Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 25.6.2015 mukaan A:lle (s. 1969) annettiin 21.7.2014 terveysasemalla Twinrix A+B -rokote ja 21.8.2014 yksityisellä lääkäriasemalla Engerix B -rokote. Noin 4 ̶ 5 päivää jälkimmäisen rokotteen antamisen jälkeen alkoivat vasemman jalan oireet: aaltoileva puutuminen, pistävä hermokipu vasemman reiden yläosassa ja nesteen kertyminen, joka eteni myös muihin raajoihin. A:lle kehittyi myös muun muassa huimausta, huono olo ja näköhäiriöitä. Oireiden laatu ja voimakkuus vaihtelivat. A piti oireita Engerix B -rokotteen aiheuttamina ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. A katsoi myös, että rokotteen antamisessa oli tapahtunut hoitovirhe, kun 21.8.2014 oli annettu tehosterokotteeksi eri rokote kuin 21.7.2014.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että vahingon korvaaminen lääkevahinkovakuutuksesta edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneen oireilun välillä. Yhtiö viittasi A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin ja totesi, että raajojen ja kasvojen kipu-, pistely- ja puutumisoireita sekä väsymystä, huimausta, nielemisvaikeuksia ja näköhäiriöitä oli tutkittu laajasti, mutta mitään somaattista syytä oireille ei ollut löytynyt. Psykiatrin konsultaatiossa oli herännyt epäily konversiohäiriöstä. Yhtiö katsoi, ettei oireiden syy-yhteys rokotteen antamiseen ollut niin todennäköinen, että oireet voisivat tulla korvattaviksi lääkevahinkona. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A hakee korvausta kustannuksista, ansionmenetyksestä ja pysyvästä haitasta.

A on ennen 21.8.2014 annettua rokotusta ollut perusterve. Rokotteen antamisen jälkeen ilmenneitä haittavaikutuksia on hoidettu oireenmukaisesti, mutta mitään diagnoosia ei ole asetettu. A on osannut yhdistää oireet rokotteeseen vasta, kun selvisi, että hänelle on virheellisesti annettu tehosteeksi Engerix B, kun ensimmäinen rokote on ollut Twinrix A+B. Voimakas ajallinen yhteys tulee huomioida todisteena, vaikka lääketiede ei ole osannut asettaa diagnoosia A:n oireille. Kyseessä on jokin immunologinen ja neurologinen keskushermoston sairaus ja on mahdollista, että neurologinen diagnoosi tullaan myöhemmin asettamaan. A:lla ei ole eikä hänellä ole todettu psykiatrista sairautta (konversiohäiriö tai paniikkihäiriö).

A:lla on edelleen haittaavia neurologisia oireita, kuten huimaus, alentunut rasituksensietokyky, selkäkipu, olkakipu, pistelyjä ja näköhäiriöitä. Riittävää kuntoutusta ei ole voitu toteuttaa varojen puutteen vuoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Vaikka A:n neurologisten oireiden alku on ajallisessa yhteydessä hänen saamiinsa rokotuksiin, ei hänelle tehdyissä laajoissa tutkimuksissa ole ilmennyt mitään neurologista sairautta, jonka tiedettäisiin liittyvän rokotteiden haittavaikutuksiin. Syy-yhteyttä rokotteeseen ei voida pitää todennäköisenä ainoastaan siitä syystä, että oireet ovat alkaneet rokotustapahtuman jälkeen.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 20.2.2008 ̶ 18.8.2015. Lisäksi lautakunnan käytössä on Potilasvakuutuskeskuksen hankkima, LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, infektioylilääkäri Pekka Suomalaisen laatima, 11.10.2015 päivätty asiantuntijalausunto.

Sairaanhoitajan vastaanottokäyntimerkinnän 21.7.2014 mukaan A on samana päivänä ollut töissä siivoojana, kun roska-astiassa ollut neula on pistänyt häntä käteen. A:lta on otettu verialtistusnäytteet ja hänelle on annettu Twinrix-rokote. Työterveyshuollon puhelinkontaktia koskevan merkinnän 22.7.2014 mukaan verialtistusnäytteet ovat olleet puhtaat. A:lle on merkinnän mukaan annettu edellisenä päivänä Engerix-rokote. Jälkikäteen 12.11.2015 tehdyn korjauksen mukaan annettu rokote on kuitenkin ollut Twinrix. Työterveyshoitajan vastaanottokäyntiä koskevan merkinnän 21.8.2014 mukaan A:lle on annettu Engerix B -tehosterokote.

Neurologian päivystyksen tekstin 17.9.2014 mukaan A on tullut päivystykseen runsaan kahden viikon verran kestäneiden pistelyoireiden vuoksi. A:n vasen takareisi on 1.9.2014 tuntunut kireältä ja kipeältä. Sen jälkeen on ilmaantunut pistelyä vasempaan reiteen. A on ollut yhteydessä terveyskeskukseen, josta on määrätty Arcoxia-lääkitys. Seuraavalla viikolla myös vasemmassa yläraajassa on tuntunut pistelyä. Puutumistunnetta on ollut vasemmalla puolella päätä. Vasen luomi on tuntunut laiskalta ja pistelyä on ollut ajoittain; pistelytunne on vaihdellut päivän mittaan. Missään vaiheessa ei ole ollut koko jäsenen puutumisoiretta, A on pystynyt kävelemään normaalisti. Näköhäiriöitä, puheentuoton ongelmia, kaksoiskuvia tai nielemisvaikeutta ei ole ollut, eikä myöskään varpaisiin tai sormiin säteilevää kipua. Niska-hartiakipua on ollut ja A on kokenut paikallisesti lihakset jännittyneiksi. Tutkittaessa A on ilmoittanut kosketustunnon alentuneeksi otsan alueella vasemmalla sekä vasemmassa yläraajassa, muuten kliinisessä tutkimuksessa ei ole todettu poikkeavaa. A:lle on tehty pään tietokonekerroskuvaus ja laboratoriokokeita, joissa ei ole todettu hälyttävää. Tilanteen suhteen on päädytty jäämään seurantalinjalle.

Päivystyksen tekstin 4.5.2015 mukaan A on tullut päivystykseen huonovointisuuden vuoksi. A on kertonut neurologisen oireilun jatkuneen edellisen päivystyskäynnin jälkeen ajoittain, oireilu on ollut lähes päivittäistä. Viimeisten kolmen päivän ajan oireet ovat olleet hankalampia, edellisenä päivänä A:lla on ollut myös huonovointisuuskohtaus, joka on kestänyt kolme tuntia. A ei ole päässyt sängystä ylös. A on viimeiset puoli vuotta joutunut asumaan vanhempiensa luona oireilun vuoksi. A:lla on ollut myös kipuoiretta vasemmassa jalassa ja kädessä. Kliinisessä tutkimuksessa, laboratoriokokeissa ja pään tietokonekerroskuvauksessa ei ole todettu akuuttia, joten A on kotiutettu. A:lla on tämän jälkeen ollut useita käyntejä ja puhelinkontakteja päivystykseen kevään ja kesän 2015 aikana.

Psykiatrian päivystyksen tekstin 16.5.2015 mukaan päivystyksestä on pyydetty psykiatrin konsultaatiota A:n toistuvan monimuotoisen neurologispainotteisen oireiston johdosta. Konsultaatiovastauksen mukaan A on ollut asianmukaisessa, hyvässä kontaktissa. Keskustelussa on tullut esiin viitteellisenä itsetunnon ongelmaa ja ahdinkoa nykyisessä tilanteessa; kontaktissa ja kerronnassa A on enemmänkin pyrkinyt ryhdistäytymään. A on ollut realiteeteissa. Vaikka neurologiset tutkimukset ovat olleet kesken, psykiatri on arvioinut, että oireiston monipuolisuuden, traumaattisen alun ja oireiden keston myötä syntyy epäily konversiohäiriöstä. A:lle on tehty lähete psykiatrian poliklinikalle. Psykiatrian poliklinikan sairauskertomustekstin 8.6.2015 mukaan A on tullut tutkittavaksi psykiatrian päivystysyksikön lähetteellä konversiohäiriöepäilyn vuoksi. Vastaanotolla A on kertonut vointinsa olleen viimeisen 9 kuukauden ajan jonkin verran vaihteleva. Alkuvuodesta on ollut parempi vaihe, mutta erityisesti toukokuu 2015 on ollut hankala ja A:lla on ollut paljon päivystyskäyntejä. A on toukokuussa aloittanut TE-toimiston työvoimapoliittisessa koulutuksessa, mutta on joutunut oireiden takia jäämään sairauslomalle. A on kokenut rasituksen pahentavan oireitaan, samoin suuttuminen on saattanut hankaloittaa tilannetta. Mitään kuormittavia asioita A ei ole osannut elämästään sanoa; hän on kokenut voivansa psyykkisesti hyvin. A ei ole kokenut oireiden ahdistavan tai masentavan eikä hän ole kokenut kyvyttömyyttä tuntea nautintoa tai kiinnostuksen puutetta asioihin. Öisin A on nukkunut hyvin. Päivien sisältö on kuvautunut hyvin niukkana. A on kertonut ajan kuluneen aikaisemmin hevosen ja koiran kanssa, mutta viime aikoina liikkuminen on ollut niin vaikeaa heikotuksen takia, että A on ollut pitkälti omaisten avun varassa. A ei ole pystynyt käymään yksin kaupassakaan. A ei käytä alkoholia ja tupakoinnin hän on lopettanut oireiden vuoksi. Henkilökohtaisesta elämästään A on kertonut hyvin niukasti. Vastaanotolla A on puhunut paljon somaattisista oireistaan ja heittänyt ilmaan epäilyn mahdollisesta kuolemasta tai joutumisesta pyörätuoliin, mutta ei ole kuitenkaan vaikuttanut olevan niistä kovinkaan huolestunut tai ahdistunut. A:n mieliala on kuvautunut normaalina, A ei ole antanut ahdistunutta vaikutelmaa tilanteestaan puhuessaan ja tunneilmaisu on muutenkin ollut hyvin niukkaa. A on vaikuttanut hyvin vakuuttuneelta siitä, että oirekuva liittyy rokotukseen. Selvää psykoottisuutta ei ole tullut esille. A:ta tutkinut lääkäri on arvioinut, että oirekuvassa on konversiohäiriöön liittyviä piirteitä ja ehdottanut jatkokäyntiä heinäkuussa 2015, jolloin somaattiset selvitykset ovat oletettavasti edenneet. A ei ole itse kokenut tätä tarpeelliseksi.

Neurologian poliklinikan puhelinkontaktia koskevan sairauskertomusmerkinnän 16.6.2015 mukaan A:lle on tehty pään magneettitutkimus, jonka löydös on ollut normaali. Neurologian puolelle ei ole sovittu jatkotutkimuksia. B-lausunnon 18.8.2015 mukaan oireet ovat viime aikoina hieman lievittyneet.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla 21.8.2014 tapahtuneen Engerix B -rokotteen antamisen jälkeen ilmenneet oireet korvata rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa siltä osin, kuin asiakirjoissa on viitattu mahdolliseen hoitovirheeseen. Asia on tältä osin ollut käsittelyssä Potilasvakuutuskeskuksessa ja päätökseen voi hakea muutosta siinä esitettyjen ohjeiden mukaisesti.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lle on 21.7.2014 annettu neulanpistotapaturman jälkeen Twinrix A+B -hepatiittirokote ja 21.8.2014 Engerix B -rokote. Tehosteeksi on annettu eri rokotevalmiste potilastietokirjauksissa tapahtuneen erehdyksen takia. Jälkimmäisen rokotuksen jälkeen A:lla on alkanut vasenvoittoinen neurologinen oireisto, joka on pahentunut toukokuussa 2015. A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei ole löydetty syytä oireille.

Vakuutuslautakunta toteaa, että rokotteen antamisen ja A:lla jälkimmäisen rokotteen jälkeen alkaneiden aaltomaisten moninaisten oireiden välillä on sinänsä ajallinen yhteys. Lukuisissa kuvantamistutkimuksissa ja kliinisissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole tehty oireita selittäviä löydöksiä. Lisäksi vaihtelevat, eri paikkoihin kohdistuvat oireet eivät laadullisesti sovi rokotteen aiheuttamiksi. Vakuutuslautakunta ei näillä perusteilla pidä rokotteen antamisen ja oireiden välistä syy-yhteyttä todennäköisenä. Tällä perusteella lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila