Haku

VKL 221/13

Tulosta

Asianumero: VKL 221/13 (2013)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 28.11.2013

Lakipykälät: 3, 32, 61

Pelastamisvelvollisuus. Lukkojen uudelleensarjoituskulujen korvaaminen pelastamiskustannuksina. Korvattavan vakuutustapahtuman määritelmä.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan taloyhtiön asukkaan autoon oli murtauduttu 15.1.2013 hänen ollessaan hiihtämässä, ja autosta oli anastettu mm. hänen asuinhuoneistonsa avaimet. Kotiinsa palatessaan asukas huomasi, että siellä oli käyty avaimilla, hänen tavaroitaan oli pengottu ja lompakko viety.

Taloyhtiö sarjoitti väliaikaisesti yleisten tilojen lukot uudelleen, mistä aiheutui 666,46 euron kustannus. Taloyhtiö vaati vakuutusyhtiöltä korvausta vahingontorjuntakuluista todeten mm., että vakuutusyhtiö ei voi poiketa taloyhtiön vahingoksi vakuutussopimuslain 61 §:n mukaisesta velvollisuudestaan korvata torjuntakuluja. Taloyhtiö katsoo lukkojen sarjoituksella huolehtineensa varkausvahinkojen sekä esimerkiksi ilkivalta- tai palovahinkojen torjumisesta.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutuksen korvauspiirin osalta yhtiö toteaa, että kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan anastus tai vahingonteko, kun vakuutuskirjassa mainittuun rakennukseen tai huoneistoon on murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen tai tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun ryöstön tai ehtojen mukaisen murtautumisen avulla. Jos tällaisella murrolla tai ryöstöllä on anastettu vakuutuksenottajan hallussa olevia yleisavaimia tai asuntojen avaimia, vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lukkojen tarpeelliset uusimis- tai sarjoituskustannukset.

Tässä tapauksessa avaimet olivat kadonneet automurron yhteydessä, joten sarjoituskulut eivät ole anastusta ja vahingontekoa koskevien ehtojen mukaan korvattavaa vahinkoa.

Pelastamisvelvollisuutta koskevien vakuutusehtojen mukaan rakennuksen ns. ulkokuoren eli sisäänkäyntiovien ja yleisten tilojen sarjanvaihtokustannuksia voidaan korvata, kun kiinteistöön kohdistuu vakuutuksesta korvattavan välittömästi uhkaavan vahingon vaara. Avainta hyväksi käyttäen vakuutuksen kohteelle aiheutettu vahinko on korvattava, jos avain oli saatu haltuun vakuutuspaikkaan suoritetun murron tai ryöstön yhteydessä.

Tässä tapauksessa asukkaan kotioven avain anastettiin murtautumalla autoon. Avain ei ollut vakuutuspaikassa eikä vakuutuksenottajan hallussa. Tällä tavoin haltuun saatua avainta hyväksi käyttäen vakuutuksen kohteelle aiheutettu anastamisvahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Lukitusten uudelleensarjoituksella ei siten ole torjuttu sellaista varkausvahinkoa, joka olisi ollut ehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava. Ilkivalta- ja palovahinkojen torjumisen osalta vakuutusyhtiö katsoo, että käsillä ei ole ollut vakuutusehtojen ja lain tarkoittama välitön vahingon vaara, jonka torjumiseksi uudelleensarjoittaminen olisi ollut välttämätöntä. Yhtiö ei korvaa sarjanvaihtokustannuksia pelastamiskustannuksinakaan.

Valitus

Asiamiehen laatimassa valituksessa taloyhtiö vaatii korvausta aiemmin esittämillään perusteilla. Taloyhtiö pitää vakuutuksen varkautta ja vahingontekoa koskevan osan ehtoja pakottavan lainsäädännön vastaisina ja siksi mitättöminä.

Lisäksi taloyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön ja katsoo, että kun avain oli saatu haltuun murron avulla, käsillä oli uhkaava ja välitön vahingonvaara. Avainten avulla voidaan tunkeutua kiinteistöön ja sen tiloissa voidaan aiheuttaa esim. ilkivalta- tai palovahinko taikka muu kiinteistövakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Yleisten tilojen lukot uudelleen sarjoittamalla taloyhtiö on huolehtinut muunkin kuin varkausvahingon torjumisesta ja rajoittamisesta, ja tästä aiheutuneet kulut tulee korvata.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa korvauspäätöksiinsä. Ehtojen edellyttämää kiinteistöön murtautumista ei ole tapahtunut eikä avain muutenkaan ole päätynyt ulkopuolisen haltuun vakuutusehdoissa määritellyllä tavalla. Tapauksessa ei ole torjuttu sellaista varkausvahinkoa, joka olisi tullut vakuutuksesta korvattavaksi. Ylipäänsä kyse on jo sattuneesta vahingosta yksityiselle irtaimistolle eikä kiinteistövakuutuksen korvauspiiriä uhkaavasta vahingosta. Vakuutusehdot eivät myöskään ole ristiriidassa pakottavan lainsäädännön kanssa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 3 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön.

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske luotto- tai takausvakuutusta, elinkeinonharjoittajan ottamaa meri- tai muuta kuljetusvakuutusta eikä elinkeinonharjoittajan ottamaa vakuutusta, jonka kohteena on ilma-alus.

Lain 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Lain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutuksen esinevakuutusehtojen kohdan 3.1.5 (Murtautumisen yhteydessä tapahtunut varkaus ja vahingonteko) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut anastaminen tai vahingonteko, kun vakuutuskirjassa mainittuun rakennukseen tai huoneistoon on

- murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen tai

- tunkeuduttu avaimella, joka on saatu ryöstön tai edellä mainitulla tavalla suoritetun murtautumisen avulla.

Jos edellä mainitunlaisella, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvalla murrolla tai ryöstöllä on anastettu vakuutuksenottajan hallussa olevia yleisavaimia tai asuntojen avaimia, vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lukkojen tarpeelliset uusimis- tai sarjoituskustannukset.

Ehtojen kohdassa 5.2.2 (Muut korvattavat kustannukset) todetaan mm. seuraavaa:

Uhkaavan vahingon torjuntakulut

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaisesti kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta.

Lukkojen sarjoitus- tai uusimiskulut

Vakuutuksesta korvataan vaaran torjumiseksi tarpeelliset lukkojen sarjoitus- tai uusimiskustannukset kohdassa 3.1.5 määritellyissä tapauksissa. Ehtokohdassa on määräyksiä tällöin tehtävistä ikävähennyksistä.

Yleisten sopimusehtojen kohdassa 6.2 on vakuutussopimuslain 32 ja 61 §:ää vastaavat määräykset.

Ratkaisu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan taloyhtiön yleisten tilojen lukkojen uudelleensarjoituskustannuksia joko esinevakuutusehtojensa perusteella tai vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneina kustannuksina.

Esinevakuutusehdoista seuraava korvausvastuu

Vakuutusehtojen kohdan 3.1.5 perusteella vakuutusyhtiö korvaa yleisavainten tai asuntojen avainten menettämistilanteissa tarpeelliset lukkojen uusimis- tai sarjoituskustannukset sillä edellytyksellä, että avainten menettäminen on tapahtunut ehtokohdassa määritellyllä tavalla. Avainten menettämisen tulee johtua ryöstöstä tai siitä, että vakuutuskohteeseen on murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen.

Tässä tapauksessa asunnon avain oli anastettu asukkaan autoon murtautumalla. Avaimen menettäminen ei siten ole tapahtunut sellaisella tavalla, että lukkokustannukset tulisivat ehtojen kohdan 3.1.5 perusteella korvattavaksi.

Pelastamisvelvollisuus

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutetulla on pelastamisvelvollisuus silloin, kun vakuutustapahtuma on sattunut tai sen sattumisen uhka on välitön. Tämä pelastamisvelvollisuus ei siis tarkoita velvollisuutta torjua kaikenlaisia vahinkoja vaan ainoastaan vakuutusehdoissa määriteltyjä vakuutustapahtumia, jotka ovat sattumaisillaan tai jo sattuneet. Niiden torjuntaan ja rajoittamiseen liittyy myös lain 61 §:n mukainen oikeus saada korvausta.

Vakuutusyhtiöillä on vapaaehtoisissa vakuutuksissa sopimusvapauden periaatteen mukaisesti laaja mahdollisuus määritellä vakuutusehdoillaan ne vakuutustapahtumat, joiden satuttua yhtiölle syntyy korvausvelvollisuus. Muiden kuin ehdoissa korvattavaksi määriteltyjen vahinkojen torjuminen ei ole vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämistä. Vakuutusyhtiö ei ole lain perusteella velvollinen korvaamaan tällaisen muun vahingontorjuntatoiminnan aiheuttamia kustannuksia, vaikka nämä muut toimet voivatkin olla vakuutetun kannalta erittäin aiheellisia.

Tapauksessa taloyhtiö on esittänyt, että lukkojen uudelleensarjoittamisella on torjuttu toisaalta uusia varkausvahinkoja ja toisaalta mahdollisia ilkivalta- tai palovahinkoja. Kun lukot on sarjoitettu uudelleen, taloyhtiön tiloihin ei enää voi päästä anastettua avainta käyttäen.

Anastusrikosten osalta korvaukseen oikeuttava vakuutustapahtuma on määritelty kiinteistövakuutusehtojen kohdassa 3.1.5. Avainta käyttäen tehdyt anastukset ovat korvattavia vain silloin, kun avain oli saatu ryöstön yhteydessä tai vakuutuksen kohteena olevaan rakennukseen tai huoneistoon murtautumalla. Tässä avain oli anastettu asukkaan autosta, jolloin ehtojen kohdan 3.1.5 mukaiset korvattavuuden edellytykset eivät täyty. Lukkoja uudelleensarjoittamalla ei siten ole torjuttu sellaista anastusvahinkoa, joka sattuessaan olisi tullut vakuutuksesta korvattavaksi.

Palo- ja ilkivaltavahinkojen osalta lautakunta toteaa, että tapahtumainkulusta päätellen rikoksentekijän motiivina on ollut taloudellinen hyötyminen. Selvityksestä ei ilmene syitä olettaa, että avaimen menettämisestä olisi seurannut myös välittömästi uhkaavan palo- tai ilkivaltavahingon vaara.

Taloyhtiö on vielä katsonut, että vakuutusyhtiö on pakottavan lainsäädännön vastaisesti rajoittanut vakuutetun oikeutta saada pelastamiskustannukset korvatuksi. Lautakunta toteaa kuitenkin, että edeltä ilmenevin tavoin vakuutussopimuslain mukainen pelastamisvelvollisuus ei merkitse velvollisuutta torjua kaikenlaisia vahinkoja, ja vakuutusyhtiöillä on laaja vapaus määritellä korvattavaksi tulevien vakuutustapahtumien kriteerit. Tapaukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa ei myöskään esitetä, että sarjoituskustannukset voisivat tulla korvattavaksi ainoastaan varkausvahingon torjuntakuluina. Näiden syiden vuoksi lautakunta ei pidä mainittuja vakuutusehtoja pakottavan lainsäädännön vastaisina.

Suositus

Vakuutuslautakunta katsoo, että lukkojen uudelleensarjoittaminen ei tässä ta­pauksessa ole ollut vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämistä. Kyse ei myöskään ole ollut ehtojen kohdassa 3.1.5 määritellystä tilanteessa, joissa vakuutusyhtiö esinevakuutusehtojensa perusteella olisi velvollinen korvaamaan sarjoituskustannuksia. Lautakunta ei suosita korvausta lukkojen uudelleensarjoituskuluista.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjoh­taja Melander, jäsenet Vaitomaa, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia