Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajalle oli myönnetty oikeusturvaetu kiinteistökauppaan perustuvaan riita-asiaan. Oikeudenkäynti koski hinnanalennusta kiinteistössä havaitun rakennusvirheen aiheuttaman kosteusvaurion perusteella. Hinnanalennusta ja selvittelykuluja on haettu yhteensä 20 569, 14 euroa, josta hinnanalennusvaatimuksen osuus on ollut 17 000 euroa.

Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta toisesta oikeudenkäynnistä, jossa oli kyse vahingonkorvauksesta, jota on haettu myydyn kiinteistön rakentajalta. Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta työn suorittaneelta M.P.:ltä siitä taloudellisesta vahingosta, joka hänelle oli syntynyt kun hän oli joutunut suorittamaan kiinteistön ostajalle hinnanalennusta myymästään kiinteistöstä.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on todennut 27.2.2013 päivätyssä päätöksessään, että kyseessä on yksi vakuutustapahtuma, koska kaikki vaatimukset koskevat kosteusvaurion korjaamisen kustannusvastuun jakautumista eri osapuolten kesken.

Valitus

Vakuutuksenottaja on todennut, että hän on toisessa riita-asiassa vastaajana ja toisessa kantajana. Kyse ei ole samoista tai samanlaisista vaatimuksista. Vakuutuksenottaja on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 331/12.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on todennut, että kyseessä on kaksi riita-asiaa, jotka perustuvat eri oikeustoimiin. Hinnanalennusta koskevassa riidassa perusteena on kiinteistökauppa ja vahingonkorvausta koskevassa riidassa perusteena on sopimus rakentamisesta. Molemmissa riita-asioissa on kuitenkin kyse kiinteistön kosteusvaurion korjaamisesta aiheutuneista samoista kustannuksista ja korvausvelvollisuudesta. Kyse on rajoitusehdon mukaisista samoista, vaikkakin eriperusteisista vaatimuksista. Näin ollen korvausta ei voida suorittaa.

Selvitykset

Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä käy ilmi, että hinnanalennusvaatimuksia on kiistetty mm. sillä perustella, että putken tiivistettä olisi mahdollisesti korjattu kaupanteon jälkeen sillä seurauksella, että tiiviste olisi pudonnut. Sokkelien kosteuden osalta on todettu, että LVI-työnjohtajana on toiminut yrittäjä A.A.. WC:n lattian vedeneristyksen osalta on todettu, että kyseessä ei ole ollut pakollinen vedeneristys, joten sen puuttuminen ei ole ollut virhe, ja lisäksi ostaja on voinut havaita puutteellisuuden, eikä ole reklamoinut siitä. Myöskään lattian kopoisuudesta ja kiinteistön vetoisuudesta ei ole reklamoitu kohtuullisessa ajassa. Vesikaton jäykisteen riittävyyden osalta on todettu, että selvitystä siitä, että kyseessä olisi ollut rakentamismääräysten vastainen rakenne, ei ole esitetty. Myöskään kurasyöpön virheellisyyttä ei ole osoitettu. Vakuutuksenottaja on pyrkinyt sovintoon hinnanalennusasiassa, mutta myöhemmin käräjäoikeus on tuominnut vakuutuksenottajan suorittamaan hinnanalennusta. Vakuutuksenottajan vastapuoli on kiistänyt vaatimukset vahingonkorvausasiassa, ja todennut mm., että kyseessä ei ole ollut urakkasopimus vaan työsopimus, eikä M.P. ole osallistunut väitettyyn virheelliseen työsuoritukseen. Käräjäoikeus on hylännyt vakuutuksenottajan vahingonkorvausvaatimuksen kokonaisuudessaan.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksen ehtojen 714.4 kohdan 5.1 (Korvaamisen perusteet) mukaan asiassa, jonka johdosta oikeusturvaa haetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vaatimuksen katsotaan oleva riitautettu silloin, kun asiassa on esitetty yksilöity vaatimus, joka on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Kysymyksessä on yksi (1) vakuutustapahtuma silloin, kun kaksi (2) tai useampia tämän vakuutuksen vakuutettuja on riita-, rikos- tai hakemusasiassa samalla puolella, tai vakuutetuilla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen tai jos kyseessä on sama tai samanlainen vaikkakin eriperusteinen vaatimus.

Ratkaisu

Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät vakuutuksenottajan riita-asiat, joissa toisessa hän on kantajana ja toisessa vastaajana, perustu vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla samaan olosuhteeseen, vaikka riidoissa on kysymys samaa rakennusta koskevista vaatimuksista ja vaikka vaatimukset perustuvat ainakin pääosin samoihin virheellisyyksiin rakennuksessa. Kysymyksessä on kaksi eri oikeustointa, joissa toisessa vakuutuksenottaja oli rakennustyön tilaajana ja toisessa kiinteistökaupan myyjänä. Voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutusehtoihin otettuja rajoitusehtoja tulee tulkita supistavasti.

Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, ettei kysymyksessä ole vakuutuksenottajan kannalta samaan tapahtumaan tai olosuhteeseen perustuvat vaatimukset. Kyse ei myöskään ole samoista tai samanlaisista vaikkakin eriperusteisista vaatimuksista. Vakuutusyhtiöllä ei ole esittämällään perusteella ollut oikeutta kieltäytyä käsittelemästä riitaisuuksia kahtena eri vakuutustapahtumana.

Tämän ratkaisuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros, jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Hirviniemi. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA