Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön huoneistoissa A 13 ja A 9 on sattunut vesivahinko 4.3.2006. Huoneiston A 13 vuokranneen T:n pojan vieraana ollut K oli alkoholia nautittuaan nukahtanut huoneiston A 13 suihkussa lattiakaivon päälle. Viemäriaukon näin tukkeuduttua suihkusta virrannut vesi oli päässyt kylpyhuoneesta muualle asuntoon A 13 peittäen asunnon lattiat kauttaaltaan noin puolen senttimetrin syvyydeltä. Vettä oli valunut useasta kohtaa myös alapuoliseen asuntoon A 9.

 

Kosteuskartoitusraportin mukaan huoneistossa A 13 täytyy purkaa ja kuivattaa lattia- ja seinärakenteita ja uusia mahdollisesti vaurioituneita kaappirunkoja. Huoneistossa A 9 purku- ja kuivaustarve kohdistuu katto- ja seinärakenteisiin, ja sielläkin kaapistoja täytyy siirtää ja mahdollisesti uusia.

 

Asunto-osakeyhtiö ja kiinteistövakuutuksen myöntänyt vakuutusyhdistys pyy­tävät Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko vahinko korvattava kiin­teistövakuutuksen perusteella. Asunto-osakeyhtiö on lisäksi katsonut, että vahinko voisi tulla korvattavaksi vahinkohuoneiston vuokralaisen kotivakuutukseen sisältyvän vastuuvakuutusosan perusteella.

 

Tässä lausunnossa Vakuu­tuslautakunta käsittelee tapausta asunto-osake­yhtiön kiinteistövakuutuksen osalta. Vuokralaisen vastuuvakuutuksen osalta asiaa käsitellään diaarinumerolla VKL 470/06.

 

 

Kyse on taloyhtiön kannalta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vesivahingosta. Taloyhtiön asiamiehen saaman tiedon mukaan vakuutusyhtiöt ovat korvanneet tämänkaltaisia vahinkoja.

 

 

Kiinteistövakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun virtaamisesta aiheutuneita vahinkoja ehdoissa tarkemmin määritellyllä tavalla. Vakuutusyhdistys viittaa vakuutetun pelastamisvelvollisuutta koskeviin määräyksiin. Rajoitus­ehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai lattiakaivon ja lattian vesieristeen liitoksen tai lattiakaivon putkiläpivientien tai korokerenkaan putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotaneen nesteen aiheuttamaa vahinkoa, ellei syynä vuotamiseen ole ollut äkillinen, ennalta arvaamaton rikkoutuminen.

 

Yhdistys katsoo, ettei kyseessä ole ollut äkillinen, ennalta arvaamaton rikkoutuminen vaan kyseinen vakuutustapahtuma on johtunut liiallisesta alkoholin käytöstä. Tällaiset vahingot eivät ole äkillisiä ja ennalta arvaamattomia. Yhdistys ei korvaa vahinkoa.

 

 

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

 

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutuksen esinevakuutusehtojen kohdan 4.8 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan

-         rakennuksen omista kiinteistä putkistoista, koneista ja käyttölaitteista

-         hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä pesukoneesta tai astianpesukoneesta.

 

Vakuutuksesta ei korvata mm.

-         vahinkoa, joka aiheutuu lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai lattiakaivon ja lattian vesieristeen liitoksen tai lattiakaivon putkiläpivientien tai korokerenkaan putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä, ellei syynä vuotamiseen ole ollut äkillinen, ennalta arvaamaton rikkoutuminen.

 

Tapauksessa on aiheutunut vesivahinko, kun kerrostalohuoneiston vuokralaisen pojan vieraana ollut K oli nukahtanut suihkuun, ja suihkuvedet olivat valuneet huoneiston pesuhuoneen ulkopuolelle ja alakertaan. Samankaltaisissa tapauksissa omaksumansa käytännön mukaisesti Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt sattunut vesivahinko täyttää tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutuksen esinevakuutusehtojen kohdan 4.8 mukaiset korvattavan tapahtuman edellytykset. K:n menettely on ollut taloyhtiölle ennalta arvaamatonta, ja neste on virrannut arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen vesijohto­verkosta.

 

Tapauksessa suihkuvedet ovat pesuhuoneen lattiakaivon tukkeuduttua levinneet ympäri vahinkohuoneistoa ja valuneet useasta kohtaa myös alakertaan. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole kyseessä ehtojen kohdan 4.8 rajoitusehdoissa tarkoitettu lattiakaivon, sen korokerenkaan, putkiläpivientien tai vesieristeen liitoksen vuotamisesta aiheutunut vahinko. Vakuutusyhdistys ei voi kieltäytyä korvauksesta tämän rajoitusehdon perusteella.

 

Vakuutusyhdistys on vielä viitannut vakuutetun pelastamisvelvollisuutta koskeviin määräyksiin. Yhdistys ei ole yksilöinyt, kuka kiinteistövakuutuksen vakuutettuna pidettävä on pelastamisvelvollisuutensa laiminlyönyt ja miten tämä on tapahtunut. Vakuutussopimuslain 2 §:n mukaan vakuutettuna on se, jonka hyväksi vahinkovakuutus on voimassa, ja lain 62 §:n mukaan omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa mm. omaisuuden omistajan hyväksi. Selvityksen perusteella nyt kyseessä oleva kiinteistövakuutuksesta korvattavaksi vaadittu vahinko kohdistuu pääosin tai kokonaan taloyhtiön omaisuuteen, mutta esitetystä selvityksestä ei ilmene, että taloyhtiö olisi menetellyt vesivahingon torjumisen tai rajoittamisen suhteen huolimattomasti taikka laiminlyönyt tarpeelliset toimet vakuutusyhdistyksen oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttanutta kohtaan. Esitetyn selvityksen perusteella lautakunta ei siten ole voinut todeta, että vakuutusyhdistyksellä olisi peruste alentaa kiinteistövakuutuksen perusteella maksettavaa korvausta tai evätä se pelastamisvelvollisuuden laiminlyönninkään perusteella.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhdistys korvaa taloyhtiön kärsimän vesivahingon kiinteistövakuutusehtojen mukaisesti.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Tuomela ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.