Vahinkoilmoituksen mukaan lausunnonpyytäjä vei autonsa pestäväksi 28.9.2010. Molemmat sivupeilit vaurioituivat pesussa.
Korvausta haetaan autopesulan omistajan T Oy:n vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan ne vahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä, eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.
Ammattimaisen palvelustentarjoajan vastuu palvelujen turvallisuudesta on normaalia tuottamusvastuuta ankarampaa. Palveluista aiheutuneita vahinkoja arvioidaan sopimusvastuun perustella, mikäli vahinko aiheutuu sovitun palvelun suorittamisesta. Tällöin palvelun tarjoajan on korvausvastuusta vapautuakseen kyettävä näyttämään oman toimintansa huolellisuus sekä palvelussa käytetyn välineen moitteettomuus.
T Oy:n mukaan kyseessä oli kiillotuspesu. Autonpesu meni normaalisti läpi eikä pesussa tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa. Lausunnonpyytäjä huomasi auton sivupeileissä vaurioita seuraavana päivänä. Autopesukoneessa ei ole todettu vikaa vahingon jälkeen, kone on toiminut normaalisti ennen pesua ja pesun jälkeen. Myöskään muille ajoneuvoille ei ole tapahtunut vastaavanlaisia vahinkoja. T Oy:n mukaan auton sivupeileissä olevat vauriot eivät ole pesukoneen aiheuttamia. Kyseiset vauriot on vaikea todentaa tapahtuneen pesun aikana. Autovahinkotarkastajan lausunnon mukaan auton sivupeileissä olevat vauriot eivät ole syntyneet autonpesukoneen aiheuttamina.
Tässä tapauksessa autopesukoneessa ei ole todettu minkäänlaisia toimintahäiriöitä, mitään normaalista poikkeavaa ei ole todettu, joten pesukone ei ole voinut kyseisiä vaurioita aiheuttaa. Vakuutusyhtiö katsoo T Oy:n toimineen palvelutarjoajana huolellisesti eikä vahinko ole aiheutunut mistään T Oy:n virheestä tai laiminlyönnistä tai palvelussa käytetyn välineen puutteellisuudesta. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei T Oy ole vastuussa lausunnonpyytäjän auton sivupeilien vaurioitumisesta eikä vahinkoa voida korvata vastuuvakuutuksesta.
Uudelleenkäsittelypyyntö
Lausunnonpyytäjä on uudelleenkäsittelypyynnössään todennut, että tarkastaja V.P. olisi ilmoittanut, että vahingot ovat aiheutuneet pesussa.
Vakuutusyhtiön vastine
Tarkastajat S.A. ja J.M. ovat katsoneet, että on hyvin epätodennäköistä, että kyseiset vauriot olisivat aiheutuneet pesukoneessa. Sillä seikalla, onko tarkastaja V.P. aiemmin katsonut, että vahingot ovat voineet aiheutua pesussa, ei ole merkitystä arvioitaessa vahingonkorvausvastuuta asiassa. V.P. ei ole ottanut kantaa vahingon korvattavuuteen vakuutuksen perusteella, eikä hänen mahdollinen kannanottonsa missään tapauksessa ole lisännyt vahingon on määrää.
Pelkästään mahdollisuus siitä, että vauriot ovat aiheutuneet pesussa, ei perusta korvausvastuuta. Lisäksi pesuohjeissa todetaan, että auton peilit on käännettävä sisään pesuun mentäessä. Nyt vaurioituneita peilejä ei ollut käännetty.
Syy-yhteyttä vaurioiden ja pesutapahtuman välillä ei ole voitu osoittaa. Vakuutuksenottaja on täyttänyt korostuneen huolellisuusvelvoitteensa. Vahinkoa ei näin ollen voida korvata vastuuvakuutuksen perusteella.
Uudelleenkäsittelypyyntö
Toisessa uudelleenkäsittelypyynnössään lausunnonpyytäjä kertoo vieneensä autonsa pesun jälkeen lukolliseen tallipaikkaan, joten ilkivallan mahdollisuus on poissuljettu. Auton peileissä ei edellisenä kesänä ollut murtumia. Auton alun perin tarkastanut V.P. antoi ymmärtää, että vauriot tullaan korvaamaan. Lausunnonpyytäjä mainitsi pesulipuketta ostaessaan, että auton peilejä ei voi kääntää sivulle, mutta myyjä ei reagoinut tähän mitenkään. Pesupaikan ovessa, ei ollut varoitusta siitä, ettei pesuun saa viedä autoja, joissa on kiinteät sivupeilit.
Vakuutusyhtiön vastine
Autovahinkojen tarkastuspäällikön mukaan autossa ei näy sellaisia vaurioita, joita pesukoneen harjat kiinni tarttuessaan aiheuttavat. Yleensä jos autopesukone vaurioittaa auton sivupeilejä, repeää peili kokonaan irti tai peilin runko murtuu kokonaan. Tällöin myös auton kylkiin jää jälkiä. Tässä tapauksessa peilit ovat paikallaan ja ainoastaan niiden kuoret ovat murtuneet. Näin ollen tarkastuspäällikön sekä ajoneuvon vauriot aiemmin tarkastaneen vahinkotarkastajan näkemyksen mukaan sivupeilien vauriot eivät ole autopesukoneen aiheuttamia.
Lausunnonpyytäjä ei havainnut peilien vahingoittuvan pesun aikana tai muutenkaan pesukoneen toimivan mitenkään poikkeuksellisesti. Lisäksi lausunnonpyytäjä huomasi vaurioiden olemassaolon vasta seuraavana päivänä. Huoltamon kertomuksen mukaan autopesukoneen toiminnassa ei ole havaittu minkäänlaisia häiriöitä ennen pesua, sen aikana tai pesun jälkeen. Huoltamo on myös tarkastanut kaikki pesuvahinkotapauksista tehnyt raportit vuodesta 2006, eikä vastaavanlaisia tapauksia ole sattunut aiemmin. Lisäksi pesuhallin ulkopuolella on ohjekyltti, jossa kehotetaan kääntämään auton peilit sivulle.
Huoltamon liikepaikkavastaavan kertomuksen mukaan kaikki myyjät tietävät, että asiakkaalle kerrotaan pesuun menon tapahtuvan omalla vastuulla, mikäli asiakas sanoo tai muuten käy ilmi, ettei tämä pysty noudattamaan ohjekyltissä kerrottuja pesuohjeita. Näin ollen ei voida pitää uskottavana, että pesulipukkeen myynyt myyjä ei olisi osannut kertoa asiasta, mikäli hänelle olisi mainittu, että auton peilejä ei voida kääntää sivulle.
Asiasta saadun selvityksen perusteella voidaan todeta, että auton peilien vaurioitumisen ei ole osoitettu aiheutuneen 28.9.2010 suoritetusta autopesusta. Vauriot ovat luonteeltaan senlaatuisia, ettei niitä lähtökohtaisesti voida pitää autopesukoneen aiheuttamina. Lisäksi tätä kantaa tukee se, ettei pesukoneen toiminnassa ole havaittu minkäänlaisia puutteita ja että lausunnonpyytäjä on havainnut vaurioiden olemassaolon vasta pesua seuraavana päivänä. Lisäksi autopesuohjeissa oli nimenomaisesti ohjeistettu kääntämään peilit sivulle, joten mikäli syy-yhteyden autopesun ja vaurioiden välillä katsottaisiin vallitsevan, tulisi harkittavaksi, mikä merkitys tällä ohjeiden vastaisella toiminnalla on ollut vahingon syntyyn.
Lisäksi vastuuvakuutuksesta voidaan korvata vahinkoja vain siltä osin, kun vahingonmäärä ylittää vakuutuksenottajan omavastuuosuuden. Tässä tapauksessa T Oy:n omavastuu on 400 euroa, joten vahinko jäisi todennäköisesti alle omavastuuosuuden.
Valitus
Lausuntopyynnössä toistetaan uudelleenkäsittelypyynnössä mainittu. Lisäksi lausunnonpyytäjä vetoaa siihen, että huoltoasemalla ei ollut varoitusta siitä, että vahinko voi sattua kiinteäpeilisille autoille. Lausunnonpyytäjä vakuuttaa, että vaurioita ei ole ollut ennen pesua ja ne ovat syntyneet pesussa.
Vakuutusyhtiön vastine
Asiassa ei ole näytetty lausunnonpyytäjän auton peilien vaurioiden ja autonpesutapahtuman välistä syy-yhteyttä. Lausunnonpyytäjän auton korjauskuluja ei ole perusteltua korvata.
Yhtiö oikaisee lopuksi lausunnonpyytäjän virheellistä käsitystä siitä, että vahingon määrän jäädessä alle vakuutuksenottajan omavastuuosuuden, joutuisi vahingonkärsijä itse kärsimään aiheutuneet kulut. Vakuutusyhtiö on päätöksessään todennut, että vakuutuksenottajan vakuutuksesta ei korvata alle omavastuuosuuden jääviä vahinkoja. Näissä tapauksissa aiheutuneen vahingon maksaisi vakuutuksenottaja.
Asiantuntijalausunto
Lautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon insinööri Matti Turuselta. Lausuntopyynnössä tiedusteltiin, ovatko kuvissa näkyvät halkeamat voineet syntyä pesuharjojen voimasta ilman, että harjojen runko on osunut harjoihin. Asiantuntijalausunnon mukaan peileihin kohdistunut rasitus pesussa on ollut niin vähäistä, ettei se ole voinut saada aikaan peilien muovin halkeamista.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ratkaisusuositus
Tapauksessa on kiista siitä, ovatko lausunnonpyytäjän auton sivupeilien murtumat aiheutuneet huoltoaseman harjapesukoneesta.
Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että lausunnonpyytäjän henkilöauto on pesty vakuutuksenottajana olevan huoltoaseman harjapesukoneessa. Pesun jälkeisenä päivänä molemmissa auton sivupeileissä todettiin vaurioita.
Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti vahingon aiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Huoltoaseman tarjoamaan auton pesupalveluun voidaan myös soveltaa kuluttajansuojalain kuluttajapalvelusopimuksia koskevan 8 luvun säännöksiä. Kuluttajansuojalain mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Vastuusta vapautuakseen palvelun tarjoajan on osoitettava toimintansa moitteettomuus.
Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahingon on esitetty aiheutuneen autopesun yhteydessä. Autonpesu on tapahtunut ilman häiriöitä eikä ole pesussa tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa. Autopesukoneessa ei ole todettu toimintahäiriöitä vaan kone on toiminut normaalisti ennen pesua ja pesun jälkeen. Lautakunnan käyttämän asiantuntijan mukaan auton vauriot ovat sellaisia, joita pesukone ei ole normaalisti toimiessaan voinut aiheuttaa. Lautakunta katsoo siksi, ettei lausunnonpyytäjälle aiheutunut vahinko ole aiheutunut vakuutuksenottajan tekemästä pesusta vaan muusta syystä. Vakuutuksenottaja ei siksi ole vastuussa vahingosta.
Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on vakuutusehtojen mukainen.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Norio-Timonen ja Rusanen. Sihteerinä toimi Mäenpää.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA