Haku

VKL 244/12

Tulosta

Asianumero: VKL 244/12 (2013)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 24.04.2013

Vesivahingon syy Lattiakaivollinen tila Vesieristys Äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma Rakennusvirhettä koskeva rajoitus

Tapahtumatiedot

A:n vuonna 1992 rakennetun kaksikerroksisen omakotitalon kellaritiloissa havaittiin kosteutta. M Oy teki talossa kartoituksen 29.7.2010. Kartoitusraportin mukaan kosteutta havaittiin varastotiloissa, teknisessä tilassa, WC:ssä ja saunassa yhteensä noin 32 m²:n alueella lattiassa. Näiden tilojen seinien alaosissa oli kosteuspoikkeamia noin 40 jm:n matkalla 10 cm:n korkeuteen.

Varastotilojen puukoolatut lattiat oli avattu ja niiden puuosat olivat hyväkuntoiset, joten ne eivät raportin mukaan voineet olla alttiina pitkäaikaiselle kosteudelle. Teknisessä tilassa lämminvesivaraaja tiputti betonilattialle vesipisaran noin 30 sekunnin välein. Teknisen tilan lattiassa oli noin 1,5 m²:n alueella näkyvää kosteutta. Pesuhuoneen lattiassa oli raportin mukaan noin 3 m²:n alueella pesuvesistä aiheutuvaa kosteutta.

M Oy:n kartoitusraportin mukaan kosteuspoikkeamat johtuivat ainakin teknisen tilan osalta vuotavasta lämminvesivaraajasta. Varastojen kohdalla kohonneen kosteuden aiheuttajana oli raportin mukaan mahdollisesti joko viemärivuoto tai maakosteus. Varaston kohdalla pohjasora oli vesimärkää. Kartoitusraportissa olevan kuvan selitystekstin mukaan pesuhuoneen lattiakaivoon tulevan ammeen ja käsienpesualtaan viemäriputken läpimenon tiivistys oli puutteellinen. Tarkastushetkellä talon vierustat oli kaivettu auki kahdelta sivulta.

Talossa tehtiin tämän jälkeen viemärikuvaus. Kuvauksen tehneen putkiliikkeen edustajan R:n 29.5.2012 antaman lausunnon mukaan hän kävi kohteessa elokuussa 2012. R:n mukaan hän totesi raportissaan lämmön talteenottolaitteen hukkaputken liitoksen rakenteeltaan poikkeavaksi. Hän ei todennut, että liitos olisi ollut kostea tai että se olisi joskus vuotanut. Mitään merkkejä hukkaputkiliitoksen vuodoista ei kyseisellä käynnillä R:n mukaan tehty.

A haki vesivahingoista korvausta laajasta kotivakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiön päätökset

Päätös 24.9.2010

Vakuutusyhtiö korvasi lattian piikkausta koskevan laskun ja viemärin ku­vausta koskevan laskun vahingon selvittelykuluina. Päätöksen mukaan saatujen tietojen mukaan vesivahingon syynä on ollut lämmöntalteenottolaitteen hukkaputken virheellinen liitos viemäriin. Liitos on vuotanut viemärin padottaessa. Päätöksen mukaan liitosta ei ollut tehty asianmukaisella liitoskappaleella, vaan liitos oli tiivistetty silikonilla. Vakuutuksesta ei korvata asennus- tai rakennusvirheestä aiheutuneita vahinkoja.

A:n sähköpostiviesti

A:n sähköpostiviestin mukaan vahingon syyksi on varmistunut lämminvesi­varaajan tiputus. Kunnan rakennusmestarin mukaan talon rakentamishetkellä ei ole vaadittu tekniseen tilaan vesieristystä. Se on ollut suositus vielä vuoden 1998 rakentamismääräyskokoelmassa.

Päätös 3.3.2011

Vakuutusyhtiön toisen päätöksen mukaan vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet vahingot vakuutetulle omaisuudelle. Saatujen selvitysten mukaan talossa ei ole todettu äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkoa, kuten putkirikkoa, eikä myöskään viemärivuotoa. Vakuutusyhtiön mukaan kosteusvaurioiden on todettu johtuvan lämmöntalteenottolaitteen hukkaputken virheellisestä liitoksesta sekä lämminvesivaraajan tippavuodosta. Näistä tekijöistä johtuen teknisen tilan lattiarakenne on ajan mittaan kostunut, koska lattia ei ole ollut vedenpitävä ja kosteutta on levinnyt lattiarakenteessa myös muihin huonetiloihin. Omakotitalon lattiarakenteiden kosteuteen vaikuttavat myös pesuhuoneessa käytetyt pesuvedet ja niiden aiheuttama kosteusvaikutus. Lisäksi pesuhuoneen lattiakaivossa viemäriputken läpimenon tiivistys on puutteellinen.

Päätöksen mukaan kyse ei ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta. Lisäksi korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu vahingot, jotka johtuvat asennus- tai rakennusvirheistä.

Vedenlämmitin (lämminvesivaraaja) on asennettu tekniseen tilaan, jonka lattia on varustettu hyvän rakennustavan mukaisesti lattiakaivolla. Lattiarakennetta ei kuitenkaan ole tehty vaatimusten mukaisesti vedenpitäväksi. Lattia on tältä osin rakennettu virheellisesti. Rakennusvaiheessa tuntematon virhe ei ole sellainen virhe, jota vakuutusehtojen rakennevirherajoitus tarkoittaa. Rakennusvuonna 1992 ja ennen sitä on lattiakaivollisen tilan lattiarakenteen vedeneristämiselle asetettu vaatimuksia alan kirjallisuudessa, jolloin tapauksessa voidaan viitata myös rakennusvirheeseen. Vakuutusyhtiö viittaa kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistosta annettuihin määräyksiin ja ohjeisiin (DI, 1976) ja LVI-töiden yleisiin laatuvaatimuksiin (LVI-RYL, 1986). Jos katsotaan, että lattiarakenteen suhteen tapauksessa ei ole rakennusvirhettä, vahinko ei ole kuitenkaan äkillinen ja lattiarakenteeseen kosteus on päässyt vähitellen useista edellä mainitusta tekijöistä johtuen. Korvausratkaisua ei muuteta.

 

Valitus

A:n valituksen mukaan lisäselvityksissä, lattian purkamisessa ja putkistojen kuvaustöissä vesivahinkoon ei ole selvinnyt mitään muuta vuotoa tai syytä kuin lämminvesivaraajan vuoto. Missään tarkastusraportissa ei ilmene, että lämmöntalteenoton hukkaputkessa tai sen liitoksessa viemäriin olisi lattian aukipiikkaamisen jälkeen todettu minkäänlaista vuotoa tai kostumista.

A:n mukaan hän on ollut yhteydessä kunnan rakennusmestariin, jonka mukaan laki ja vuonna 1992 voimassa ollut Suomen rakentamismääräyskokoelma ei ole edellyttänyt kosteuseristystä tekniseen tilaan, eikä eristyksestä ole vielä vuoden 1998 rakentamismääräyskokoelmassa määrätty, sitä vain suositellaan. Rakennevirhettä koskevan rajoituksen soveltamista ei tule tehdä oman näkemyksen, vaan voimassa olleen lain ja rakentamismääräysten mukaan.

Lämminvesivaraajan vuotoa lukuun ottamatta muuta vuotoa ei tarkastuksissa ole todettu. Vaurio ei ole syntynyt pitkällä aikavälillä, sillä hometta tai värivikaa piikatusta lattiasta tai puretuista lattian lautarakenteista ei ole löytynyt. Purettu puutavara oli väriltään ensiluokkaisessa kunnossa. Vakuutusyhtiön päätös on tarkoitushakuinen ja heikosti perusteltu.

A:n toimittaman muistion mukaan varaston lattian piikkaamisen yhteydessä hän seurasi lämminvesivaraajan tippavuotoa, kun lattia oli aina märkä varaajan ympäriltä. Hän laittoi astian varaajan alle ja vuorokaudessa vettä tuli reilu puoli litraa. Koska tippa tuli noin puolen minuutin välein, ei vesi ehtinyt lattiakaivoon, vaan imeytyi betonin läpi.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan A on puhelimitse ilmoittanut 17.8.2010, että lattia oli piikattu auki ja viemäriä oli kuvattu uudelleen. Ylhäältä keittiöstä tulevan putken haarapalassa oli jonkinlainen itse tehty putkiliitos ilmastointikoneelta tulevalle tippaputkelle. Liitos oli tiivistetty silikonilla ja vuorattu tiilimassalla. Liitoksesta näkyi kalkkivalumajälkiä. Keittiöltä tuleva putki oli myös hyvin tukkeutunut, rasvainen, kuten putkimies aiemmin kertoi, joten sitä kautta ei voinut kuvata. Hiekka oli ollut vuotokohdalla märkää. Vastineen mukaan A mietti tuolloin, onko koko vahinko voinut aiheutua kyseisestä liitoksesta. Korvauskäsittelyn jatkamiseksi tuolloin sovittiin, että vakuutuksenottaja lähettää viemärikuvaus-DVD:n. Viemärikuvauksen perusteella viemäriputkistossa ei ollut vuotoja. Viemärikuvausliikkeestä puhelimitse 24.9.2010 saatujen selvitysten mukaan kosteusvaurioita on aiheuttanut lämmöntalteenottolaitteen hukkaputken virheellinen liitos viemäriin. Liitos on vuotanut viemärin padottaessa. Sitä ei ollut tehty asianmukaisella liitoskappaleella, vaan se oli tiivistetty silikonilla. Silikonitiivistystä ei voida pitää asianmukaisena liitostapana.

Vastineen mukaan koska rakenteiden kastumisessa ei ole kyse äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta, vaan syynä siihen on lattian puutteellinen vedeneristys, ei vahinkoa voida vakuutuksesta korvata. Lisäksi rajoitus­ehtojen kohdassa 3.5 on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, jotka johtuvat asennus- tai rakennusvirheistä. Jos katsotaan, että lattiarakenteessa ei ole rakennevirhettä, vahinko on kuitenkin korvattavaa vain siltä osin kuin kosteus on peräisin lämminvesivaraajan vuodosta.

 

Jatkokirjelmöinti

A viittaa ensimmäisessä kirjelmässään R:n 29.5.2012 antaman lausuntoon sekä talon veden kulutukseen. Kun talossa asui vuonna 2008 kolme henkeä, oli veden vuosikulutus 83 m³. Vuonna 2009 A asui talossa yksin ja vuosikulutus oli 30 m³. Hän asui edelleen talossa yksin vahinkovuonna 2010, mutta silloin veden kulutus oli 114 m³.

Vakuutusyhtiön vastauksen mukaan sen puhelimitse viemärikuvausliikkeestä saadun tiedon mukaan varaajatilasta tulevaan 110 mm putkeen tuli 32 mm putki (lämmöntalteenottolaitteen hukkaputki) eikä kyseistä liitosta ollut tehty asianmukaisella liitoskappaleella, vaan silikonilla. Putki on ollut notkollaan ja se on padottanut, jolloin liitos on vuotanut. Lisääntynyt vedenkulutus ei voi olla seuraus käyttövesiputken vuotamisesta, koska käyttövesijärjestelmässä ei ole todettu vuotoja. Talossa ei ole todettu äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkoa, kuten putkirikkoa, eikä myöskään viemärivuotoa.

A korostaa toisessa lisäkirjelmässään, että R:n antaman lausunnon mukaan hukkaputken liitos oli täysin kuiva eikä merkkejä aikaisemmasta vesivuodosta ollut. Vakuutusyhtiön vastauksen mukaan siinä tapauksessa, että hukkaputken liitoksella ei ole ollut vaikutusta lattiarakenteen kastumiseen, jää vahingon syyksi ensimmäisessä päätöksessä esitetyt seikat.

A:n kolmannen kirjelmän mukaan vakuutusyhtiön edustajan ja R:n välinen puhelinkeskustelu on käyty ennen lattian aukipiikkaamista. Kun kohta piikattiin auki, oli se täysin kuiva. Vakuutusyhtiö huomauttaa vastauksessaan, että korvauksen hakijan on näytettävä vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattuminen.

Neljännessä kirjelmässä A paheksuu vakuutusyhtiön toimintaa korvausmenettelyssä. Ainoa osoitettu vuoto on ollut lämminvesivaraajassa.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

3.1 Laaja turva

Laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

3.5 Korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata

– vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen

  • suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus tai työvirheestä
  • rakenne-, valmistus- tai aineviasta
  • perustamis- tai rakennusvirheestä --

Vakuutuksesta ei esimerkiksi korvata rakennusvahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon ja sen korokerenkaan vuotamisesta tai vedeneristyksen puuttumisesta.

Ratkaisu

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

A:n ja vakuutusyhtiön välillä on ollut riitaa siitä, onko lämmöntalteenottolaitteen hukkaputken liitos vuotanut. A:n mukaan rakenteiden purkamisen yhteydessä on selvinnyt, että liitos ei ole vuotanut eikä aiheuttanut rakenteille vahinkoa. Vakuutuslautakunta ei ole sille esitetyn selvityksen perusteella voinut todeta, että mainittu liitos olisi aiheuttanut nyt tarkasteltavaa vesivahinkoa miltään osin. Selvityksestä ei ilmene, että talon käyttövesiputkisto olisi vuotanut. Vakuutuslautakunta pitää riidattomana, että vahinko rajautuu korvauspiirin ulkopuolelle siltä osin kuin se on mahdollisesti aiheutunut pesuhuoneessa käytetyistä pesuvesistä ja pesuhuoneen lattiakaivon epätiiviydestä. Nämä seikat huomioiden tapauksessa on kysymys siitä, onko teknisessä tilassa sijainneen lämminvesivaraajan vuoto vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen johdosta on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vesieritys. Lautakunta katsoo aikaisemman käytäntönsä mukaisesti hyvän rakentamistavan edellyttäneen jo vuonna 1992, että varaajatila varustetaan lattiakaivolla ja lattia tehdään vettä pitäviksi. Mikäli lattiarakenne olisi toteutettu tällä tavalla hyvän rakentamistavan mukaisesti, ei lattialle vuotanut vesi olisi päässyt aiheuttamaan vahinkoa. Hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja ei lautakuntakäytännössä ole pidetty äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamina vahinkoina.

Vakuutuslautakunta katsoo, että rakenteille varaajatilan lattian epätiiviydestä aiheutunutta vahinkoa ei voida pitää äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneena vahinkona, vaan vuotovahingon syynä on ollut hyvän rakentamistavan vastainen puutteellinen rakenne. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta vuotovahingosta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia