Tapahtumatiedot

A (s. 1973) söi 20.1.2012 kebabia, jolloin hän puraisi johonkin kovaan ja hammas d. 47 lohkesi. Ensisijaisena hoitovaihtoehtona yritettiin juurihoitoa, joka epäonnistui. Tämän jälkeen hammas poistettiin ja suunniteltiin sen korvaamista implantilla.

Vahingon syyksi ilmenivät kebablihan seassa olleet luunpalat. Korvausta vahingosta haettiin kebablihan liikkeellelaskijan tuotevastuuvakuutuksesta.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään 11.7.2012, että kysymyksessä on tuotevastuuvakuutuksesta korvattava vahinko. Korvauspäätöksellä 10.12.2012 yhtiö maksoi A:lle korvauksia vahingosta aiheutuneista kuluista sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Yhtiö katsoi kuitenkin, että juurihoidon jälkeiset toimenpiteet eivät olleet syy-yhteydessä A:n vahingon yhteydessä saamiin vammoihin. Tämän vuoksi yhtiö ilmoitti, ettei hampaan poistoa ja suunniteltua implantaatiota korvata vakuutuksesta.

A:n hammaslääkäri toimitti vielä vakuutusyhtiölle lisäselvitystä, minkä johdosta yhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 19.2.2013. Yhtiö katsoi edelleen, ettei voitu pitää selvitettynä, että juurihoidon jälkeiset toimenpiteet olisivat syy-yhteydessä A:n vastuuvahingon yhteydessä saamiin vammoihin. Hampaan poistaminen ja hammasimplantaation tarve eivät johtuneet vastuuvahingossa saaduista vammoista vaan siitä, että juurihoidossa oli juurikanavaneulalla menty juurten välitilasta läpi.

Valitus Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A vaatii hammashoidon täysimääräistä korvaamista vakuutuksesta. A pitää virheellisenä yhtiön näkemystä, jonka mukaan hammaslääkäri olisi tehnyt jonkin virheen asiassa. A katsoo, että yhtiö oli jo päätöksellään 11.7.2012 sitoutunut korvaamaan hammashoidon ja nyt viivyttää asiaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo korvanneensa A:lle ne hoitotoimenpiteet, joiden tarve on ollut syy-yhteydessä tuotevastuuvahinkoon. Hampaan poistaminen ja hammasimplantin tarve eivät ole seurausta vakuutuksenottajan liikkeelle laskeman tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta vaan niiden syynä on vahingoittuneen hampaan hoidon yhteydessä sattunut hoitovirhe. Juurihoidossa on juurikanavaneulalla menty juurten välitilasta suoraan läpi, mistä on seurannut hampaan menettäminen ja implantoinnin tarve. Vakuutuksenottaja ei ole näistä tuotevastuulain mukaan korvausvastuussa eikä vaadittua korvausta siten voida maksaa.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle lihatukkuyritykselle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa.

Vakuutuksenottaja toteaa vastineessaan, että valmistettava kebab-liha ajetaan myllyn läpi, joka erottaa pois sidekudoksen sekä mahdolliset luun tai ruston sirut. Uuden valmistusmenetelmän aikana tämä korvauspyyntö on ensimmäinen. Vakuutuksenottaja haluaa, että kebab-annoksen myynyt ravintola tai A todistaa, että vika on ollut vakuutuksenottajan liikkeelle laskemassa tuotteessa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat selvitykset:

- A:n valitus Vakuutuslautakunnalle 4.3.2013

- A:n lisäselvitys lautakunnalle 11.3.2013

- A:n hoitavan hammaslääkärin vastine 11.3.2013

- vakuutusyhtiön vastine 18.10.2013

- vakuutuksenottajan vastine 28.10.2013

- vahinkoilmoitus 23.2.2012

- vakuutusyhtiön korvauspäätös 11.7.2012

- A:n korvaushakemus vakuutusyhtiölle 18.9.2012

- vakuutusyhtiön korvauspäätökset 10.12.2012, 19.2.2013 ja 7.3.2013

- selvitys A:lle tehdyistä hammashoidon toimenpiteistä 24.3.2010–27.6.2012

- implanttihoidon kustannusarvio 23.8.2012

- A:n hoitavan hammaslääkärin vastine vakuutusyhtiölle 21.1.2013

- röntgenkuvat 15.6.2000 ja 3.10.2007

- A:n ja vakuutusyhtiön välisiä sähköpostiviestejä 19.2.2012–15.2.2013

- vakuutusehdot

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Tuotevastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 202.1 mukaan vakuutusturva korvaa elinkeinotoiminnassa liikkeelle lasketun, vakuutuskirjassa mainittuun tuotelajiin kuuluvan tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisesta turvallisuudesta toiselle aiheutuneen henkilö- tai esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Tuotevastuulain 3 §:n mukaan vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat. Lain 4a §:n mukaan vahinkoa kärsineen on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä puutteellisen turvallisuuden ja vahingon välinen syy-yhteys. 8.1 §:n mukaan tuotevastuulain mukainen korvaus määrätään noudattamalla soveltuvin osin vahingonkorvauslakia.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokuluista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Ratkaisusuositus

Tuotevastuulain mukaan korvattavissa vahingoissa, samoin kuin muissakin vahingonkorvausvaatimuksissa, on lähtökohtana, että korvausta vaativan tulee näyttää toteen korvauksen edellytykset, joihin kuuluu syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vahinkoseurauksen välillä. Avainasemassa henkilövahingoissa on lääketieteellinen näyttö. Viime kädessä syy-yhteyskysymys on kuitenkin luonteeltaan oikeudellinen. Mikäli henkilövahingosta korvausvastuussa oleva katsoo, että vahingon syynä on vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla ollut myös vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka, tulee tämän näyttää ao. seikan olemassaolo ja sen vaikutus vahinkoon.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:lle tuotevastuuvahingon yhteydessä syntyneeseen vammaan ovat hoitokuluista syy-yhteydessä vain ensiapuluonteinen hammashoito, juurihoito ja juurihoidon jälkeen tehtäväksi suunniteltu kruunu. Yhtiö katsoo, että implanttihoidon tarve johtuu juurihoidon yhteydessä sattuneesta potilasvahingosta. Yhtiö ei kuitenkaan ole päätöksissään tai vastineessaan perustellut väitettään millään tavalla. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt selvittämättä, että A:n hampaan d. 47 menetys olisi johtunut juurihoidon yhteydessä tapahtuneesta potilasvahingosta.

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että vahinkotapahtumasta vastuussa oleva vastaa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan myös vahinkotapahtuman aiheuttaman henkilövahingon hoidossa sattuneen komplikaation ja hoidon viivästymisen seurauksista. Näin ollen alkuperäisestä vahinkotapahtumasta vastuussa oleva lihatukku on vastuussa myös A:n hoidon yhteydessä mahdollisesti sattuneesta potilasvahingosta.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi hylätä A:n korvausvaatimusta hampaan poistosta ja implantaatiosta esittämällään perusteella. Lautakunta suosittaa yhtiötä korvaamaan A:n vaatimat hoitokulut.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA