Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajana olevan jäähalliyhtiön vahinkoilmoituksen mukaan messinkisen liittimen murtuminen oli aiheuttanut kylmäaineen häviämisen jäähallin jäähdytysjärjestelmästä 26.11.2015. Asiakirjojen mukaan vuoto oli ollut järjestelmän ohjausliittimessä. Uuden kylmäaineen ja vian korjauksen kustannukset olivat yhteensä 7 751,24 euroa. Huoltoliikkeen 11.12.2015 päivätyn lausunnon mukaan liittimen murtumiselle ei ollut löytynyt selitystä, joten kyseessä oli mahdollisesti materiaalivika.
Korvausta vahingosta on haettu jäähallin jäähdytyslaitteiston rikkovakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on päätöksellään 31.5.2016 hylännyt korvaushakemuksen vedoten huoltoliikkeen lausuntoon. Materiaalivirheiden aiheuttamat vahingot oli rajattu vakuutusehtojen kohdassa 6.8.2 korvauspiirin ulkopuolelle, joten korvausta ei voitu suorittaa. Huoltoliike on antanut asiasta 7.6.2016 uuden lausunnon, jonka mukaan kyse oli ollut ilmeisimmin metallin väsymisestä ja tärinän aiheuttamasta halkeamasta liittimeen. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 13.6.2016 kieltäytynyt muuttamasta kantaansa. Mikäli kyse oli materiaalin väsymisestä, kyse ei ollut äkillisesti tapahtuneesta vahingosta, vaan metalli oli väsynyt pitemmän ajan kuluessa. Mitään muuta syytä vahingolle ei ollut pystytty osoittamaan.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja on vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingosta vakuutuksen omavastuuosuudella vähennetyn määrän eli 6 751,24 euroa. Vakuutuksenottaja on lausunut, että vakuutuskirjan mukaan kaukalon jäähdytyslaitteisto kuului rikkovakuutuksen piiriin ja että korvattavan vahingon seurauksena hukkaan vuotanutta kylmäainetta korvattiin enintään 12 000 eurolla, jos kylmäaineena oli R404A. Lopullinen korjauslasku oli 7 751,24 euroa, joten kylmäaineen kustannus oli huomattavasti maksimimäärää pienempi.
Kukaan ei ollut pystynyt toteamaan materiaalivikaa varmaksi syyksi vaurioon. Materiaalivikakin oli epätodennäköinen, koska laitteisto oli toiminut useita vuosia. Vakuutus oli otettu uskossa, että se korvaa äkilliset konerikot. Nyt rikkoutuminen oli yllättävä. Lautakunnalle toimittamassaan 2.9.2016 päivätyssä lisäkirjelmässä vakuutuksenottaja on huomauttanut, että jos huoltoliikkeen vain mahdolliseksi mainitsema materiaalivika oli vakuutusyhtiölle riittävän todennäköinen syy korvauksen epäämiseen, vakuutuksenottajan asema oli todella heikko.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on 2.9.2016 päivätyssä vastineessaan lausunut, että kysymyksessä oleva laitteisto oli vuodelta 2010. Liittimen murtumiselle ei ollut löytynyt mitään varsinaista äkillistä ulkoista syytä.
Vakuutuksesta korvattiin vakuutusehtojen mukaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia suoranaisia esinevahinkoja. Voimassa olevan oikeuden ja korvauskäytännön mukaan vakuutuksenottajan tuli osoittaa, että kyseessä oli äkillisesti sattunut vahinkotapahtuma. Jos vakuutusyhtiö vetoaa vakuutusehtorajoitukseen, se on tältä osin näyttövelvollinen.
Vakuutusyhtiön mukaan se luotti tavallisesti vahingon korvattavuutta arvioidessaan korjauksen suorittaneen tahon kirjallisesti antamaan lausuntoon vahingon syystä, ellei jotain erityistä syytä päinvastaiseen ollut käynyt ilmi. Jos vahingosta saatujen tietojen sisältö muuttui merkittävästi käsittelyn kuluessa, asian käsittelyn alkuvaiheessa saatuja tietoja pidettiin yleensä luotettavimpina, ellei erityisiä lisätutkimuksia tai muuta vastaavaa näyttöä tämän jälkeen saatu.
Tässä asiassa huoltoliikkeen 11.12.2015 päivätyn lausunnon mukaan messinkisen liitinosan murtumisen syy oli todennäköisimmin ollut materiaalivika, joka oli kielteisen korvauspäätöksen peruste. Jos murtuminen oli aiheutunut myöhemmän 7.6.2016 päivätyn lausunnon mukaisesti liitinmateriaalin väsymisestä, ei kyseessä silloinkaan ollut äkillisesti tapahtunut vahinko, sillä metalli väsyi pidemmän ajan kuluessa. Materiaalin hitaasti tapahtuvasta luonnollisesta heikkenemisestä aiheutunut vahinko oli vakuutusehdoissa erikseen suljettu pois vakuutuksen korvauspiiristä. Uudelleenkäsittelyn korvauspäätös oli perustunut tähän.
Vahingon aiheuttanut liittimen rikkoutuminen oli saatujen tietojen nojalla riittävällä todennäköisyydellä johtunut joko materiaaliviasta tai materiaalin vähittäisestä väsymisestä. Vakuutusehtojen mukaan näistä syistä aiheutuneet vahingot eivät kuuluneet vakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutusyhtiö on katsonut asiassa luotettavasti selvitetyksi, että vahingon syy oli ollut vakuutusehtorajoituksen mukainen materiaalin hidas väsyminen tai sen muu viallisuus, eikä kyse ollut korvattavasta vahinkotapahtumasta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottajan jäähallin jäähdytyslaitteiston ohjausliittimen halkeamisesta aiheutunut järjestelmän kylmäaineen vuoto laitteistolle otetusta rikkovakuutuksesta korvattava vahinko.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kysymyksessä olevaan rikkovakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 6.8.1, korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevan talotekniikan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta talotekniikalle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Lisäksi vakuutuksesta korvataan edellä tarkoitetun korvattavan rikkoutumisvahingon korjaamisesta aiheutuneet välttämättömät vian paikallistamiskustannukset, rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset.
Vakuutusehtojen kohdan 6.8.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata, siltä osin kuin vakuutusyhtiö on tässä asiassa ehtoon vedonnut:
- vahinkoa, joka on aiheutunut pitkäaikaisesta vaikutuksesta (esimerkiksi kuluminen, materiaalin luonnollinen heikkeneminen, naarmuuntuminen, likaantuminen, kerrostuminen, sakkaantuminen, kattilakivi, ruostuminen, korroosio, jännityskorroosio, sienettyminen, haju, home tai lämpötilan tai kosteuden hidas muutos)
- vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että näyttövelvollisuus vakuutussopimuksen piiriin kuuluvan vakuutustapahtuman sattumisesta kuuluu korvauksen hakijalle. Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan on siten saatettava todennäköiseksi, että 26.11.2015 ilmennyt jäähdytyslaitteiston vahinko oli aiheutunut ”…vakuutuksen kohteena olevan talotekniikan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta…”. Vakuutusehtoa sovellettaessa rikkoutumisen äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta on arvioitava objektiivisesti, jolloin korvausoikeus ei synny vain sen perusteella, että vahingon sattuminen oli tullut vakuutuksenottajalle yllätyksenä. Rajoitusehtoon vetoavalla vakuutusyhtiöllä on puolestaan näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut rajoitusehdossa mainitulla tavalla tai syystä.
Lautakunnan käytettävissä olevien korjaustyön suorittaneen huoltoliikkeen 11.12.2015 ja 7.6.2016 antamien lausuntojen mukaan kylmäaineen vuoto ja jäähdytysjärjestelmän pysähtyminen oli johtunut järjestelmän ohjausletkun messinkisen liittimen halkeamisesta pituussuunnassa. Ensin mainitun lausunnon mukaan liittimen murtumiselle ei ollut löytynyt mitään järkevää selitystä, sillä laitoksessa ei ollut havaittavissa ylimääräistä tärinää tai muuta vastaavaa. Kyse oli mahdollisesti ollut materiaaliviasta. Jälkimmäisen lausunnon mukaan valmistusvika oli ollut vain yksi epäily vahingon syystä. Laitteisto oli toiminut jo vuosia, joten valmistusvika olisi todennäköisesti ilmennyt jo aikaisemmin. Koska liitin oli haljennut pituussuunnassa, kyse oli mitä ilmeisimmin metallin väsymisestä.
Lautakunta katsoo, että asiasta saadun selvityksen perusteella ei ole mahdollista todeta varmaa syytä kyseessä olleen liittimen halkeamiselle. Huoltoliikkeen todistusten perusteella todennäköisimmiksi syiksi vahingolle on kuitenkin esitetty joko liittimen materiaalivikaa tai metallin väsymistä. Mistään muusta mahdollisesta vahingon syystä ei ole esitetty selvitystä. Tämän vuoksi, ja koska sekä materiaaliviasta että vähitellen tapahtuvasta metallin väsymisestä aiheutuneet vahingot on rajoitettu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, lautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että kyseessä olisi ollut rikkovakuutuksesta korvattava vahinko.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutukseen sovellettavien ehtojen mukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Paloranta
Sarpakunnas
Sjögren