Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajan vene sammui 2.8.2013 kesken ajon. Konehuoneen kannen alta tuli savua ja sen hälvettyä vakuutuksenottaja huomasi huohotinletkun irronneen ja pilssivedessä olevan paljon öljyä. Vakuutuksenottaja sai meripelastukselta neuvon tarkistaa, että koneessa on vielä öljyä ja ajoi lähimpään rantaan, jossa veneeseen toimitettiin öljyä. Vakuutuksenottaja epäili huohotinletkun irronneen edellisenä päivänä invertterin irrotuksen yhteydessä, jolloin se oli vahingossa potkaistu jalalla irti. Korvausta veneen korjauskustannuksista ja seisontapäivistä on haettu venevakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 21.8.2013 sähköpostitse, että kyseessä on korvauskelpoinen vahinko, mutta ennen mahdollisten korjausten aloittamista yhtiö haluaa saada kustannusarvion, jonka pohjalta yhtiö voi muodostaa täsmällisen käsityksen vahingon laajuudesta. Vakuutusyhtiö on myöhemmin antamallaan kirjallisella korvauspäätöksellä evännyt korvauksen ja katsonut, että kyseessä ei ole ulkoisen syyn aiheuttama vahinkotapahtuma. Vakuutuksesta on kuitenkin suoritettu korvaus veneen siirrosta korjaamolle. A Oy:lle on annettu lisäksi laskutuslupa kuluista, jotka syntyvät tarkastuskäynnistä sekä öljyn puhdistamisesta.

Vakuutuksenottaja on kertonut 3.3.2014 päivätyssä sähköpostiviestissään, että invertteri on erillinen lisälaite joka sijaitsee teknisessä tilassa akkujen vieressä. Tekniseen tilaan pääsee sisään ainoastaan menemällä moottorin yli eli astumalla sen päälle. Vakuutuksenottaja kertoo, ettei hän ole suorittanut mitään omatoimisia huoltotöitä niin moottorille kuin invertterillekään. Vakuutuksenottaja on ainoastaan irrottanut invertterin viedäkseen sen vaihtoon. Tämän toimenpiteen seurauksena jalka osui tahattomasti huohotinletkuun ja se irtosi. Vakuutuksenottajan mukaan huohotinletku ei voi irrota itsestään.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut 28.3.2014 päivätyssä valituksessaan, että moottorin vaurioituminen johtuu huohotinletkun irtoamisesta ja jos moottori olisi ollut viallinen ennen irtoamista, ei letku olisi pysynyt siinä lainkaan. Vene oli vahinkohetkellä uudenveroinen, sillä oli ajettu alle 300 tuntia ja öljyt oli tarkistettu säännöllisesti.

Vakuutuksenottaja on uudistanut korvausvaatimuksensa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 28.5.2014 päivätyssä vastineessaan, että moottori oli kärsinyt kiinnileikkaantumisesta, joka on syntynyt moottorin sisäisestä viasta. Näin ollen kyse ei ole ollut ehtojen mukaisesta ulkoisen tapahtuman aiheuttamasta vahingosta. Vakuutusyhtiön teettämän tarkastuksen mukaan kiinnileikkaantumisen on aiheuttanut ylikuumeneminen, joka on puolestaan johtunut männänjäähdytyksen häiriöstä ja korroosiosta kolmessa sylinterissä.

Venetarkastajan mukaan pelkästään huohotinletkun irtoaminen ei työnnä terveen moottorin öljyjä ulos pitkänkään ajan kuluessa. Tätä on myös kokeiltu tarkastuksen yhteydessä. Venetarkastajan mukaan irtoaminen voi kuitenkin tapahtua moottorin leikatessa kiinni kampikammion paineen kasvaessa.

Venetarkastajan lausunnon perusteella on todennäköisempää, että moottori on rikkoutunut sisäisen kuin ulkoisen vian vuoksi, eikä kyse näin ollen ole korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Selvitykset ja lisävastineet

A Ky:n edustaja A:n 28.3.2014 päivätyssä vahinkotarkastuslausunnossa A kertoo havainneensa moottorista kuuluvan siihen kuulumattoman äänen, eikä hän siksi suositellut sillä ajamista. Vene toimitettiin korjaamolle autokuljetuksena ja moottori irrotettiin ja purettiin. Moottorin sylinteriputket ja männät sekä turbo olivat vaurioituneet. Veneen omistajan mukaan moottorin huohotinletku oli irronnut moottoritilassa käydessä ja tämä aiheutti todennäköisesti sen, että noin 10 litraa moottoriöljyä oli valunut moottoritilaan. On mahdollista, että moottorivaurio on johtunut öljyn puutteesta. Muuta öljyvuotoa moottorista ei löytynyt.

Venetarkastaja L:n 21.5.2014 päivätyn vahinkotarkastusraportin mukaan moottori oli purettu ja kunnostettu A:n korjaamolla. L tutki ja kuvasi puretut osat ja keskusteli A:n kanssa. Moottoria ei ollut purkamisen jälkeen kuvattu, käytössä oli yksi kuva konehuoneesta moottorin poistamisen jälkeen.

Kolmessa männässä ja niiden sylinteriputkissa oli voimakkaita kiinnileikkautumisjälkiä, niiden männissä oli myös kuumentumisjälkiä sisäpuolen leikkaantumisalueille. Leikkaantuneiden sylintereiden sijainti moottorissa ei ollut enää selvillä.

Kaikissa leikkaantuneissa sylinteriputkissa oli vanhoja ruostejälkiä ja syöpymiä. Muissa niitä ei ollut lukuun ottamatta yhtä pientä aluetta yhdessä sylinteriputkessa. Sylinteriputkissa oli hoonausjäljet vielä nähtävissä. Laakeriliuskat olivat ehjät ja turbon siivissä oli merkkejä irronneesta metallista.

Sähköboksin liitin oli ehjä ja kiinni ja huohotinletku oli kiinnitetty paperiliittimellä. Öljykellon liitin oli löysällä ja ruiskutusputkista oli irronnut maalia varsinkin koneen etuosassa. Huohotinletkun ympäristössä oli runsaasti liittimiä ja komponentteja, joita niiden päällä kävely saattoi irrottaa tai vaurioittaa.

Tarkastajan epäili kolmen männän jäähdytyksen häiriintyneen ja johtaneen ylikuumenemiseen ja kiinnileikkaantumiseen. Tarkastaja ihmetteli, miksi kiinnileikkaantuminen oli tapahtunut vain kolmessa sylinterissä. Korjaaja A oli kertonut puhaltaneensa jäähdytyskanavat paineilmalla, eikä tietoa mahdollisista tukoksista ollut. Moottorissa oli kosteutta ja vettä ainakin leikkaantuneissa sylintereissä, joissa oli useampi jälki vanhoissa seisontakohdissa.

Männänjäähdytyksen häiriö, joka mahdollisesti johtui tukoksesta suuttimissa sekä korroosio kolmessa sylinterissä olivat todennäköisimmät syyt vaurioon. Tarkastajan mukaan pelkästään huohotinletkun irtoaminen ei työnnä ulos terveen moottorin öljyä pitkänkään ajan kuluessa. Toinen tarkastaja kokeili tätä vastaavassa moottorissa ja moottorin leikatessa kiinni huohotinletku irtosi kampikammion paineen kasvamisen myötä.

Tarkastajan mukaan oli kyseenalaista, miten veneellä ajettiin vauriohetkellä ja sitä ennen. Tiedossa ei ollut, miten moottori sammui, paloiko öljypaineen varoitusvalo, soivatko summeri tai muut merkkivalot ja mikä moottorin lämpötila oli. Tarkastajalle jäi epäselväksi, olivatko moottorin liitimet irronneet moottorin päällä kävelyn vuoksi ja voisiko niiden irtiolo estää varoitusvalojen reagoimisen.

Myöskään tietoa siitä, kuinka paljon öljyä moottorissa oli vahingon sattuessa, ei ollut. Tarkastaja arveli, olisiko sylinterien sijainti alimpana aiheuttanut, sen, että ne vaurioituivat vedestä herkimmin. Tarkastaja toteaa, että koneessa on raiseri, mutta tästä huolimatta olisi mahdollista, että sylinterit vaurioituisivat esimerkiksi käynnistystilanteessa.

Vakuutuksenottaja on kertonut 12.6.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että hänestä vaikuttaa siltä, ettei A:n lausunto miellyttänyt vakuutusyhtiötä, ja tästä syystä yhtiö pyysi L:n lausuntoa. Vakuutuksenottajan mukaan L:n lausunnossaan mainitsemastaan testistä pitäisi olla tarkempi selvitys, kuten missä ja millaisissa olosuhteissa testi on tehty. Vakuutuksenottajan mukaan L:n lausuma, jonka mukaan huohotinletkun irtoaminen ei terveen moottorin sisällä työnnä öljyä ulos pitkänkään ajan kuluessa, ei voi pitää paikkaansa, koska muutoin huohotinletkua ei tarvittaisi lainkaan polttomoottoreissa. A on ollut yhteydessä valmistajaan, jonka mukaan öljyn poistuminen huohotinletkun kautta on mahdollista, mutta sitä ei ole koskaan testattu ja tämä tiedon A on myös välittänyt vakuutusyhtiöön. A ei ollut myöskään löytänyt mitään muuta vuotokohtaa moottorista. L:n lausunto sisältää ennen kaikkea arveluja vahingon syystä.

Kukaan ei ollut vaatinut valokuvia vaurioista ja vahinkotarkastuksen oli tehnyt vakuutusyhtiön valtuuttama korjaaja A. Ruoste- ja syöpymäjälkien osalta vakuutuksenottaja lausuu, että sylinterit ja sylinteriputket ovat suojattuna öljyllä ollessaan moottorissa. Kun ne otetaan pois moottorista ja jätetään hallin lattialle suojaamattomina, tulee niihin ruostetta jo muutamassa päivässä. Veneen osat ehtivät olla purettuina useita kuukausia ennen L:n tekemää tarkastusta. Vakuutuksenottaja katsoo, että L:n lausunnossa todettu syy männänjäähdytyksen häiriöön on arvelua, eikä A ollut havainnut mitään tukoksia moottorissa. Lattialla usean kuukauden aikana säilytettyinä osiin voi tulla korroosioita. Vakuutuksenottaja kertoo, että venettä on säilytetty talvisin lämpimässä tallissa ja sitä on huollettu asianmukaisesti. Ostohetkellä veneellä oli ajettu 125 tuntia ja vahinkohetkelläkin vain 280 tuntia. Vakuutuksenottaja korostaa, ettei moottorin päällä ollut koskaan kävelty.

Vakuutusyhtiö katsoo 2.7.2014 päivätyssä lisävastineessaan, ettei A ole vakuutusyhtiön valtuuttama tarkastaja vaan valmistajan edustaja. Vakuutusyhtiö pitää venetarkastaja L:n 21.5.2014 päivättyä lausuntoa uskottavana ja pitää sen perusteella todennäköisimpänä, että moottori on rikkoutunut sisäisen vian vuoksi. Vakuutuksenottaja on kertonut 4.7.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että L:n lausunto on ainoastaan arvailua. Vakuutuksenottajalle oli ilmoitettu puhelimitse, että vakuutusyhtiö on käyttänyt A:n palveluja aiemminkin.

Vakuutusyhtiö on katsonut 15.8.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että yhtiö on sopinut A:n ja vakuutuksenottajan kanssa, että A suorittaa raportin tekemisen. Vakuutuksenottaja on kuitenkin ollut raportin tilaaja. Vakuutusyhtiö on tilannut L:lta raportin, koska A ei ollut halukas laatimaan kirjallista raporttia. Suomen Venetarkastajat, joihin L kuuluu, toimivat puolueettomasti. A edustaa valmistajaa, eikä häntä siksi voida pitää puolueettomana. Vakuutuksenottaja on kertonut 18.8.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että veneellä oli ajettu viimeisen huollon jälkeen vain 40 tuntia. Vakuutuksenottaja on toimittanut Vakuutuslautakunnalle A:n 28.3.2014 päivätyn kirjallisen lausunnon. L oli käynyt tekemässä tarkastuksena vasta 21.5.2014 ja tuolloin osat olivat ehtineet jo ruostua ja syöpyä.

Vakuutusyhtiö on katsonut 12.9.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että asiassa on yhtiön näkemyksen mukaan kyse sen arvioimisesta, onko moottorivaurio syntynyt sisäisen vai ulkoisen syyn takia. Vakuutusyhtiön edustaja S on kokeillut, voiko kyseisen moottorityypin ja vuosimallin mukaisella moottorilla ajaa ilman huohotinletkua. Testissä havaittiin, että vaikka huohotinletku oli poissa ajon aikana, ei öljyä kuitenkaan vuotanut edes huohotinletkun kiinnitysaukosta. Huohotinletku voi kuitenkin irrota itsestään moottorin leikatessa kiinni kampikammion paineen kasvettua. Paineen vuoksi öljyt vuotavat ulos moottorista. Yhtiön mukaan moottorivaurion syy on moottorin sisäinen vika, eikä korvattavaa vahinkoa ole näin ollen syntynyt.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa olevan kyse sen arvioimisesta, onko moottorin rikkoutumisessa kyse vakuutusehtojen mukaisesta välittömästä vahingosta, joka on aiheutunut yllättävän, ulkoisen, ennalta arvaamattoman ja tahattoman tapahtuman johdosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 2.2.1 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainitut, yksityiskäytössä olevat veneet.

Kohdan 2.3.1.1 (Merivahinko) mukaan vakuutuksesta korvataan välitön vahinko, joka syntyy yllättävän, ulkoisen, ennalta arvaamattoman ja tahattoman tapahtuman johdosta, kuten esimerkiksi karilleajo, törmäys, kaatuminen tai myrsky.

Kohdan 1.2.4.7 (Keskeytys) mukaan lisävakuutuksella vakuutus voi käsittää korvauksen seisonta-ajasta jos vene on käyttökelvoton pidemmän ajan kuin 15 työpäivää (ks. lisävakuutusehto 7.7).

Kohdan 7.7 mukaan vakuutusehtojen kohdasta 2.4.1 poiketen ja vakuutusehtojen kohtien 1.1 ja 1.2.4.7 mukaisesti vakuutus korvaa kertakorvauksena 1500 euroa seisonta-ajasta, tapauksessa, että vakuutettu vene on käyttökelvoton pidemmän ajan kuin 15 täyttä työpäivää siitä, kun vene on toimitettu korjattavaksi sovitulle korjaamolle. Käyttökelpoisuus arvioidaan merikelpoisuusnäkökulmasta ja käsittää veneen kokonaisuutena. Vaurion tulee olla laadultaan sellainen, että se edellyttää toimenpiteitä, jotta vene voidaan katsoa merikelpoiseksi. Alentunut toiminta tai mukavuus ei johda siihen, että vene katsottaisiin merikelvottomaksi. Käyttökelpoisuuden tulee perustua venevakuutusehtojen (kohtien 2.1-2.5) mukaiseen korvattavaan vahinkoon, joka määrältään ylittää omavastuun ja tapahtuu 1.6-31.8 välisenä aikana.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakijalla on velvollisuus osoittaa, että vahinko on johtunut ehtojen mukaisesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Tässä tapauksessa korvauksen edellytyksenä on muun muassa, että veneen vahinko on aiheutunut ulkoisen tapahtuman, kuten karilleajon, törmäyksen, myrskyn tai kaatumisen johdosta. Vakuutuksenottaja on kertonut huohotinletkun mahdollisesti irronneen potkaisun yhteydessä. Vakuutusyhtiön edustaja S on testannut, miten huohotinletkun irtoaminen vaikuttaa moottoriin. Vakuutuslautakunta pitää testistä annettuja tietoja luotettavina.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen, erityisesti vakuutusyhtiön edustaja S:n testistään antaman kertomuksen perusteella, ettei vahinko todennäköisesti ole aiheutunut huohotinletkun potkaisemisen myötä, eikä vahingon syyksi ole esitetty muutakaan ulkoista tekijää. Näin ollen kyseessä ei ole ollut korvattava vakuutustapahtuma.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää yhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Melander, puheenjohtaja
Nikunlassi, sihteeri

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa