastumisen ulkopuolisesta syystä. Vakuutuksenottaja oli täten näyttänyt, että ulkopuolinen syy aiheutti vahingon. Lopullinen syy jäi epäselväksi. Vakuutuksenottajan mukaan vahinko johtui vuonna 2010 tapahtuneesta vesivahingosta. Tuolloin vettä oli päässyt virtaamaan myymälän vanhan osan ja laajennusosan välistä lattian alapuolista hirsisaumaa pitkin WC-tilan alle. Korjaustoimet eivät tuolloin ulottuneet tähän tilaan.
Vaikka vahingonkärsijän tuli näyttää toteen korvauksen edellytykset, tuli myös vakuutuksenantajan esittää vastanäyttöä vakuutuksenottajan esittämän uuden näytön perusteella. Vakuutusyhtiö ei saanut tarkoituksellisesti pyrkiä siihen, että vahingon, josta korvausta vaadittiin, syy jäi epäselväksi. Vakuutusyhtiön olisi tullut hankkia omalta osaltaan selvitystä siitä, oliko vakuutuksenottajan esittämä vahinkomekanismi mahdollinen, vai oliko vakuutusyhtiön käsityksen mukaiselle vahinkomekanismille todettavissa lisätukea.
Vakuutuksenottaja on vaatinut, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.
Vakuutusyhtiön vastine
Asiassa oli kysymys siitä, olivatko vakuutetussa rakennuksessa todetut sienen aiheuttamat vahingot seurausta vakuutusehtojen mukaisesta vahinkotapahtumasta. Sieni-itiöemo oli WC:n ja myymälätilan laajennuksen välisen seinän alaosassa myymäläosan puolella sekä seinärakenteessa. Vahinkoja oli ollut WC-tilassa eikä vahinkoja ollut havaittu muualla. Korvauksenhakijan tuli näyttää, että oli tapahtunut vakuutusehtojen mukainen vahinkotapahtuma. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei saatu tarkkaa selvitystä vahingon syystä. Syyn selvittämistä hankaloitti se, että rakenteiden tutkimishetkellä WC:stä oli ehditty purkaa suurin osa.
Vakuutetussa rakennuksessa oli ollut vuonna 2010 vesivahinko ja tällöin lattiarakenteet avattiin kokonaisuudessaan, ne kuivatettiin ja rakenteet todettiin mittauksessa kuiviksi.
Vakuutusyhtiön mukaan sienen ja kosteuden aiheuttamat vahingot olivat johtuneet vääränlaisesta rakentamistavasta. Hirsirakenteissa oli nähtävissä lahovaurioita, eivätkä tällaiset vahingot syntyneet äkillisesti, vaan vähitellen ja pidemmän ajan kuluessa. Vuoden 2010 vahinkojen loppumittauksen ja laho- ja homevaurioiden havaitsemisen välillä oli ehtinyt kulua alle vuosi, eivätkä lahovauriot syntyneet niin lyhyessä ajassa. Vakuutusyhtiö on katsonut vahinkojen aiheutuneen myymälän laajennuksen yhteydessä asennettujen rakennuslevyjen virheellisestä asennustavasta. Osa kosteudesta saattoi aiheutua myös asiakkaiden ja henkilökunnan kengistä ja roiskevesistä WC:n lavuaaria käytettäessä. Rakennusta käytettiin hiihtosesongin aikana talviurheiluvälineiden vuokraustoiminnassa ja lunta kulkeutui rakennuksen sisälle kenkien kautta suuriakin määriä. Jos vedeneristys oli puutteellinen eikä WC-tilassa ollut lattialämmitystä, tila pysyi jatkuvasti kosteana. WC:n poistoputken liitoksen mahdollista vuotoa ei ollut mahdollista selvittää, koska lavuaari ja sen poistoputket oli purettu jo kartoitusta tehtäessä. Mikäli kosteus olisi siirtynyt asiakkaan esittämän mukaisesti hirsirakennetta pitkin, olisi rakennus kastunut ja kosteus olisi havaittu vuoden 2010 vahingon tutkimusten yhteydessä. Tällöin alue kuitenkin todettiin kuivaksi. Sienirihmaston vaatima kosteuden määrä oli suuri eikä tällaista vahinkoa voinut aiheutua vuoden 2010 vahingosta. Sienilajilla ei ollut asiassa merkitystä, sillä sienet tarvitsevat joka tapauksessa kasvaakseen ulkopuolista kosteutta. Vahingon syy jäi epäselväksi eikä vakuutuksenottaja ollut näyttänyt vahingon aiheutuneen vakuutusehtojen mukaisesta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiön mukaan vahingot aiheutuivat rakenteellisista virheistä.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut vuosina 2010 ja 2012 havaittujen vesivahinkojen kosteuskartoitusraportit ja loppuraportit.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Yrityksen kiinteistövakuutusehtojen kohdan 205.1 mukaan vakuutusturva korvasi vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavasti:
- LVIS-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, ve-si-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan rikkoutuminen.
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoja, jotka aiheutuvat nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä lvi-putkistosta tai ‑laitteesta.
- vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteista tai vesikalusteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkin pyykki- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkostoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä. Vesikalusteella tarkoitetaan hanaa, WC:n vesisäiliötä tai muuta sellaista, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohtoverkkoon.
Rajoitusehtojen kohdan 205.2 mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu
- kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä
- kondenssivedestä
- kosteuden aiheuttamasta pilaantumisesta, mätänemisestä, sienettymisestä tai hajusta, ellei se ole välitön seuraus näiden ehtojen mukaan korvattavasta vahingosta
- virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle
- vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon tai sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.
Ratkaisu
A Oy:n rakennuksen WC-tilojen lattian alla havaittiin kosteusvahinkoja toukokuussa 2012. Tapauksessa on kysymys siitä, ovatko kosteusvahingot seurausta vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vuotovahingosta. Korvauksenhakijan tulee oikeuskäytännön mukaan osoittaa, että on tapahtunut ehtojen mukaan korvattava vahinkotapahtuma.
Kun vakuutusyhtiön hankkima kosteuskartoitusyritys oli tullut paikalle, oli WC:n kohdalla olleita rakenteita purettu jo laajalti. Tarkkaa vahingon syytä ei pystytty selvittämään. Mitään vakuutusehtojen mukaan korvattavaa vuotovahinkoa ei havaittu. Jotta kosteus- ja sienettymisvahingot olisivat korvattavia kiinteistön LVIS-vakuutuksesta, tulee tällaisten vahinkojen olla aiheutunut ehtojen mukaan tapahtuneesta äkillisestä vuotovahingosta.
A Oy:n edustaja on esittänyt, että toukokuussa 2012 havaitut vahingot olisivat suoraa seurausta vuonna 2010 havaitusta ja aikanaan korvatusta vuotovahingosta. Vuoden 2010 vahinkopaikat on avattu, kuivattu ja korjattu laajasti. Korjausten jälkeen ovat vahinkopaikat ja niiden läheisyydessä olleet alueet olleet kuivia kosteusmittauksissa. Vakuutuksenottajan edustaja ei ole esittänyt selvitystä omien väitteidensä tueksi. Mitään muutakaan ehtojen mukaan korvattavaa äkillistä vuotovahinkoa ei ole vahingoittuneelta alueelta löytynyt eikä vahingon syy ole selvinnyt.
Vakuutuslautakunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, ettei vakuutuksenottaja ole riittävällä todennäköisyydellä osoittanut vahinkojen aiheutuneen ehtojen mukaisesta korvattavasta äkillisestä vuotovahingosta. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on tämän vuoksi pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Snellman.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA