Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n asunnossa oli aiheutunut vesivahinko B Oy:n virheellisen putkiliitoksen seurauksena. A haki korvausta vesivahingon hänelle aiheuttamista vahingoista ja etenkin omasta työstä, johon A on joutunut ryhtymään vesivahingon seurauksena. Korvauksia haettiin B Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö suoritti A:lle kertakorvaussopimuksen perusteella yhteensä 619,92 euroa aiheutuneista vahingoista. Tämän lisäksi yhtiö suoritti A:lle hänen tekemästään omasta työstä yhteensä 540 euroa yhteensä 54 tunnilta. Tuntikorvaukseksi muodostuu näin ollen 10 euroa / tunti. Muilta osin yhtiö katsoi päätöksessään A:n vaatimien korvauksien jäävän vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin sekä siihen, että vahinkotarkastajan mukaan asunnossa suoritetut purkutyöt eivät kaikilta osin ole olleet vesivahingon johdosta perusteltuja.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta. Valituksessaan A selostaa tapahtumien kulun sekä asian käsittelyvaiheet sekä käy kohta kohdalta läpi lisäkorvausvaatimuksensa.

Valituksessaan A vaatii ensinnäkin, että hänelle suoritetaan korvaus omasta työstä siten, että tuntikorvaus on 40 euroa tunnilta. Näin ollen hän vaatii jo suoritettujen 54 tunnin osalta korvausta yhteensä 1.620 euroa. Lisäksi hän vaatii lisäkorvausta suorittamastaan omasta työstä yhteensä 162 tunnilta eli 6.480 euroa.

Korotetun tuntitaksan A toteaa perustuvan ensinnäkin hänen kokemukseensa rakennusalalta. Lisäksi A:lla on rakennus- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto. Valituksen mukaan vaadittu korvaus alittaa myös kokemattomimman ja vähiten koulutusta saaneen apumiehen palkan ja on näin ollen myös perusteltu. A toteaa, että asiassa on myös huomioitava, että yhtiö on perustanut 10 euron tuntiveloituksen yli kymmen vuotta vanhaan ratkaisusuositukseen, jolloin on korvauksen määrä joka tapauksessa korotettava vastaamaan nykyistä kustannustasoa.

Korvattavaksi vaadittujen työtuntien määrän osalta A esittää ensinnäkin, että kaikki asunnossa suoritetut purkutyöt ovat olleet perusteltuja. A toteaa, että hänen näkemyksensä jakavat myös muut asian kanssa tekemisissä olleet tahot kuten taloyhtiön isännöitsijä ja purkutyön suorittanut yritys. Sen sijaan vakuutusyhtiön tarkastaja ei ole käynyt lainkaan paikalla vahingon tapahduttua, eikä yhtiö muullakaan tavoin ole antanut mitään ohjeistusta purkutöistä kuin vasta jälkikäteen. A toteaa vielä, että hän on osaltaan tehnyt kaikkensa sen eteen, että vahingon korjaustyöt saatiin käytiin ja hoidettua.

Selostamillaan perusteilla A vaatii seuraavia oman työn suorituksia korvattavaksi vastuuvakuutuksesta:

- Töiden organisoinnista 3.- 5.7.2012 yhteensä 20 tuntia, joista korvattu 10 tuntia. A:n näkemyksen mukaan töiden aloittaminen on vaatinut hänen paikallaoloaan ja osallistumista töiden organisointiin eri osapuolten kesken. Organisointi on vaatinut yhteensä noin 10 palaveria ja 70 puhelua.

- Avustamisesta purku- ja kuivaustöissä 10.–16.7.2012 yhteensä 15 tuntia. A on pitänyt paikallaoloaan tarpeellisena. Lisäksi A toteaa, että valvojan kautta tehtynä sama työ olisi maksanut noin kahdeksankertaisesti. Näin ollen A on minimoinut vahingon kuluja ja tosiasiallisesti nopeuttanut purkutöitä. Avustaminen on sisältänyt muun muassa palavereja ja oven aukaisemista sekä neuvontaa muun muassa sähköjohtojen paikoissa.

- Lattiakaivojen ja viemäröintien paikkojen osoittaminen yhteensä kahdeksan tuntia. A:n mukaan edellä mainitut työt ovat liittyneet välttämättömänä osana jälleenrakennukseen. A on pyydetty paikalle selvittämään vesikalusteiden paikkoja, koska vanhasta talosta ei ollut olemassa tarkkoja piirustuksia. A toteaa myös, ettei näiden suhteen tehty mitään muutoksia, ainoastaan seinärakennetta muutettiin siten, että siitä tuli edullisempi ja yksikertaisempi.

- Laattojen valinnasta yhteensä kahdeksan tuntia. Tiloihin oli valittava uudet laatat, koska vanhojen laattojen tyyppikoodi oli kadonnut luultavasti vesivahingon aikana, eikä laattoja olisi ollut enää saatavilla. Uudet laatat olivat myös vanhoja laattoja edullisemmat.

- Väliseinien detaljeista ja lattian reunojen tiivistyksestä yhteensä kuusi tuntia. Näissä oli A:n mukaan kysymys valvojan toimenkuvaan liittyvistä töistä, joista oli urakassa sovittu. Valvoja ei tehtävää kuitenkaan hoitanut, joten A joutui itse menemään paikalle.

- Parketin katselmukset ja neuvottelut (10 tuntia) sekä parketin purku- ja asennustyön (30 tuntia). Valituksen mukaan parkettitoimittaja C Oy toimitti kahta erilaista parkettia, joita asentajat eivät osanneet erottaa toisistaan. Tämä virhe havaittiin maaliskuun 2013 lopussa. Asian hoitamiseksi A joutui käymään useita puhelinneuvotteluja asian selvittelemiseksi. A:n näkemyksen mukaan hänen oikeutensa saada vahingonkorvausta edellä mainitusta työpanoksesta ei poistu sen johdosta, että parkettiasennuksen valvominen oli niin ikään urakassa sovittu valvojan tehtäväksi. A:n mukaan valvoja ei tehtävästään kuitenkaan huolehtinut tai virhettä ei olisi edes tapahtunut. A katsoo, että parkettiasennuksen virheellisyys kuuluu B Oy:n vastuulle sillä perusteella, että se on suoraa seurausta vakuutusyhtiön suorittamasta urakan kilpailutuksesta, jossa valittiin yhtiön toimesta halvin urakoitsija. Näistä syistä A joutui ottamaan kaksi lomapäivää, jotta hän pystyi osallistumaan parketin purkamiseen ja asentamiseen. A toteaa vielä, että hänen työskennellessään ovat kulut työstä jääneet myös huomattavasti pienemmiksi. A:n vaatimukseen sisältyvät myös loppusiivoukseen käytetyt tunnit.

Edellä mainittujen yksilöityjen suoritusten lisäksi A vaatii heinä-elokuussa 2013 suoritetuista töistä korvattavaksi yhteensä 60 tuntia ja lakimiehensä kanssa asioimiseen käytetystä ajasta korvattavaksi yhteensä 15 tuntia. A toteaa, että suurin osa työtunneista sijoittuu ajanjakson kahdelle ensimmäiselle viikolle, jolloin hänen oli välttämätöntä hoitaa asiat itse. A korostaa myös, että hän on ollut pyydettynä paikalla vahingon selvittelyä koskevissa tilaisuuksissa, koska hän on itse tiennyt vahingosta enemmän kuin muut. A katsoo myös omalla toiminnallaan vähentäneen yhtiön kustannuksia asiassa.

Myös asiamiehen kanssa käydyt palaverit ja neuvottelut ovat valituksen mukaan olleet tarpeellisia asian hoitamiseksi ja näin ollen myös niihin käytetty aika tulee korvata vastuuvakuutuksesta. A katsoo myös yhtiön tahallaan riitauttaneen vahingon selvittelyn ja hoidon sen alkuvaiheessa ja että A:lle aiheutuneet oman työn kustannukset johtuvat tästä yhtiön toiminnasta. Näin ollen A katsoo, että vaaditut kulut tulee korvata hänelle täysimääräisinä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Yhtiö viittaa myös asiassa annettuihin korvauspäätöksiin sekä toistaa niissä lausutun kantansa.

Yhtiö katsoo edelleen, että A:n asunnossa on purkutöitä suoritettu tarpeettoman laajasti ja että korvausvastuu vahingon johdosta suoritetuista töistä on myös sittemmin sovittu osapuolten kesken. Vastineen mukaan myös urakan valvoja vastoin A:n väitettä on ollut samaa mieltä purkutöiden laajuudesta. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei A:n osallistuminen asian selvittelyä koskeviin neuvotteluihin ei ole ollut välttämätöntä vaan asiassa on päästy sopimukseen ilman A:n myötävaikutusta. Yhtiö pitää myös väliseinien yksityiskohtien ja lattian reunojen tiivistyksestä vaaditun oman työn korvaamista perusteettomana, koska myös nämä tehtävät ovat kuuluneet palkatun valvojan toimialaan. Yhtiö toteaa, että valvojalle on suoritettu korvaus valvontatyöstä.

Vastineen mukaan asianmukaisina oman työn kuluina on korvattu A:lle tavaroiden siirtoon ja siivoukseen käytetty aika. Työn organisoinnin suhteen yhtiö toteaa edelleen sen kuuluneen palkatulle valvojalle ja isännöitsijälle. Sen sijaan A:n työpanos ei ole ollut välttämätön työn organisoimiseksi. Samoin yhtiö toteaa, ettei myöskään purku- ja kuivaustöissä avustaminen ole ollut tarpeellista vaan siitä on suoritettu korvaus työt tehneelle yritykselle. 

Vastineen mukaan lattiakaivojen ja viemäröintien paikkojen osoittamisesta aiheutunut oma työ ei myöskään tule vastuuvakuutuksesta korvattavaksi. Tältä osin yhtiö viittaa rajoitusehtoon, jonka mukaan vastuuvakuutus ei kata työn kohteena olleen omaisuuden korjaamista eikä vakuutuksenottajan alkuperäisen työsuorituksen uudelleen tekemistä. Yhtiö katsoo, että A:n vaatimus liittyy tältä osin B Oy:n alkuperäiseen työsuoritukseen, joten kysymys ei ole vastuuvakuutuksesta korvattavista kuluista.

Kylpyhuoneen laattojen tilauksen ja noudon osalta yhtiö katsoo niin ikään kysymyksessä olleen sellainen ylimääräinen kulu, jota ei voida pitää vastuuvakuutuksesta korvattavana kuluna. Yhtiön mukaan myös vanhojen laattojen tiedot olisi ollut mahdollista selvittää laattojen ostopaikasta ja ne olisi voitu hankkia muiden tarvikeostosten yhteydessä ilman, että siitä olisi aiheutunut lisäkulua.

Parketin purkuun, asennukseen ja siihen liittyvien katselmusten ja neuvottelujen osalta vakuutusyhtiö katsoo, ettei kysymys ole B Oy:n vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta vaan asennusvirheestä vastuussa on asennuksen suorittanut toiminnanharjoittaja. Näin ollen asiassa ei voida suorittaa korvausta B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Muina vahingonkorvauksena vaadittujen heinä - elokuussa suoritettujen töiden osalta yhtiö toteaa, ettei A ole esimerkiksi toimittanut mitään selvitystä näihin käytetystä ajasta. Yhtiön mukaan kysymys ei muutoinkaan ole korvattavasta vahingosta, vaan vahingonkärsineellä on velvollisuus myötävaikuttaa oman asiansa selvittämiseen. Samoin perustein yhtiö on evännyt korvauksen myös A:n vaatimista asiamiehen kanssa neuvottelemiseen käytetystä ajasta. Yhtiön näkemyksen mukaan A on tosiasiassa paikallaolollaan lisännyt asiaa hoitaneiden tahojen työmäärää.

Lopuksi yhtiö uudistaa vielä kantansa asiamukaisen tuntikorvauksen määrästä. Yhtiö viittaa näkemyksensä tueksi muun muassa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön ja tähdentää, ettei A:ta ole palkattu tekemään kohteessa rakennustyötä. Lisäksi kysymys on verottomana maksettavasta korvauksesta.

Edellä selostamillaan perusteilla vakuutusyhtiö pitää asiassa antamaansa korvauspäätöstä ehtojen mukaisena.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa B Oy:n virheellisen putkiliitoksen A:lle aiheuttaman vahingon laajuudesta sekä vahingonkärsijän omasta työstä maksettavan korvauksen määrästä ja etenkin tuntiveloituksen perusteesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ehtojen kohdan 2.1.2 mukaan vakuutus ei kuitenkaan korvaa vahinkoa, joka voidaan poistaa korjaamalla luovutetun tuotteen tai työn tuloksen virheellisyys.

Kohdan 2.1.11 mukaan vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli:

- vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun valmistettavana, asennettavana, korjattavana, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä,

- suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri,

- taikka muulla tavoin huolehdittavana.

Asian arviointi

Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana pidetään sitä, että jokaisen on kärsittävä itse vahinkonsa. Mikäli vahinko voidaan sälyttää toisen kannettavaksi, täytyy siihen olla jokin vastuuperuste. Voimassaolevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää tuottamuksellista tekoa tai laiminlyöntiä ja tämän tuottamuksen ja sen seuraamuksen syy-yhteyttä. Näistä näyttötaakka on Suomessa voimassaolevan oikeuden mukaan vahinkoa kärsineellä.

Vakuutusehdoissa vakuutusturvan ulkopuolelle on rajattu sellaiset vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuksenottajan työn kohteena olevalle omaisuudelle suuren vahinkoriskin vuoksi. Niin ikään virheellisen työsuorituksen uudelleen tekemistä ei korvata vastuuvakuutuksesta, vaan tästä vastuun kantaa vakuutuksenottaja. Näin ollen myöskään tällaisen työn yhteydessä vahingonkärsijän tekemästä omasta työstä ei suoriteta korvausta vastuuvakuutuksesta.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahingonkärsinyt A:n omistamassa asunnossa on tapahtunut virheellisen putkiliitoksen seurauksena vesivahinko, josta aiheutuneita kustannuksia on korvattu putkiliikkeen toiminnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutuslautakunnan arvioitavana on, missä laajuudessa A:n oma työ tulee korvata sattuneen vesivahingon johdosta sekä kuinka paljon korvausta omasta työstä tulee suorittaa tunnilta. Yhtiö on suorittanut A:lle korvausta omasta työstä yhteensä 54 tunnilta à 10 euroa/tunti. A vaatii korvausta lisää 162 tunnilta ja että tuntikorvauksen määräksi katsotaan 40 euroa/tunti.

Vakuutuslautakunta toteaa ensinnäkin, ettei vahingonkärsineen oman työn korvaus ole verrattavissa palkkana maksettavaan korvaukseen ottaen huomioon, että kysymyksessä on vaatijalleen suoritettava veroton korvaus. Kysymyksessä onkin lähinnä hyvitys oman vapaa-ajan menettämisestä. Lautakunta toteaa myös, ettei tuntikorvauksen suuruuteen vaikuta myöskään se, vaikka vahingonkärsinyt olisikin esimerkiksi juuri rakennusalan ammattilainen, vaan kysymyksessä on objektiivisesti määräytyvä korvaus. Lautakunta katsoo, että vakiintuneen korvauskäytännön mukaan on 10 euron tuntiveloitusta edelleen pidettävä riittävänä ja kohtuullisena korvauksena yksityishenkilönä toimivan vahingonkärsijän omasta työstä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakiintuneen korvauskäytännön mukaan vahingonkärsineelle voidaan suorittaa korvausta kohtuullisista ja tarpeellisista kustannuksista vahingon selvittelyssä ja ehkäisyssä käytetystä omasta työstä. Tällaisena vastuuvakuutuksesta korvattavana omana työnä on pidetty vakiintuneesti muun muassa vahingontorjunnaksi tehtyä siivoustyötä, tavaroiden muuttamistyötä sekä vahingon korjaamisen edistämiseksi suoritettaviin tarpeellisiin toimenpiteisiin käytettyä aikaa.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan silloin kun työtehtävä on annettu jollekin taholle hoidettavaksi, ei vahingonkärsinyt voi enää vaatia samasta työsuorituksesta korvausta omana työnään. Mikäli vahingonkärsinyt olisi ottanut suorituksen yksin hoitaakseen, tulisi siitä korvauksen maksaminen kyseeseen. Vakuutuslautakunta katsoo, että etenkin tapauksessa, jossa työmaalle on palkattu erillinen valvoja, voidaan tämän suorittamaa valvontaa pitää riittävänä, eikä tarvetta enää vahingonkärsijän suorittamalle valvonnalle ole. Samoin perustein lautakunta katsoo, ettei omasta työstä ole tarpeellista suorittaa korvausta sellaisista töistä, jotka ovat kuuluneet sovittuun korjausurakkaan. Vakuutusyhtiö on täyttänyt korvausvelvollisuutensa tällaisten vaatimusten osilta korvatessaan urakkaa koskevat laskut niihin liittyvän sopimuksen mukaisesti.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan käsillä olevassa tapauksessa on asianmukaista arvioida A:n oman työn määrää kokonaisuutena sellaisten lisätöiden osalta, joiden voidaan katsoa edesauttaneen vahingon selvittämistä. Lautakunta toteaa, ettei työtuntien määrän arvioinnissa kuitenkaan tule ottaa huomioon selkeästi B Oy:n vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajautuvia vahinkoeriä, kuten parketin purkuun, asennukseen tai muuhun katselmointiin käytetty aika, ottaen huomioon, ettei B Oy ole ollut vastuussa parketin toimittamisesta taikka asennuksesta. Korvauspiirin ulkopuolelle rajautuu myös A:n sellainen oma työ, joka on kohdistunut rajoitusehdossa tarkoitetun alkuperäisen työsuorituksen uudelleen tekemiseen. Myöskään korjausurakassa tehtäviksi sovittuja töitä ei voida katsoa korvattaviksi vahingonkärsijän omana työnä. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, ettei se ota kantaa vakuutusyhtiön korvausmenettelyyn asiassa. Lautakunnan näkemyksen mukaan ei yhtiön menettelyllä ole ollut merkitystä A:n oman työn korvaamista arvioitaessa.

Ottaen huomioon asiassa esitetyt eriävät näkemykset tehtyjen töiden tarpeellisuudesta sekä sen, että A on vaatinut korvattavaksi myös sellaista omaa työtä, joka ei kuulu nyt korvattavan vastuuvahingon vakuutuksen korvauspiiriin, lautakunta harkitsee kohtuulliseksi suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa A:lle lisäkorvauksen vielä yhteensä 20 tunnilta eli yhteensä 200 euroa. Tähän sisältyy lähinnä A:n vahingon torjumiseksi ja selvittämiseksi suorittamaa lisätyötä.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lle lisäkorvausta hänen suorittamastaan omasta työstä sekä asian selvittelystä yhteensä 200 euroa. Muilta osin Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

Jäsenet:

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Vaitomaa