Tapahtumatiedot

Lausunnonpyytäjälle oli myönnetty 3.3.2003 päivätyn hakemuksen perusteella lainaturvavakuutus. Lainoja yhdistettiin 14.10.2004 ja 27.1.2005. Lausunnonpyytäjälle oli aloitettu verenpainelääkitys 12.12.2003. Lausunnonpyytäjä haki korvausta sydäninfarktin johdosta 15.1.2009 alkaen.

Vakuutusyhtiön päätös

Yhtiö on antanut päätöksen 29.4.2009. Yhtiö on todennut, että lainaturvavakuutusta on haettu 27.1.2005 allekirjoitetulla hakemuksella, jossa lausunnonpyytäjä on ilmoittanut olevansa terve.

Terveyskeskusasiakirjoista käy ilmi, että lausunnonpyytäjällä on ollut säännöllinen verenpainetautilääkitys ainakin 4.2.2004 alkaen. 29.9.2004 ultraäänessä on todettu krooninen prostatiitti ja kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Samana päivänä on annettu lähete fysioterapiaan ja poliklinikalle. Jos nämä seikat olisivat olleet tiedossa 27.1.2005, ei vakuutusta olisi voitu lainkaan myöntää. Tällä perusteella vakuutus on irtisanottu ja korvausten maksamisesta kieltäydytty.

Lausuntopyyntö

Lausunnonpyytäjä on tyytymätön yhtiön päätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiasta. Luottohakemus tehtiin 3.3.2003, minkä jälkeen lausunnonpyytäjä on maksanut vakuutusturvaa. Lainoja yhdistettiin 14.10.2004 ja 27.1.2005. Pankin puolelta puhuttiin sitoumusten yhdistämisestä. Vanha velka jäi pohjaksi eikä vakuutuksen osalta annettu selkeätä tietoa, että vakuutus alkaa ihan alusta. Tarkkaa tietoa vakuutuksista lausunnonpyytäjä ei saanut kummallakaan yhdistämiskerralla.

Verenpainelääkitys alkoi 12.12.2003, mutta koska lausunnonpyytäjä oli siinä luulossa, että 3.3.2003 myönnetty vakuutus on voimassa, hän ei kiinnittänyt asiaan myöhemmin huomiota. Kiertäjäkalvosinoireyhtymä ja lähete fysioterapiaan tarkoittivat käytännössä lähetettä yksityiselle fysioterapeutille, jonne lähetteet jäävät yleensä käyttämättä pitkän jonon ja yksityispuolen kalleuden takia. Vaiva meni ohi tulehduskipulääkkeellä ja välttämällä kipua tuovia liikkeitä. Kroonisen prostatiitin tutkimusten osalta päädyttiin siihen, että kyseessä lienee ollut tyräleikkauksen jälkitilaan sopiva oireisto.

Vakuutusyhtiö ei ole noudattanut riittävää selonottovelvollisuutta vakuutuksiin liittyen, vaikka lausunnonpyytäjä oli antanut yhtiölle laajan valtuutuksen jo aikaisemmin korvaushakemuksissa maaliskuussa 2004, 4.9.2007 ja 6.3.2009. Lausunnonpyytäjä katsoo, että hänen mahdollinen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntinsä tulee jättää seuraamuksitta, koska se johtaa hänen kannaltaan ilmeiseen kohtuuttomuuteen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan lainaturvavakuutus on myönnetty 27.1.2005 allekirjoitetun vakuutushakemuksen perusteella. Lausunnon­pyytäjä on vakuuttanut olevansa terve. Normaalikäytännön mukaisesti erillisiä lääkärintodistuksia ei tarvita tuolloin.

Sairauskertomuksista käy ilmi, että lausunnonpyytäjällä on ollut säännöllinen verenpainelääkitys ainakin 4.2.2004 alkaen. Lisäksi on todettu 29.9.2004 krooninen prostatiitti ja kiertäjäkalvosinoireyhtymä.

Vuonna 2007 ja 2008 vakuutusyhtiöllä ei ole ollut mitään syytä epäillä, että turvan myöntämisen edellytykset eivät olisi täyttyneet, sillä silloisissa lääkärinlausunnoissa ei käy ilmi mitään terveydellisiä seikkoja, jotka olisivat estäneet turvan myöntämisen. Vasta kun lausunnonpyytäjä haki korvausta 9.3.2009, mukana tulleessa lääkärinlausunnossa kävi ilmi, että lausunnonpyytäjä sairastaa verenpainetautia.

Vakiintuneen vakuutuskäytännön mukaan luottojen uudelleenjärjestelyjen vuoksi vakuutetulle tehdään aina uusi vakuutus. Vakuutusyhtiöllä tulee olla aina mahdollisuus päättää vakuutuksen uudelleen myöntämisestä, sillä luottojen uudelleenjärjestelyjen myötä myös riskit muuttuvat. Luottoja uudelleen järjesteltäessä uutta vakuutusta tehdessä vakuutetun tulee täyttää vakuu­tuksen myöntämisen edellytykset.

Lausunnonpyytäjän tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä 27.1.2005 ei ole pidettävä vähäisenä. Tästä syystä yhtiöllä on ollut oikeus evätä korvauksen maksaminen ja irtisanoa vakuutus.

Lausunnonpyytäjän lisäkirjelmä

Lausunnonpyytäjä on lisäkirjelmässään 30.4.2010 esittänyt, että pankissa oli puhuttu sitoumusten yhdistämisestä. Vakuutuksen osalta ei annettu selkeää tietoa siitä, että vakuutus alkaakin ihan alusta. Jos hän olisi saanut kyseisen tiedon, hän olisi jättänyt lainat yhdistämättä ja pitänyt veren­painelääkityksen alkamisen takia voimassa 3.3.2003 alkaneen vakuutuksen. Hän ei ole saanut selkeätä tietoa päätöksensä pohjaksi. Lisäksi lausunnonpyytäjä kiinnittää huomiota terveysselvitysten kysymysten tulkinnanvaraisuuteen ja siihen, että vakuutusyhtiön olisi tullut käytettävissään olevien valtuutusten perusteella ottaa selko hänen terveydentilastaan oma-aloitteises­ti.

Lautakunnan käytettävissä oleva selvitys

Lautakunnalla on ollut käytettävissä:

- korvauspäätös 29.4.2009

- korvaushakemus 6.3.2009

- korvaushakemus 4.9.2007

- B-lausunnot 5.11., 30.11.2007, 15.1.2008

- sairauskertomukset 16.1.2004–14.1.2005, 2.2.2009

- verenkuvalausuntoja

- A-todistuksia 24.9.2007 alkaen

- lääkärinlausunto 2.3.2010

- Kelan päätös 3.3. ja 14.4.2009

- 16.3.2010 päivätty edunsaajan lausunto

- vakuutushakemus/terveysselvitys 13.3.2003 (allekirjoitettu)

- hakemus/terveysselvitys 27.1.2005 (allekirjoittamaton ja täyttämätön)

- edunsaajamuutos 29.4.2008 ja 4.9.2007 sekä 29.4.2008

- luottohakemus 3.3.2003 ja 27.1.2005

- vakuutuskirja 18.3.2003

- vuosi-ilmoitus 25.3.2009

- vakuutusehdot 15.5.2001

Vakuutuslautakunnan lausunto

Kysymyksenasettelu

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutukset uudistettiin 27.1.2005. Asiassa on kysymys siitä, onko näin tapahtunut ja, jos on, onko lausunnonpyytäjä tällöin laiminlyönyt hänelle vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan kuuluvan tiedonantovelvollisuutensa.

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1. momentin mukaan ”ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.”

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1. momentin mukaan, ”jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää”.

Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Vakuutussopimuslain 24 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Vakuutussopimuslain 35 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin, jos vakuutuksenantaja tai asianomainen vakuutuksenantajan edustaja vakuutusta myönnettäessä tiesi tai sen tai edustajan olisi pitänyt tietää, että tiedot olivat virheellisiä tai puutteellisia. Mitä tässä säädetään, ei sovelleta, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on menetellyt vilpillisesti eikä vakuutuksenantaja tai sen edustaja tiennyt, että tiedot olivat virheellisiä tai puutteellisia.

Tapauksen arviointi

Lausunnonpyytäjä on hakenut lainaa 3.3.2003, jolloin hänelle on myös myönnetty tuolloin allekirjoittamansa terveysselvityksen perusteella lainaturvavakuutus. Lausunnonpyytäjällä ei ole tuolloin ollut sellaisia sairauksia, joiden johdosta voitaisiin katsoa, että hän olisi tuolloin laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa.

Lainoja on yhdistetty 14.10.2004 ja 27.1.2005 tuolloin myönnettyihin uusiin luottoihin. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan lausunnonpyytäjä oli tuolloin antanut 27.1.2005 uuden terveysselvityksen, jossa hän oli vakuuttanut olevansa terve. Käytettävissä olevan aineiston perusteella vakuutetulla on ollut 12.12.2003 alkaen verenpainelääkitys. Lisäksi hänellä on ollut kiertäjäkalvosin­oireyhtymä. Nämä seikat olisivat sellaisia, jotka olisivat olleet esteenä sille, että lausunnonpyytäjä vastaa terveysselvityksessä 27.1.2005 olevansa terve.

Lausunnonpyytäjän kertomuksista jää sellainen kuva, että hän on ollut tietoinen siitä, että hänelle on asetettu 27.1.2005 jonkinlaisia kysymyksiä, jotka ovat koskeneet hänen terveydentilaansa. Hän oli kertomansa mukaan kuitenkin käsittänyt, että kysymys on ollut ainoastaan luottojen yhdistämisestä, eikä hänelle kerrottu, että myös vakuutukset uudistetaan. Tältä pohjalta hän oli päätellyt, ettei hänen ole ollut syytä ilmoittaa 3.3.2003 jälkeen todettuja sairauksiaan.

Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle täyttämättömän ja allekirjoittamattoman terveysselvityslomakkeen 27.1.2005. Kyseinen asiakirja ei osoita, että lausunnonpyytäjä olisi täyttänyt tuolloin terveysselvityksen ja allekirjoituksellaan vakuuttanut antavansa siinä oikeat ja totuudenmukaiset tiedot terveydentilastaan.

Lautakunta pitää uskottavana lausunnon­pyytäjän kertomusta siitä, että jos hän olisi tiennyt, että vakuutukset on tarkoitus uudistaa 27.1.2005 vallinneessa tilanteessa annettavissa olevan terveysselvityksen perusteella, lausunnonpyytäjä ei olisi jo 12.12.2003 tiedossaan olleen verenpainelääkityksen johdosta yhdistänyt lainoja, mikä olisi johtanut 3.3.2003 myönnettyyn lainaan liitetyn vakuutusturvan menettämiseen. Asiassa ei ole väitettykään, että lausunnonpyytäjältä olisi edellytetty uuden terveysselvityksen antamista 14.10.2004 tapahtuneen luottojärjestelyn yhteydessä.

Vakuutussopimuslain 35.1 §:n nojalla vakuutusyhtiö ei saa vedota vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin, jos vakuutuksenantaja tai asianomainen vakuutuksenantajan edustaja vakuutusta myönnettäessä tiesi tai sen tai edustajan olisi pitänyt tietää, että tiedot olivat virheellisiä tai puutteellisia. Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan saattanut vakuutuksen voimaan vaatimatta terveysselvitystä. Yhtiön on tällaisessa tilanteessa pitänyt tietää, että lausunnonpyytäjän antamat tiedot ovat olleet puutteellisia terveysselvityksen vaatimatta jättämisen johdosta. Yhtiö on siten vakuutussopimuslain 35.1 §:n nojalla menettänyt oikeutensa vedota 27.1.2005 tapahtuneeksi väittämäänsä lausunnonpyytäjän tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Lausunnonpyytäjällä on kuvatuissa olosuhteissa ollut perusteltu aihe lähteä siitä, että hänen 3.3.2003 voimaan tullut vakuutuksensa on edelleen voimassa ja kattaa myös uudet, vuonna 2004 ja 2005 määrältään lisätyt luotot 27.1.2005 jälkeen.

Johtopäätös

Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan lausunnonpyytäjälle ehtojen mukaisen korvauksen 15.1.2009 alkaneen sydänsairauden johdosta.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen, jäsenet Helle, Kauppila ja Korpiola sekä varajäsen Sibakov. Sihteerinä toimi Saarikoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA