Vakuutuksenottaja oli myynyt v. 1967 rakennetun omakotitalonsa 31.7.2002. Keväällä 2003 talon ikkunan yläpuolella havaittiin lahoa. Ostajan kertoman mukaan tuulensuojalevyissä esiintyi hometta ym.

 

Vakuutuksenottaja kertoo todenneensa jo talon rakentamisen jälkeisinä vuosina, että räystäät olivat niin lyhyet, että vesi roiskui pitkin seiniä. Keväällä 1983 hän havaitsi ikkunanpielessä rakennuslevyssä pienen pullistuman. Tämän jälkeen katto purettiin, räystäät jatkettiin ja tehtiin uusi aluskatteellinen peltikatto. Nyt sitten todettiin laho- ja homevaurioita. Vakuutuksenottajan mielestä kyse on rakennusvirheestä.

 

Vakuutuksenottaja kertoo sopineensa ostajan kanssa hinnanalennuksesta. Sovittiin, että myyjä maksaa ostajalle kertakaikkisena ja lopullisena hinnanalennuksena nyt havaituista ja mahdollisesti tulevaisuudessa havaittavista vioista 5.000 euroa sekä jättää perimättä puolet vuoden 2002 kiinteistöverosta, vaikka kauppakirjassa on niin sovittu. Sopimuksessa mainitun hinnanalennuksen lisäksi osapuolet sitoutuvat olemaan esittämättä toisilleen mitään muita tähän kiinteistönkauppaan liittyviä vaatimuksia.

 

 

Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta hinnanalennuksesta (5.000 euroa). Hinnanalennuksen syynä on se, että kiinteistön ulkoseinissä on keväällä 2003 todettu home- ja lahovaurioita.

 

Vakuutusyhtiö viittaa korvattavia vuotovahinkoja koskevaan vakuutusehtoon ja vakuutuksen rajoitusehtoihin. Yhtiö katsoo, että tässä tapauksessa vahingon ei ole todettu aiheutuneen vakuutusehtojen mukaisesti eli vakuutuksesta korvattavan äkillisen tapahtuman seurauksena. Homehtuminen ja lahoaminen on tapahtunut vähitellen sateiden ja kosteuden seurauksena. Tämän vuoksi vahinkoa ei korvata kotivakuutuksesta.

 

 

Vakuutuksenottajan mielestä hänellä ei ole osaa eikä arpaa vaurioiden syntymiseen. Talo myytiin ja ostaja osti sen kummankaan osapuolen tietämättä vaurioista. Hinnanalennus pitäisi korvata vastuuvakuutuksen perusteella.

 

Vakuutusyhtiö antoi uuden korvauspäätöksen. Kotivakuutuk­sesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet ehdoissa mainituista vakuutustapahtumista vakuutuksen ollessa voimassa. Rajoi­tusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut kat­to­kouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesivie­mä­reistä tai muualta virrannut sade- tai sulamisvesi.

 

Vastuuvakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

 

Vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa ei ole kyseessä vakuutusehdoissa määritelty korvattava vuotovahinko. Vakuutuksenottaja on itsekin todennut talon räystäiden olleen niin lyhyet, että vesi roiskui pitkin seiniä. Kyseessä ei siten ole äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, vaan kosteusvauriot ovat aiheutuneet pitemmän ajan kuluessa rakennusvirheestä johtuen.

 

Vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko. Yhtiö katsoo, että tässä tapauksessa vahinkoa ei ole aiheutunut kellekään ulko­puoliselle. Vakuutuksenottaja on kiinteistön ostajan kanssa 21.5.2003 teke­mässään hinnanalennussopimuksessa nimenomaan lausunut, että osapuolet sitoutuvat olemaan esittämättä toisilleen rahallisia tai muita vaatimuksia kiin­teistön kauppaa koskien. Vastuuvakuutuksen korvausvelvollisuuden edellyttämä vahingonkärsijä siis puuttuu.

 

Yhtiö toteaa vielä, että kyse ei ole vastuuvakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta henkilö- tai esinevahingosta, vaan virheestä kaupan kohteessa. Ostaja on ollut oikeutettu kauppalain 6 luvun mukaiseen hinnanalennukseen. Kauppahinnan alennus ei ole vahingonkorvausta.

 

 

Vakuutuksenottaja toteaa, että ostaja oli kaupan jälkeen havainnut rakennuksessa vikoja, jonka johdosta alkuperäistä kauppahintaa ostajan vaatimuksesta alennettiin 21.5.2003 laaditun sopimuksen mukaisesti.

 

Vahingot olivat aiheutuneet seinien päälle rakennetuista ränneistä, jotka korjattiin 1983 kiinnittämällä ne räystäiden ulkopuolelle. Korjauksen yhteydessä seinärakenteiden kuivatusta ei kuitenkaan tehty riittävän huolellisesti. Raken­teisiin jäänyt kosteus havaittiin kiinteistökaupan jälkeen. Kosteus ilmeni rakenteiden lahoamisena ja tuulensuojalevyjen homehtumisena.

 

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei kyseessä ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma.

 

Vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko. Yhtiö on katsonut, ettei vahinko ole aiheutunut ulkopuoliselle toiselle henkilölle. Vakuutuksenottajan mielestä vahingonkärsijänä kosteuden aiheuttamien vaurioiden suhteen on kiinteistön ostaja. Vahingonkorvauksena vakuutuksen­ottaja on suorittanut kauppahinnan alennusta 21.5.2003 päivätyn sopimuksen mukaisesti.

 

Vakuutuksenottaja toteaa vielä, että hän on kirjoittanut ostajan kanssa tehtyyn sopimukseen suorittavansa ostajalle kauppahinnan palautusta, vaikka sopimuk­sesta ilmeni myös vahinko, jonka takia palautusta suoritettiin. Vakuu­tus­yhtiö on tässä tulkinnut vakuutusehtoja liian ankarasti. Vakuutuksen­ottaja olisi voinut tehdä ostajan kanssa korvaussopimuksen mihin muotoon tahansa.

 

Vakuutuksenottaja toteaa vielä, että hänen mielestään tämä vahinko oli täysin ennalta arvaamaton ja satunnaisen virheen aiheuttama. Vahinko pitäisi korvata vakuutuksesta.

 

 

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei kyseessä ole vakuutusehtojen mukainen korvattava vuotovahinko. Homehtuminen ja lahoaminen on tapahtunut vähitellen kosteuden päästessä seinärakenteisiin lyhyistä räystäistä johtuen aina rakennuksen valmistumisesta vuodesta 1967 lähtien.

 

Vastuuvakuutuksen osalta kyseessä ei ole vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva henkilö- tai esinevahinko, vaan puhdas varallisuusvahinko, jota vakuutus ei korvaa. Lausunnonpyytäjän ja kiinteistön ostajan välisellä sopimuksella kauppahinta on saatettu siihen tasoon, joka kohteesta olisi saatu, jos siinä nyt havaitut viat olisivat olleet tiedossa jo kohdetta myytäessä. Yhtiö toteaa vielä, että aiemmassa korvauspäätöksessä on virheellisesti viitattu kauppalakiin. Soveltuva laki on maakaari ja sen 2 luvun säännökset laatuvirheestä. Tällä virheellä ei kuitenkaan ole vaikutusta asian lopputulokseen.

 

Vastuuvakuutus ei korvaa mainittua kauppahinnan alentamista. Esinevakuutuksestakaan vahinkoa ei voida korvata, koska on jäänyt osoittamatta, että kyseessä olisi ehtojen mukainen korvattava vakuutustapahtuma.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 8 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan

-         rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta

-         rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta

-         rakennuksen omista yhteisissä tiloissa olevista kiinteistä käyttölaitteista

-         hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä kotitalouskäytössä olevasta pesukoneesta

-         uima-altaasta tai siihen liittyvistä laitteista.

 

Lisäksi rakennuksen vakuutuksesta korvataan vuodon korjaamisesta aiheutuneet vian etsimiskustannukset, rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maan kaivu- ja täyttökustannukset, jos putkistosta virrannut neste on vahingoittanut vakuutettua rakennusta.

 

Rajoitukset:

 

Vakuutuksesta ei korvata mm.

-         vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virrannut sade- tai sulamisvesi

-         vahinkoa, joka on aiheutunut kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä, homehtumisesta tai hajusta.

 

Tapaukseen sovellettavien vastuuvakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuu­tuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, joka vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

 

Tapauksessa esitetyn selvityksen mukaan rakennuksessa todetut laho- ja home­vauriot johtuvat siitä, että talon räystäiden lyhyyden vuoksi vesi pääsi rois­­kumaan pitkin seiniä aina talon valmistumisesta lähtien, ja v. 1983 remon­tin huolimattoman toteuttamisen takia rakenteisiin jäi edelleen kosteutta.

 

Vakuutuslautakunta katsoo, että esitetyn selvityksen mukaan tässä tapauksessa ei ole sattunut kotivakuutusehtojen kohdan 8 mukaista korvattavaa vuotovahinkoa. Sen vuoksi yhtiö ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa esinevakuutuksesta.

 

Korvausta on vaadittu myös vastuuvakuutuksesta. Lautakunta toteaa, että lausunnonpyytäjä ja ostaja ovat keskenään sopineet hinnanalennuksesta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että hinnanalennus ei ole vahingonkorvausta.

 

Lautakunta toteaa, että mm. maakaaren 2 luvussa vahingonkorvaus ja hinnan­alennus ovat toisistaan erillisiä kaupan kohteen virheen seuraamuksia. Hinnanalennuksen ajatuksena on alentaa kohteesta alun perin sovittu kauppahinta kohteen todellisia ominaisuuksia vastaavalle tasolle, kun taas vahingon­kor­vauk­sen tarkoituksena on hyvittää se vahinko, jonka ostaja kärsii myyjän sopimusrikkomuksen seurauksena (esim. vialliseksi osoittautuneen esineen korjauskustannukset). Vastuuvakuutuksesta korvataan ehtojen mukaan nimen­­omaan vakuutetun vahingonkorvausvelvollisuutta vastaava määrä.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tapauksessa todettu vahinko tule korvattavaksi vuotovahinkona esinevakuutuksesta. Hinnanalennus ei tule korvattavaksi vastuuvakuutuksen perusteella. Lautakunta pitää vakuutus­yhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.