Lausunnossaan ruiskutusvahingoista sekä vahingonkorvauslaskelmassaan 2.10.2002 hortonomi S.E. toteaa työskentelevänsä Finska Hushållningssällskapetissa Turussa ja hoitavansa puutarhaneuvontaa Turun seudulla ja Uudellamaalla. S.E. on vieraillut T.G:n luona Siuntiossa tarkastamassa ruiskutusvahingoista kärsinyttä kasvullisuutta. Vierailun ajankohta oli 26.9.2002. Tontilla oleva kasvullisuus, joka suureksi osaksi koostuu pensaista ja puista, oli joutunut ruiskutusvahinkojen kohteeksi syksyllä 2001. Käytetty aine oli Roundup, jonka vaikuttava aine on glyfosat. Ruiskutuksen vaikutus kasveihin, lähinnä korkeisiin kasveihin, oli niin voimakas, että osa omena- ja luumupuista kuoli ja vadelmasato jäi saamatta vuodelta 2002. Kaikkiaan 2 kirsikkapuuta, 2 luumupuuta ja 1 omenapuu olivat kuolleet ja 2 omenapuuta oli vaarassa kuolla. Muut kirsikka- ja luumupuut olivat kärsineet niin pahoin ruiskutuksesta, että sato jäi saamatta kesältä 2002.

 

Ruiskutusvahinko tapahtui syksyllä 2001, jolloin T.G:n naapuri ruiskutti peltojaan glyfosat –nimisellä vaikuttavalla aineella. Tuulen ansiosta T.G:n kasvullisuus altistui niin suurelle määrälle ainetta, että osa kasveista kuoli ja osa vahingoittui siten, että sato jäi tulematta kesällä 2002.

 

Laskelmassa S.E. on lähtenyt kasvien normaalihinnoista sekä satovahingon osalta normihinnoista ja normisadoista. S.E. on vähentänyt laskelmissaan 20 %:n omavastuun.

 

- 2 kirsikkapuuta à 24 euroa                           48 euroa

- 2 luumupuuta à 24 euroa                             48 euroa

- 3 omenapuuta à 22 euroa                            66 euroa

Korvaus uushankinnasta kaikkiaan                162 euroa

 

- vadelmasato 30 litraa à 6 euroa                       180 euroa

- luumusato 15 puuta x 6 kg = 90 kg à 1,50         135 euroa

- kirsikkasato 10 puuta x 3 kg = 30 kg à 2,30       69 euroa

Satovahinko kaikkiaan 384 euroa – 20 %:n omariski = 307 euroa

 

- omenasato 3 puuta x 4 vuotta (20 kg x 4 x 3 = 240) à 0,80     192 euroa

- luumusato 2 puuta x 5 vuotta (10 kg x 5 x 2 = 100) à 1,50       150 euroa

- kirsikkasato 2 puuta x 5 vuotta (5 kg x 5 x 2 = 50) à 2,30        115 euroa

Menetetty sato uudelleenistutuksen vuoksi 457 euroa – 20 %:n omavastuu = 366    euroa

 

Vahingonkorvaus kaikkiaan 835 euroa.

 

Päätöksessään 7.1.2003 vakuutusyhtiö toteaa T.G:n korvausvaatimuksen olevan hortonomi S.E:n laskelman mukainen 835 euroa sekä uudelleenistutuskustannuksista ja viljelymaan raivauksesta 15 tuntia. Summaa ei ole ilmoitettu.

 

S.E:n vakuutusyhtiölle toimittamasta laskelmasta ilmenee, että vahinkomäärä kuolleitten puitten ja vuoden 2002 poisjääneen sadon osalta on yhteensä 469 euroa. Mainittu summa korvataan. Mitään korvausta menetetystä sadosta vuosille 2002–2006 ei kuitenkaan makseta, koska vahinkoa ei ole näytetty.

 

Uudelleenistutuksesta ja viljelyalan raivauksesta omana työnä arvioidaan kohtuulliseksi korvaukseksi 7 euroa tunnilta. Kohtuullisena aikana suoritetusta työstä pidetään 10:tä tuntia, minkä perusteella korvaus tältä osin on 7 x 10 = 70 euroa.

 

Korvattavasta summasta 469 euroa + 70 euroa = 539 euroa vähennetään omavastuu 125 euroa.

 

Kirjeessään 11.9.2003 vakuutusyhtiölle T.G. tekee yhteenvedon menettämästään sadosta naapurin ruiskutuksen johdosta.

 

Kaikkien kasvien osalta arvioidut määrät vastaavat T.G:n normaalia satoa, jonka S.E. on myös antanut raportissaan.

 

Sato vuonna 2001 meni kokonaan pilalle. Ei mitään satoa. T.G:n menetys 384 euroa.

 

Vuonna 2002 ei myöskään mitään satoa. Jos korvaus lasketaan saman kilohinnan mukaan, tulee T.G:n vahingoksi sama 384 euroa (koska T.G:llä ei ollut mitään marjoja tai hedelmiä myytävänä, ei hän osaa ottaa kantaa hintatasoon).

 

Kuluvana vuonna 2003 ei mitään omenasatoa. Omenahinta tällä hetkellä noin 3,50 euroa/kg. T.G:n menetys 60 kg à 3,50 = 210 euroa. Kirsikkasato vajaa kilo, kun se normaalisti on ollut 10 kg. T.G:n menetys on 9,5 kg à 2,50 = 23,75 euroa. Luumusato on tavallisesti noin 20 kg. Tänä vuonna puut antavat enintään 1 kg. T.G:n menetys 19 kg à 2 euroa = kaikkiaan 38 euroa.

 

T.G:n kokonaistappio vähentyneinä tuloina ruiskutuksen perusteella 1 045,75 euroa vuosi 2003 mukaan lukien.

 

Kirjeessään T.G:lle 27.10.2003 vakuutusyhtiö toteaa tämän vaativan satovahinkona vuodelta 2001 384 euroa, vuodelta 2002 384 euroa ja vuodelta 2003 271,75 euroa.

 

Voimassa olevan oikeuden mukaan tulee sen, joka vaatii korvausta, osoittaa, että vahingot, joista korvausta vaaditaan, ovat seurausta sellaisesta menettelystä tai laiminlyönnistä, joka johtaa sen korvausvelvollisuuteen, jolta korvausta vaaditaan. Korvausta vaativan on myös näytettävä vahingon määrä. Nyt esillä olevassa tapauksessa ei T.G. jo suoritettuja korvauksia lukuun ottamatta ole näyttänyt menetysten suuruutta eikä että hänen väittämänsä vahingot johtuisivat ruiskutuksesta. Sanotusta johtuen ei B.S:n vakuutuksesta voida suorittaa enempää korvausta.

 

Lausuntopyynnössään 9.1.2004 T.G. pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä. T.G:n vihannesmaa joutui naapurin ruiskutuksen kohteeksi. Kasvien vahingoituttua ruiskutuksesta otti T.G. yhteyttä vakuutusyhtiöön, joka edelleen otti yhteyttä puutarhakonsulentti S.E:hen. S.E. tuli vahinkopaikalle ja teki arvion syntyneestä vahingosta. T.G. itse on harrasteviljelijä ja kokee, että S.E. on asiantuntija tällä alueella. Torikauppa on verotonta harrasteviljelijöille. Nyt vakuutusyhtiö vaatii T.G:ä osoittamaan menetyksensä. Sitä on mahdotonta osoittaa millään muulla tavalla kuin mitä T.G. on jo tehnyt. Vakuutusyhtiö on saanut S.E:n lausunnon, joka antaa selvän kuvan T.G:n menetyksestä. T.G. kokee, että S.E:n arvio on alhainen mutta hyväksyy kuitenkin korvauksen tämän laskelmien mukaisena. T.G. on sitä paitsi tehnyt luettelon arvioidusta satomenetyksestään.

 

T.G. vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa hänelle satomenetyksen, joka on hyvin dokumentoitu puutarhakonsulentti S.E:n lausunnossa. Sen lisäksi T.G. vaatii korkoa saamatta jääneelle korvaukselle.

 

Vastineessaan 16.4.2004 vakuutusyhtiö toteaa asiassa olevan riidatonta, että B.S. on aiheuttanut vahinkoa T.G:lle viljelymaittensa ruiskutuksen yhteydessä ja että B.S. on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta.

 

T.G. vaatii, että hänelle maksetaan korvausta hortonomi S.E:n 2.10.2002 tekemän laskelman mukaisesti. T.G:lle on maksettu korvauksia kaikkiaan 469 euron edestä S.E:n arvion mukaisesti, 70 euroa T.G:n omasta työstä ja 376,07 euroa T.G:n oman laskelman mukaisesti tuhoutuneista kasveista (muun muassa tilli, salaatti, vadelmat, viinimarjat jne).

Korvausta menetetystä omena-, luumu- ja kirsikkasadosta vuosina 2002–2006 ei kuitenkaan ole vielä maksettu, koska T.G. ei ole osoittanut vahingon määrää. Voimassa olevan oikeuden mukaan tulee korvausta vaativan osoittaa vahingon määrä, mutta korvausvaatimuksensa osalta T.G. viittaa ainoastaan hortonomi S.E:n arvioon, joka koskee menetettyjä satoja. Arvio, joka sitä paitsi on tehty etukäteen, ei täytä vaatimusta siitä, että vahingon määrä on osoitettu. Arviota ei voi eikä sitä tule rinnastaa siihen, että jotakin on näytetty.

 

Jos T.G. näin ollen osoittaa, mikä satotappio vuosille 2002–2003 on, voidaan korvauskysymys kyseisiltä vuosilta käsitellä. Vastaavasti käsitellään satotappiota koskeva korvauskysymys vuosilta 2004–2006 vasta kyseisten vuosien kuluttua edellyttäen, että satotappiota on ja T.G. voi osoittaa vahingon määrän. Luonnollisesti edellytetään lisäksi, että sadon poisjäänti johtuu ruiskutuksesta 14.8.2001 eikä esimerkiksi ilmasto-olosuhteista tai viljelysten hoidosta. Parhaiten voidaan satotappion suuruutta tarkastella ja vahingon suuruus osoittaa vasta kunkin viljelykauden päätyttyä, kun toteutunutta satoa voidaan verrata luotettaviin tietoihin sadoista vuosina ennen ruiskutusta 14.8.2001 ja kun ilmaston vaikutus sadon suuruuteen sekä viljelysten hoitotapa kunakin vuonna on selvitetty.

 

 

 

Punkt 40, Ansvarsförsäkring

Punkt 44.1, Ersättningsbara skador

Punkt 44.1.1

Försäkringen ersätter person- och sakskada som den försäkrade förorsakat annan person i egenskap av idkare av lantbruk eller privatperson och som konstateras inom försäkringens giltighetsområde under försäkringsperioden och för vilken den försäkrade enligt gällande rätt är ersättningsskyldig.

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse ruiskutuksen seurauksena kuolleiden hedelmäpuiden aiheuttaman sadonmenetyksen korvaamisesta.

 

Vakuutuksenottaja B.S:n työntekijä on elokuussa 2001 aiheuttanut ruiskutuksen yhteydessä vahinkoa lausunnonpyytäjä T.G:n puutarhalle. Hortonomi S.E. on syksyllä 2002 tarkastanut T.G:n kasvien kärsimät vauriot ja antanut niistä lausunnon ja vahinkoarvion. Vakuutusyhtiö on B.S:n vastuuvakuutuksen nojalla maksanut T.G:n muiden vahinkojen ohella S.E:n vahinkoarvion mukaiset korvaukset 2 kirsikkapuun, 2 luumupuun ja 3 omenapuun hankinnasta ruiskutuksessa kuolleiden tilalle. Vakuutusyhtiö on myös maksanut arvion mukaisen korvauksen satovahingosta vuodelta 2002. Sen sijaan vakuutusyhtiö on katsonut, ettei T.G. ole näyttänyt syntyneen vahinkoarvioon sisältyvää sadonmenetystä vuosina 2002–2006. T.G. on lausuntopyynnössään vaatinut myös tämän menetyksen korvaamista.

 

Lautakunta toteaa, että uusina istutetut hedelmäpuut eivät ensimmäisinä kasvuvuosina anna lainkaan tai vain hyvin rajoitetusti satoa. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että uudelleenistutuksesta aiheutunutta sadonmenetystä voidaan arvioida täysikasvuisten puiden normaalisadon perusteella. Hortonomi S.E. on vahinkoarviossaan ilmoittanut käyttäneensä satotappion osalta normihintoja ja normisatoja. Ottaen huomioon S.E:n käyttämä 20 %:n omavastuuvähennys lautakunta katsoo vahinkolaskelman riittävällä tarkkuudella osoittavan T.G:n kärsimän satotappion hedelmäpuiden osalta niiden ensimmäisten kasvuvuosien ajalta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön tulee korvata laskelman mukainen satotappio.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Aminoff, Henriksson, Laasonen, Nyyssölä ja Sjögren. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA