Tapahtumatiedot

As Oy A:n asuinrakennuksessa havaittiin marraskuussa 2010 kosteita rakenteita huoneistossa 2. Kosteaksi todettu käytävän lattia avattiin ja sieltä löytyi vuotava kylmän käyttöveden putki. Purkutöiden edetessä todettiin oletettua laajempi vaurio: eteisen lisäksi kosteaa alapohjaeristettä havaittiin työhuoneessa, keittiössä ja pesuhuoneen ”eteisessä”. Kylmän käyttövesiputken vuodon lisäksi todettiin viitteitä siitä, että ulkoa pääsee kosteutta imeytymään rakenteisiin. Korvausta vahingoista haettiin As Oy A:n kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi kylmän käyttövesiputken vuodon vakuutuksesta korvattavaksi vahingoksi. Yhtiö maksoi korvausta eteisen lattian korjauksen osalta. Muilta osin yhtiö katsoi, että vauriot johtuivat pitkäaikaisesta, ulkoapäin tulleesta kosteusrasituksesta eli siitä, että sadevedet olivat ohjautuneet sokkelia vasten ja päässeet rakennuksen alapohjaan. Tältä osin kyseessä ei ollut vakuutuksesta korvattava vahinko.

Asiakkaan valitus

As Oy A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Tapausta koskevan huoneenrakennustekniikan diplomi-insinöörin asiantuntijalausunnon mukaan ulkoa päin tulleen kosteusrasituksen vaikutusalue on rajautunut työ-/asuinhuoneen ulkoseinän välittömään läheisyyteen. Muilta osin todetut vauriot ovat johtuneet kylmän käyttövesiputken tihkuvuodosta. Mikäli vaurio johtuisi suurimmaksi osaksi ulkoa päin tulleesta kosteusrasituksesta vakuutusyhtiön esittämällä tavalla, olisi tämä ollut huomattavissa lattian pintarakenteen elämisinä ja painumisina. Mitään tällaista ei kuitenkaan ole havaittu. Asunnossa ei myöskään ole havaittu aiemmin homeen taikka lahoamisen aiheuttamia hajuja, jotka olisivat lähtöisin alapohjaan päässeen veden vaikutuksesta orgaanisiin rakenteisiin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. Yhtiön vahinkotarkastajan ja vahinkokartoituksen tehneen vuototutkijan välisessä keskustelussa on tullut ilmi, että lattiarakenteessa on ollut kauttaaltaan lahovikoja, jotka eivät ole voineet syntyä äkillisesti rikkoutuneesta vesijohdosta vuotaneen veden aiheuttamana. Tällaiset lahoviat johtuvat pitkäaikaisesta kosteusrasituksesta. Myös kartoitusraportissa todetaan, että kosteutta on ollut rakenteissa pitkään, mikä viittaa siihen, että kosteutta pääsee ulkoa rakenteisiin.

As Oy A on esittänyt, että sadevesi olisi päässyt ulkoapäin vain yhdestä kohdasta alapohjaan, eikä se voisi kostuttaa kuin pientä aluetta. Vesi kuitenkin läpäisee kiven saumoista sokkelin ja pääsee niiden läpi virtaamaan edelleen alapohjaan. Tältä osin As Oy A:n ja sen käyttämän asiantuntijan väitteet ovat virheellisiä. Koska sadevesi on ohjautunut rännistä sokkelia vasten, myös maanpinnalla sateiden aikana virtaava vesi on päässyt kastelemaan sokkelia ja sitä kautta alapohjarakennetta.

Yhtiö katsoo, että kiinteistövakuutuksesta on korvattu käyttövesijohdon vuotamisesta aiheutuneet lisävahingot ja lisäkorjaustarpeet näihin aikaisemmin pitkäaikaisen kosteusrasituksen aiheuttamiin vaurioihin nähden. Pitkäaikainen, sadevesistä aiheutunut kosteusrasitus ei ole vakuutusehtojen mukainen korvattava, äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Yhtiö pitää maksamaansa korvausta riittävänä ja katsoo, ettei asiassa tule suosittaa lisäkorvausta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, miltä osin As Oy A:n asuinrakennuksessa havaitut kosteusvauriot tulee korvata kiinteistövakuutuksesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 206.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on
(…)

4. LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen

- vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömänä seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.
(…)

Asian arviointi

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että As Oy A:n huoneiston 2 eteisessä havaittu kylmän käyttövesiputken vuoto on vakuutuksesta korvattava vahinko. Samoin on riidatonta, ettei vahinko ole korvattava siltä osin, kun kosteutta on päässyt ulkoseinän läpi talon rakenteisiin. Riitaista on, mikä on kummankin vahinkotapahtuman osuus kokonaisvauriosta. Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä ja vahingon määrästä on vakuutuskorvausta hakevalla.

Vakuutuslautakunnan käytössä on vahinkokartoitusraportti sekä huoneenrakennustekniikan diplomi-insinöörin asiaa koskeva lausunto ja siihen liittyvä pohjapiirros. Vahinkokartoitusraportin mukaan As Oy A:n huoneiston 2 eteisessä on 25.11.2010 todettu kostuneita rakenteita. Eteisen lattiaa on 30.11.2010 avattu ja todettu vuoto kylmän käyttöveden putkessa. 14.12.2010 eteisen lattia on avattu ja kaikki kostuneet eristeet poistettu. Tällöin on kosteaa alapohjaeristettä ollut havaittavissa vielä työhuoneessa, keittiössä ja pesuhuoneen ”eteisessä”. 19.4.2011 on havaittu asuinhuoneen ulkoseinällä vielä kohonneita kosteusarvoja. Vaurioista päätellen kosteutta on ollut rakenteissa pitkään, mikä viittaa siihen, että ulkoa pääsee kosteutta imeytymään rakenteisiin. 18.5.2011 asuinhuoneen lattiaa on avattu. Lattian eristetilassa kosteus on ollut vielä koholla (93 %) ulkoseinän vierellä. Vuotovahingon aiheuttamat kosteudet ovat olleet miltei kokonaan kuivuneet.

As Oy A:n hankkiman, huoneenrakennustekniikan diplomi-insinöörin laatiman lausunnon mukaan kylmän käyttövesiputken vuoto on aiheuttanut kosteusvaurioita asunnon eteiseen, keittiöön ja työhuoneeseen. Ulkoseinän vierellä on seurantatutkimuksen kosteusmittauksissa havaittu ulkoseinän vierellä kohonneita kosteusarvoja, mutta ulkoa tulleen kosteuden osuus vahingosta on vähäinen. Ulkoseinän sokkelin ulkopinta on massiivista graniittia, joka ei läpäise vettä lainkaan. Ainoastaan hyvin ohuista saumoista voi vähäistä kosteutta johtua sisäpuolelle. Sokkelin sisäpinnassa on betonilaatan päällä verhomuuraus punatiilestä, joka taas imee kapillaarisesti kosteutta betonilaatasta ja sen alapuolisesta maaperästä. Rakenne on tyypillinen 1900-luvun alun rakennuksille. Seinän vierellä on keväisin ja syksyisin kohonneita kosteusarvoja, kun lumet sulavat tai syyssateet ovat pahimmillaan. Nämä aiheuttavat pitkällä aikavälillä vaurioita puurakenteisiin. Puu on kuitenkin hyvin hengittävä materiaali, joka kuivuu varsin nopeasti kastuttuaan eikä lyhytkestoisesta kastumisesta synny pysyviä vaurioita. Lausunnon mukaan tehty lattiaremontti on johtunut yksin akuutista putkivuodosta. Seinän vierustan kosteus löytyi tässä yhteydessä sattumalta. Ilman putkivuotoa lattian korjaus seinän vierustalta olisi tullut akuutiksi vasta vuosien kuluttua, onhan se toiminut samoissa olosuhteissa kohtuudella jo noin 109 vuotta.

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että As Oy A:n huoneiston 2 kosteusvaurioihin on ollut korvattavan putkivuodon lisäksi vaikuttamassa talon rakenteisiin ulkoa päin sokkelin läpi päässyt kosteus. Vahinkokartoituksen tietojen ja sen laatijan vakuutusyhtiölle kertoman mukaan asuin-/työhuoneessa on havaittu pitkäaikaisen kosteusrasituksen aiheuttamia lahovaurioita. Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta arvioi, että putkivuodon osuus vahingosta on eteisessä ja eteisen seinärakenteissa todettu vaurio kokonaisuudessaan sekä puolet muiden huonetilojen vaurioista. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan As Oy A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan As Oy A:lle lisäkorvausta siten, että putkivuodon osuus eteisen ja sen seinien vahingoista on 100 % ja muiden huonetilojen vahingoista 50 %.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vuori