Tapahtumatiedot

Skitsofreniaa sairastava vakuutuksenottaja oli vaurioittanut vuokrahuoneistoaan, jossa hän on asunut heinäkuusta 2011 lähtien. Talon asukkaat olivat valittaneet hajuhaitasta, ja asunnossa käytäessä 4.10.2012 sen todettiin olevan pahoin vahingoittunut, rikottu ja likaantunut.

Toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan vakuutuksenottajan psyykkinen vointi oli romahtanut ennen 4.10.2012 alkanutta hoitojaksoa, koska hän oli laiminlyönyt lääkityksensä. Lääkkeiden poisjättämisen jälkeen vakuutuksenottajan psyykkinen kunto oli romahtanut äkillisesti ja akuutisti, ja hän oli toiminut asunnossaan psykoottisen motivaation ohjaamana.

Huoneiston omistajan arvion mukaan huoneiston remonttikustannukset ovat yhteensä noin 9.000 euroa jakautuen seuraavasti:

- maalaus, tapetointi, laminaatin vaihto, wc:n lavuaari viemäriputkineen, keittiön ja eteisen kaapistot, tiskiallastaso n. 7.200 euroa (materiaalit ja työ)

- liesi, jääkaappi, mikroaaltouuni, sähkötyöt ja –tarvikkeet n. 1.000 euroa

- lisäksi huoneiston hajuhaitan poisto ja pesu ennen maalausta ja tapetointia n. 500 euroa sekä jätteenpoistosta aiheutuvat kulut.

Vahingoittunutta asuinirtaimistoa on ollut kaksi televisiota, joiden iästä, merkistä tai hinnasta ei ole tietoa, sekä Hästensin moottoroitu sänky, jonka hankintahinta vuonna 1999 oli noin 3.000 euroa.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutuksesta korvataan äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko. Omavastuu jokaisessa vahinkotapahtumassa on 150 euroa. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia yhtiön vastuun selvittämiseksi, kuten tiedot vahinkotapahtumasta ja vahingon määrästä.

Asunnon vaurioista on saatu tieto vasta sen jälkeen, kun asunnosta oli levinnyt hajuhaittoja muualle rakennukseen. Tämän ja valokuvien perusteella asuntoa oli vahingoitettu pidemmän ajan kuluessa, eivätkä vauriot ole voineet aiheutua minkään yksittäisen, äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena tai lyhyen ajan kuluessa. Vahinkotapahtumien määrä, ajankohdat, kunkin yksittäisen tapahtuman vahingon määrä sekä vakuutetun mielentila kulloisenkin teon hetkellä jää selvittämättä. Yhtiö ei korvaa vahinkoa.

Valitus

Asiamiehen laatimassa valituksessa pyydetään lautakunnan lausuntoa vahingon korvaamisesta. Kyse on siitä, että vuokralainen on psykoottisen tilan aikana aiheuttanut vahinkoa vuokranantajan omistaman vuokrahuoneiston tarpeisto- ja ainesosiin ja kalusteisiin. Psykoosi on äkillinen mielenterveyden häiriö. Sen tulisi perustaa oikeus saada vakuutuskorvausta.

Tekijän psykoottisuus ilmenee mm. siitä, että valokuvista todettavin tavoin hän oli katkaissut pistorasiassa kiinni olevan sähköjohdon, mikä olisi voinut merkitä hänelle välitöntä hengenmenetyksen vaaraa. Lääketieteellisestä selvityksestä ilmenee, että vakuutuksenottajan psyykkinen kunto oli romahtanut äkillisesti, ja tässä tilanteessa hän oli laiminlyönyt asunnostaan ja itsestään huolehtimisen sekä tehnyt asunnossa merkittävää aineellista vahinkoa. Kyse ei ollut mistään pitkäaikaisesta potilaan sairauteen liittyvästä toimintatavasta. Vahingot eivät ole syntyneet vuokrasuhteen alkamisesta lukien vaan vuokralaisen psykoottisen motivaation ohjaamana.

Vakuutuksenottajan toimintakelpoisuutta ei ollut rajoitettu kesällä 2011, kun hän solmi vuokrasopimuksen. Nyt hän siirtyy tuetun asumispalvelun piiriin asianmukaisen lääkityksen turvaamiseksi. Valituksessa on vielä todettu, että vakuutusyhtiön takautumisoikeus kolmannelle aiheutetusta vahingosta edellyttää tekijän tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta, ja kun vakuutuksenottaja ei ole ollut syyntakeinen, tästäkään näkökulmasta arvioituna yhtiö ei voi kieltäytyä korvausvastuustaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö kiistää vaatimuksen. Vahinkoilmoituksessa ei ole yksilöity vahinkojen tarkkaa tapahtuma-aikaa. Tieto vaurioista saatiin vasta kun huoneistoon tehtiin tarkastuskäynti hajuhaittojen vuoksi. Edunvalvojan kertomuksen mukaan vakuutuksenottajan skitsofrenia oli pahentunut keväästä 2012 alkaen, koska hän oli laiminlyönyt lääkityksensä.

Yhtiö toteaa, että skitsofrenialääkityksen yhtäkkisestä lopettamisesta voi seurata henkilön mielenterveyden vakava häiriö. Psykoottisessa tilassa ihminen ei ole syyntakeinen, jolloin hänen tahallisetkin tekonsa voivat olla vakuutuksesta korvattavia. Kun lääkitys jätetään ottamatta, siitä voi aiheutua varsin nopeasti henkilön toimintakyvyn ja ajatusmaailman muutoksia, ja tässä tilassa aiheutettu vahinko voi myös olla äkillistä.

Vaikka vakuutuksen ennalta arvaamattomuus -kriteeristä voidaankin joustaa sairauden vuoksi, vahinkotapahtuman korvattavuus edellyttää kuitenkin tapahtuman äkillisyyttä. Lisäksi vahinkoajankohdan ja vahinkojen lukumäärän tulee olla selvillä korvauksen määrittämiseksi. Asunnon vaurioista voi nähdä, että vakuutuksenottajan harhainen ja tuhoava käyttäytyminen on jatkunut pitkään, eikä kaikkia vaurioita ole aiheutettu kerralla. Tapahtumien lukumäärä, ajankohdat ja kunkin tapahtuman vahingon määrä sekä vakuutuksenottajan mielentila kunkin teon hetkellä jäävät selvittämättä, minkä vuoksi yhtiö ei korvaa vahinkoa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 9.1 mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot

- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen.

- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut

- vahingon määrästä.

Vakuutussopimuslain 70 §:n mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vakuutuksenantajan on ilmoitettava vajaavaltaiselle suoritettavasta vakuutuskorvauksesta vajaavaltaisen kotikunnan holhousviranomaiselle, jos korvauksen kokonaismäärä on suurempi kuin 1 000 euroa ja korvaus käsittää muun suorituksen kuin vakuutustapahtuman aiheuttamien kustannusten tai varallisuuden menetysten korvaamisen.

Viivästyneelle määrälle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.

Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutuksenantaja on kuitenkin velvollinen suorittamaan 1 momentissa mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Ratkaisu

Vakuutuksenottaja on vaurioittanut vuokrahuoneistoaan ja vaatinut vakuutuskorvausta vaurioiden korjauskustannuksista. Vauriot havaittiin 4.10.2012, ja kustannusarvion mukaan niiden korjaaminen maksaa 9.000 euroa. Esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella vakuutuksenottaja sairastaa skitsofreniaa ja hänen psyykkinen tilansa oli romahtanut äkillisesti syksyllä 2012.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut riidattomaksi, että psykoosin vallassa toimivan henkilön aiheuttamia vahinkoja voidaan pitää vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomina. Yhtiö on riitauttanut vahinkotapahtuman äkillisyyden ja pitänyt vaurioitumista pitkän ajan kuluessa syntyneenä. Lisäksi yhtiö katsoo vahinkotapahtumien tapahtuma-ajan, lukumäärän ja kustakin tapahtumasta aiheutuneen vahingon määrän jääneen selvittämättä samoin kuin sen, mikä tekijän psyykkinen tila kulloinkin oli.

Lautakunta toteaa, että vaurioista toimitetuista valokuvista ja korjauskustannusarvion erittelyistä päätellen kyse on osittain pitkäaikaisesta asunnon hoidon laiminlyönnistä johtuvasta likaantumisesta ja kulumisesta, joka jää vakuutuskorvauksen ulkopuolelle. Osittain kyse on kuitenkin äkillisesti syntyneistä rikkoutumistyyppisistä vaurioista, jotka voivat tulla korvattavaksi.

Tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen aivan tarkkaa selvitystä kunkin vaurion syntytavasta ja –ajasta ei ilmeisesti ole saatavissa. Vakuutuksenottajan psyykkisen tilan romahtamisesta ja rikkovaurioiden laadusta esitetyn selvityksen perusteella lautakunta pitää kuitenkin todennäköisenä, että vakuutuksenottaja on aiheuttanut rikkoutumisvahinkoja nimenomaan syksyllä 2012 ja että hän näitä vahinkoja aiheuttaessaan on ollut sellaisessa henkisessä tilassa, että vahinkotapahtumia voi pitää paitsi äkillisinä myös ennalta arvaamattomina.

Tässä tapauksessa vakuutuskorvauksen piirissä olevan vahingon määrää eli rikkoutumisvahinkojen osuutta kokonaisvahingosta ei voi vaikeuksitta selvittää. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti lautakunta arvioi, että kokonaisvahingosta 4.000 euroa on rikkoutumistyyppistä vahinkoa.

Rikkoutumistapahtumien lukumäärä ja kustakin yksittäisestä tapahtumasta aiheutuneen vahingon määrä jäävät epäselväksi. Lautakunnan käsityksen mukaan tällä on nyt merkitystä vain korvauksen määrän kannalta, jolloin vakuutusyhtiö on vakuutussopimuslain 70 §:n mukaan velvollinen maksamaan korvauksen riidattomana pidettävän osuuden. Valokuvista ilmenee vakuutuksenottajan rikkoneen asunnon kylpyhuonetta, kaapistoja ja keittiön kalusteita sekä asuntoirtainta. Korvauksen riidatonta osuutta ajatellen lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää korvausmäärästä neljä 150 euron omavastuuosuutta.

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vakuutuksenottajan aiheuttamista rikkoutumisvahingoista 3.400 euron korvauksen laillisine viivästyskorkoineen alkaen kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenottajan vahingosta toimittamat selvitykset olivat saapuneet vakuutusyhtiöön.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjoh­taja Melander, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA