Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiömuotoon järjestetyssä pari- ja rivitalokiinteistössä (rakennusvuosi 1989) ilmeni vuoto lämminvesivaraajan putken liitoksessa toukokuussa 2011. Putkimies kävi kiristämässä vanhan vuotavan puserrusliittimen. Lämminvesivaraaja oli sijoitettu autotallin yhteydessä olevaan tekniseen tilaan.

L Oy teki kohteessa kartoituksen 7.7.2011. Kartoitusta koskevan raportin mukaan varaaja oli uusittu marraskuussa 2010. Asukkaan mukaan putkimies oli kiristänyt vuotanutta liitosta varaajan alapuolella, mutta asukkaan tiedossa ei tarkasti ollut, mikä liitos oli vuotanut. Lattiarakenteita ja seinien alaosia oli kastunut teknisessä tilassa sekä sen vieressä eteisessä, tuulikaapissa ja autotallin puolella. Levytettyjen väliseinien alaosissa oli havaittavissa kasvustoa. Raportin mukaan liitos oli mahdollisesti päässyt vuotamaan jonkin aikaa. Lämminvesivaraajan huonetilassa oli lattiakaivo ja tilan lattia oli laatoitettu. Laatoitusta ei ollut nostettu seinälle. Lattiassa ei havaittu vesieristystä, mutta siinä oli mahdollisesti kosteussulku. Lämminvesivaraajan varoventtiilin vedenpoisto oli johdettu putkella lattialle. Kartoitusraportin mukaan varoventtiilin vedet pääsivät kastelemaan lattiaa, mutta lattiassa oli kaatoa siten, että jäljistä päätellen vesi valui lattiakaivon suuntaan.

Asunto-osakeyhtiö haki korvausta ottamastaan kiinteistövakuutuksesta, joka sisälsi muun muassa vuoto- sekä rikkovahinko-osat. Vakuutuskirjaan merkitty esinevakuutuksen omavastuu oli 500 euroa.

Vakuutusyhtiön päätökset

Ensimmäinen päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan mikäli putkityön yhteydessä liitokset olisi asianmukaisesti kiristetty ja tarkistettu, ei vuotovahinkoa olisi syntynyt. Kysymyksessä on korvauspiirin ulkopuolelle rajautuva asennusvirheestä aiheutunut vahinko.

Toinen päätös

Vakuutusyhtiö kertoi toisessa päätöksessä olleensa yhteydessä putkiliitoksen kiristäneeseen putkimieheen. Hän kertoi, että kyseessä oli hankalassa paikassa oleva vanha liitos, joka oli ollut löysällä, ja että liitos oli vanha, ei siis vuonna 2010 asennettua varaajaa koskeva. Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nestevuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista. Vuoto voi olla vakuutuksesta korvattava, kun putkiliitoksen vuotaminen johtuu jostain äkillisestä tapahtumasta eikä asennusvirheestä. Vakuutusyhtiön mukaan vuotanut putkiliitos on ilmeisesti päässyt löystymään varaajan vaihtamisen yhteydessä ja sen takia kaikki vanhat putkiliitokset olisi pitänyt tarkastaa varaajan vaihtamisen jälkeen.

Päätöksen mukaan hyvää rakentamistapaa on esitetty muun muassa teoksessa LVI-RYL 86 LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset (1985). Sen mukaan huone, johon vedenlämmitin sijoitetaan, on varustettava lattiakaivolla. Talon rakentamisajankohtana voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman (D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, 1987, kohta 3.2 Viemäröinnin järjestely) mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Rakentamista koskevien ohjeiden mukaan lattioiden vedeneristys ulotetaan siihen korkeuteen, mihin veden vaikutus ulottuu, kuitenkin yleensä vähintään 50 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi (RIL 107-1981 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet). Putkien läpiviennit yms. lävistykset tehdään vedeneristyksen kohdalla vedenpitäviksi. Lattian vedeneristyksen tulee olla yhtenäinen ja katkeamaton sekä seinien ylösnostoilla ja kynnysnostoilla varustettu.

Vakuutusyhtiön mukaan on yleisesti tiedossa, että lämminvesivaraaja tai sen putkisto alkavat vuotaa jossain elinkaarensa vaiheessa. Lisäksi tilassa yleensä sijaitsevaan putkiston jakotukkiin liitetyistä putkista johtuu ajoittain kondenssivettä. Näiden syiden takia lattiakaivo on ollut tarpeen rakentaa kyseiseen tilaan.

Päätöksen mukaan talon rakentamisaikana 1989 hyvä rakentamistapa on edellyttänyt sitä, että lämminvesivaraajan sijaintihuoneessa on lattiakaivo ja huonetilan lattia on vedenpitävä. Lattia ei ole ollut vedenpitävä. Se on rakennettu hyvän rakennustavan vastaisesti. Jos rakentamismääräysten mukaisia suunnitteluperiaatteita ja hyvää rakennustapaa olisi noudatettu ja lattiassa olisi ollut vedeneristys ylösnostoineen, vuotovesi olisi valunut viemäriin tai se olisi havaittu eikä vahinkoa rakenteille olisi päässyt syntymään. Vakuutusyhtiö selvittää päätöksessään Vakuutuslautakunnan aikaisempaa ratkaisukäytäntöä.

Vahinko on seurausta rakennusvirheestä, eikä sitä näin ollen voida pitää ennalta arvaamattomana. Vuotovahinkoa ei korvata. Putkiliitoksen korjauksesta aiheutuneet kustannukset jäävät alle vakuutuksen omavastuun.

Valitus

Asunto-osakeyhtiön valituksen mukaan vakuutusyhtiön näkemys putkiliitoksen löystymisestä ei ole uskottava. Putkimies, jonka ammattitaitoa ei ole syytä epäillä, on vaihtanut varaajan. Voidaan perustellusti olettaa, että työ on suoritettu asianmukaisesti. Vanhojen putkiliitosten tarkastaminen ei asennus­tilanteessa kuulu tavanomaiseen käytäntöön. Mikäli näin olisi, voidaan olettaa, että putkimies olisi ottanut asian esiin. Lämminvesivaraaja on vaihdettu nimenomaisesti sen johdosta, että vahingoilta vältytään.

Vaikka varaajatilan lattia ei ilmeisesti täydellisesti täytä kaikkia hyvän rakennustavan mukaisia vaatimuksia, puutteet ovat olleet vähäisiä. Tilassa on lattiakaivo ja riittävä kaato, jollainen tilanne on hyvin rakentamisaikaisen rakennuskäytännön mukainen. Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nestevuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan rakennuksen vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista ja laitteista. Kun vahingon ensisijainen syy tässä tapauksessa on kiistatta täysin odottamaton ja ennalta arvaamaton putkiliitoksen vuotaminen, vuotovahinko tulee korvata.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan tapahtumatietoja ja päätöksissä esittämäänsä. Varaajatilan lattia ei ole ollut vedenpitävä ja se on näin ollen rakennettu hyvän rakennustavan vastaisesti. Jos lattiassa olisi ollut vedeneristys ylösnostoineen, lattialle vuotanut vesi ei olisi aiheuttanut kosteusvaurioita rakenteille. Vahinko on seurausta rakennus- ja asennusvirheestä sekä varaajatilan lattian vedeneristyksen puutteellisuudesta eikä vahinkoa näin ollen myöskään voida pitää ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

13 Vuotovakuutus, 13.1 Korvattavat vahingot

13.1.1 Neste-, kaasu- tai höyryvuoto

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

• rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiin­teästi asennetuista putkistoista tai laitteista --

Muista kuin edellä mainituista putkistoista ja laitteista, veden- ja kosteudeneristyksen, rakenteiden tai putkiläpivientien läpi vuotaneen nesteen (poik­keuksena vesikattovuodot, kohta 1.3) tai muualta virranneen sade-, sulamis- tai pintaveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.--

Ratkaisu

Tässä tapauksessa lämminvesivaraajan alapuolisessa putkessa on ollut vuoto. Lisäksi varoventtiilistä tulleet vedet ovat selvityksen perusteella valuneet lattian rajatulle alueelle.  

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen johdosta päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vesieritys. Hyvä rakentamistapa on talon rakentamisajankohtana edellyttänyt, että varaajatila varustetaan lattiakaivolla  ja tilan lattia sekä lattian ja seinän raja tehdään vettä pitäviksi. Mikäli lattiarakenne olisi toteutettu hyvän rakentamistavan mukaisesti, ei lattialle vuotanut vesi olisi päässyt aiheuttamaan vahinkoa. Hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja ei lautakuntakäytännössä ole pidetty ennalta arvaamattomina vahinkoina. Vakuutusehtoihin otetun rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata veden- ja kosteudeneristyksen läpi vuotaneen nesteen aiheuttamia vahinkoja.

Vakuutuslautakunta katsoo, että rakenteille varaajatilan lattian epätiiviydestä aiheutunutta vahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomasti ja suoraan virranneen nesteen aiheuttamana vahinkona, vaan vuotovahingon syynä on ollut hyvän rakentamistavan vastainen puutteellinen rakenne. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta vuotovahingosta. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella rikkoutumisvahingon määrä jäisi alle vakuutuksen omavastuun. Lautakunta ei ota kantaa putken rikkoutumisvahingon korvattavuuteen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA