Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön kerrostalon eräässä huoneistossa todettiin kosteutta ja hometta seinärakenteissa. Aluksi vian arveltiin johtuvan seinän sisällä vuotavasta patteriputkesta, mutta kartoituksen yhteydessä todettiin, että vika oli vuotavassa kylpyhuoneen sekoittajassa, jonka lämminvesipuolen liitos oli päässyt vuotamaan jo pitempään rakenteisiin. Kyseinen huoneisto sekä kaksi alapuolista asuntoa olivat kärsineet melko mittavista kosteusvaurioista.

 

Tarkastuskertomuksen mukaan tarkastuksessa 14.8.2006 voitiin todeta, että kosteusvaurion aiheuttajana oli hanakulmassa ollut vuoto. Vuotopaikka oli ollut hanan ja epäkeskokappaleen välisessä liitoksessa, joka sijaitsee laatoituksen ulkopuolella. Vettä oli pursunnut peitekilven alta ja valunut seinää pitkin. Epäkeskon ja hanakulman välisessä liitoksessa ei ollut merkkejä tehdystä korjauksesta, ja liitos sijaitsi laatoituksen sisäpuolella seinärakenteessa. Laatoituksen läpiviennissä ei ollut mitään vesieristykseen tai läpiviennin tiivistykseen viittaavaa ja vesi oli päässyt läpiviennin kautta rakenteisiin.

 

Asunto-osakeyhtiö haki korvausta vahingosta kiinteistön täysarvovakuutuksesta.

 

 

Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään, että vuotovahinko oli aiheutunut puutteellisesta vesieristyksestä. Ennalta arvaamattomana ei voi pitää sitä, että jos vesieristyksessä on puutteita, niin vesi pääsee rakenteisiin.

 

Vakuutuksenottajan oikaisupyynnön johdosta tekemässään uudessa päätöksessä vakuutusyhtiö totesi, että kosteusvaurion voidaan katsoa johtuneen puutteellisesta vesieristyksestä ja myös kylpyhuoneessa normaalisti käytetyistä suihku- ja pesuvesistä. Bituminen vesieristys haurastuu pitkän ajan kuluessa, ja vesieristyksessä on saattanut olla puutteita läpivientien tiivistyksissä jo rakennusaikanakin. Kyse ei ollut äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena aiheutunut kosteusvaurio. Vesijohdon rikkoutuminen korvattaisiin rikkoutumisvahinkona.

 

 

Vahingon on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton kylpyhuoneen sekoittajan hanakulmaan tullut vuoto. Vahinkohuoneiston kylpyhuoneessa ei ollut havaittu mitään kosteusvaurioita ennen tätä vahinkoa, joten alkuperäistasoinen vesieristys yhdessä ammeen kanssa on estänyt normaalin kosteus­rasituksen siirtymisen rakenteisiin siten, että se olisi osasyynä vahinkoon.

 

Vakuutuksenottaja vetoaa siihen, että vakuutusehtojen 206 –kohdan rajoitus­ehdoissa ei ole yksilöidysti ja selkeästi poissuljettu riittämättömästä vesieristyksestä aiheutuvaa vahinkoa. Vahingossa on ollut kyse äkillisestä ja taloyhtiön kannalta ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta sekoittajan hanakulmassa, mistä on aiheutunut suuret vahingot. Kyseisessä huoneistossa on rakennusaikainen bitumieriste yhdessä kylpyammeen kanssa. Uudet 1.1.2007 alkaen voimaan tulleet ehdot ovat vakuutuksenottajan kannalta selkeyttäneet korvattavien LVIS-tekniikasta aiheutuvien vuotovahinkojen tulkintaa. Nyt rajoitusehdoissa mainitaan selvästi ne vahingot, joita ei LVIS-tekniikan rikkoutumisen perusteella korvata. Listalle on otettu mukaan muun muassa myös riittämättömästä vesieristyksestä aiheutunut vahinko. Vakuutuksenottajana asunto-osakeyhtiö tulkitsee muuttuneita ehtoja siten, että nyt kyseessä oleva vahinko tulee katsoa vahinkohetkellä voimassa olleen ehtokohdan 206 mukaan korvattavaksi vahingoksi. Vahinkohetkellä voimassa olleen ehtokohdan 206 tulkintaa asunto-osakeyhtiö pitää vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomana, sillä kyseiset rajoitusehdot eivät käsittele seinän vesieristeitä.

 

Lisäksi vakuutuksenottaja toteaa, että normaalin kosteusrasituksen osuutta vahinkoon ei voida osoittaa, eikä siitä ole aiempaa näyttöä. Vuotaneen liitoskohdan korjauskustannuksista ei ole esitettävissä laskelmaa, sillä huoltoyhtiö on korjannut vuotavan liitoksen osana normaalia huoltosopimusta.

 

 

Vahingon tulee olla seurausta jostakin ehtokohdassa 206.1 luetellusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, jotta se olisi vakuutuksesta korvattava. Äkillisyyden osalta ratkaisevaa ei ole vahingon seurauksen ilmeneminen, vaan nimenomaan vahingon syyn tulee olla äkillinen. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan vakiintuneen käytännön mukaan objektiivisesti. Korvauspiiriä supistavat ehtokohdassa 206.2 olevat rajoitukset.

 

Vahingon tapahtumishetkellä 2.8.2006 on ollut voimassa kiinteistöturvaehdot 1.1.2005. Vahinkotarkastuksessa todettiin, että laatoituksen läpiviennissä ei ollut mitään vesieristystä tai läpiviennin tiivistykseen viittaavaa ja vesi oli päässyt läpiviennin kautta rakenteisiin. Vuotovahinkoa ei olisi tapahtunut, jos vesi ei olisi päässyt seinärakenteisiin tätä kautta. Jos liitos olisi tehty oikein, vesi olisi valunut laatoituksen ulkopintaa pitkin lattialle ja sieltä kaivoon. Bitumisen vesieristeen ominaisuuksiin kuuluu, että se pitkän ajan kuluessa haurastuu. Vahingon syy ei ole ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

 

 

Vakuutushetkellä voimassa olleiden kiinteistöturvavakuutuksen 1.1.2005 ehtojen 206.1 –kohdan mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen omaisuusvahingon, jonka syynä on joko palo, luonnonilmiö, rikos, tai LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen. Näiden ehtojen mukaan vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.

 

Vakuutusehtojen 206.2 –kohdassa on mainittu ne vahingot, joita ei korvata LVIS-tekniikan rikkoutumis-, käyttölaitteen nestevuoto- tai vesikaton rikkoutumisvahinkoina. Tässä ehtokohdassa on korvauspiirin ulkopuolelle rajattu muun muassa lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai lattiakaivon ja lattian vesieristeen liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä aiheutunut vahinko.

 

Lautakunta toteaa, että vakuutusehdot on kirjoitettu siten, että vakuutustapahtuman tulee joka tapauksessa täyttää korvattavan vahingon tunnusmerkistön, eli vahingon tulee olla aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Lautakunnan mielestä vakuutusehtoja ei voida tulkita vakuutuksenottajan esittämällä tavalla siten, että vuotovahinko olisi aina korvattava, jollei se ole vakuutusehtojen 206.2 –kohdan mukainen tapahtuma.

 

Lautakunta toteaa, että vahingon syynä olevan tapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, joten arviointiin ei vaikuta se, onko vahinko ollut vakuutuksenottajalle yllätyksellinen. Tässä tapauksessa vahinko on ollut seurausta hanan ja hanakulman ns. epäkeskokappaleen välisen liitoksen vuotamisesta. Vesi on päässyt valumaan hanakulman peitelaipan alta seinälaatoitukselle ja seinärakenteisiin. Läpiviennissä ei ollut vesieristystä tai tiivistystä, minkä seurauksena vesi on helpohkosti päässyt rakenteisiin. Lautakunnan mielestä vuotovahinko on johtunut puutteellisesta vedeneristyksestä, eikä tällaista vahinkoa voida pitää ennalta arvaamattomana.

 

Vakuutusehdoissa asetettu vaatimus äkillisyydestä ja ennalta arvaamattomuudesta on vakuutusturvan laajuutta rajoittava vakuutusehto. Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten 1993:18 ja 2001:135 mukaan sellaiseen vakuutusehtojen sovitteluun, jolla korvattavaksi tulevien tapahtumien piiriä laajennettaisiin yli sen, mistä on selvästi sovittu, on suhtauduttava pidättyväisesti. Näiden ennakkopäätösten ja aiemman käytäntönsä perusteella lautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa ole perustetta sovitella ehtojen 206 –kohtaa kohtuuttomuuden perusteella.

 

Edellä mainitun perusteella lautakunta ei suosita vahingon korvaamista.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja

Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Mikkola.